sunnuntai 16. elokuuta 2009

Syksy saa

Tänään aloitin sadonkorjuun, kun huomasin imuroidessani, että olohuoneen lattiaa peittivät samettikukkien siemenet. Siementen puhdistus on vielä edessä, voi olla, että sinne asti päästään vasta jouluna. :DBasilikaa tuli paljon kuivattavaksi asti. Mintut leikkaan vasta, kun olen kuivannut basilikat, ettei tila lopu kesken kuivatessa.Heti ikkunasta näkee paremmin ulos, ja viherkasvit pääsivät lähemmäs oikeita paikkojaan. Tällä ikkunalla on nyt kolme amppelia, joista yksi on tyhjänä. Siihen on tulossa jotain, joka viihtyy pohjoisikkunalla, mutta vielä en kerro, mitä. En nyt osta kasvin kasvia, ennen kuin olen varma, että punkit ovat mennyttä. Vielä niitä on sen verran paljon näkynyt. Oikeanpuoleisin amppeli aiheutti sydämentykytyksiä viikolla, kun sen kannake petti. Opinpahan ostamaan nuo vain uutena. Kirpputorilta ostettu jo kellastunut kannake ei kestänyt, vaan katkesi kohtalokkain seurauksin. Onnea oli matkassa, sillä amppeli ei tippunut tietokoneeni päälle, vaan sen viereen, eikä mikään mennyt rikki. Säikähdyksellä selvittiin! Toivottavasti muut amppelit pysyvät siellä, missä pitääkin. *koputtaa puuta*Viherkasveissa ei enää ole syöntijälkiä näkynyt. Ilmeisesti niissä oli vain vähän punkkeja, ja ne ovat nyt syödyt. Hyvä, hyvä! Kiinanjasmiinille pitää kyllä pian kehitellä jokin lisätuki, sillä se ja herttalyhty ovat alkaneet löytää toisensa. Herttalyhty kasvaa alas kiinanjasmiinin sekaan, joka yrittää kietoutua herttalyhtyä pitkin ylös.Syksyn saapumisen huomaa auringonkukistakin. Ne ovat vähintään surkean näköisiä. Siemenien alkuja ei ole näkynyt, saa nähdä, tekevätkö nämä semmoisia ollenkaan.Varsinkin lehdet ovat kärsineet vihannespunkkien invaasiosta. Voi olla, että vaikka siemeniä olisikin tulossa, lehtien ruskistumisen vuoksi siihen ei riitä voimia.Minikasvihuoneessa näyttää tältä. Tillin veivät punkit, persilja syötiin, mutta uutta kasvua on aaloeiden muodossa. Kaveri jakoi oman aaloensa, ja minullekin irtosi pistokkaita. Otin useamman, kun niitä kerta riitti, jos edes yksi alkaisi viihtyä. Tähän mennessä eivät ole paljoa eloa näyttäneet, mutta eivätpä ole kuolleetkaan. Se voi olla hyvä merkki, ehkäpä kasvattelevat juuria.Toinen santuista sen sijaan on ruvennut kasvattamaan uusia lehtiä, kuten aiemmin hehkutin. Annan nyt kasvin olla kuitenkin yhä samoissa oloissa, kunnes uusi kasvu on ehtinyt kunnon kokoon. Ehkä silloin ikkunalaudoillakin olisi enemmän tilaa. Hiutalepensaan pistokkaat ovat juurtuneet nekin, nyt pitäisi enää vain saada aikaiseksi siirtää ne lasimaljan sisäiseen minipuutarhaan.

0 kommenttia: