








Viherkasvivillitystä pienellä budjetilla vuokrakämpässä.
Lähettänyt Aralia klo 18.21 4 kommenttia
Tunnisteet: Parveke
Nyt se on päätetty. Uusi opiskelupaikka tietää myös sitä, että muutamme opiskelupaikkakunnalleni. Saa nähdä, millainen asunto löydetään, ja miten viidakko sinne sopeutuu. Blogi sen sijaan on ja pysyy, edes nimi ei muutu. Vaikka kerros vaihtuisikin, yhä tullaan kerrostalossa vuokralla asumaan.
Muuttaminen tulee kalliiksi. Muuttoauto kuskeineen, pyykinpesukone, takuuvuokra... Uusi akvaarion jalusta, paperinarumatto olohuoneeseen ja uusi kirjahylly jäävät kyllä haaveiksi kunnes ollaan molemmat töissä. Sitä odotellessa... Onneksi tavaroista unelmoimisesta ei vielä laskuteta. :D
Lähettänyt Aralia klo 23.31 1 kommenttia
Tunnisteet: Muutto
Lähettänyt Aralia klo 19.04 2 kommenttia
Tunnisteet: Muut
Tajusimme, ettemme ole ikinä käyneet tällaisessa(kään) paikassa, vaikka Tampereella on tullut käytyä useastikin. Päätimme korjata puutteen säästä huolimatta. Onneksi tuli vain yksi kuuro koko sinä aikana, kun puistossa kävelimme. Aivan rantaan ei kyllä mieli tehnyt, sillä järveltä tuuli todella lujaa ja kylmästi.
Kartanon edustalla kukkivat ihmeköynnökset ja begoniat. Kulta-agavet olivat komean kokoiset.
Edellisiä vastapäätä kukkivat kirjavalehtiset pelargonit. Hirssit näyttivät saaneen kylmää.
Puiston puolella kukkivat upeat alppiruusut. Pensas kurkotti päätä korkeammalle. Näitä oli kaksi, yksi kummallakin puolella oikeassa reunassa näkyvää käytävää.
Ruusutarhassa ei vielä ollut paljoa ihailtavaa.
Keskellä olleessa kärhössä sensijaan oli sekä kokoa että näköä. Kukinta oli kyllä jo loppupuolella, mutta kukkia oli silti satoja.
Ruusuista kukkivat vasta pari, juhannusruusu ja pari muuta. Ruusujen juurelle oli istutettu montakin kukkijaa, joista osa jo peittyi isojen pensaiden alle.
Tämän talon pääty peittyi upeasti köynnökseen. Vieressä oli keittiöpuutarha, jossa kaikki oli jo isompaa kuin meillä. Ehkä pohjoisempi sijaintikin selittää jotain.
Nuo köynnökset ovat kyllä upean reheviä... Joskus meilläkin. :)
Lampea kohti kulkiessa luulin ensin, että tämä puu kukkii, mutta sillä onkin lehdistä puolet valkoista. Upean näköinen.
Sorsat olivat todella kesyjä ja tulivat kerjäämään syötävää. Näkyvillä oli vain ukkoja ja nuoria koiraita, naaraat ovat kai hautomassa tähän aikaan.
Lammen rannalla oli ihastuttava huvimaja. Sen vieressä oli hauska sateenvarjomainen puu.
Lähettänyt Aralia klo 6.51 2 kommenttia
Tunnisteet: Muut
"Meillä on ilo ilmoittaa, että olette päässeet Jämsän ammattioppilaitoksen puutarha-alan koulutukseen..."Opinnot alkavat syksyllä, ja suuria muutoksia tiedossa elämässä. :)
Lähettänyt Aralia klo 10.18 4 kommenttia
Tunnisteet: Puutarhuriksi
Nyt kelpaa löhötä. Sain vihdoin tehtyä päälliset kansituolin pehmusteille. Niskatyynykin syntyi. Kangas on vanha, kirpputorilta löydetty verhokappa, joka meni parvekkeen tyynyihin viimeistä lankaa myöten. Juuri ja juuri riitti, kun tein tyynyjen taustapuolen valkoisesta jämäkankaasta. Niskatyynyyn kukallinen kangas ei enää riittänyt kuin päälliseksi. Sisätyyny on tehty vanhasta vauvan lakanasta. Nauhat ovat isomummilta perittyjä puuvillanauhoja. Eli yhteensä tämä maksoi todella vähän verrattuna siihen, mitä kaupasta hankittu olisi maksanut. Ja nyt on sitten kaikki tyynyt samaa kuosia. Ihanaa, kun ei enää tarvitse jännittää niskaa, kun tuossa istuu.
Lähettänyt Aralia klo 13.22 0 kommenttia
Tunnisteet: Parveke
Lähettänyt Aralia klo 16.50 0 kommenttia
Tunnisteet: Nettikaupat
Tuin ritarinkukan valtavat riippuvat lehdet, jos nyt veisi vähemmän tilaa ja rikkoisin sitä vähemmän. Lerppuviin lehtiin törmäily ei tee kasville hyvää, olen jo yhden lehden siltä sillä tavoin tuhonnut.
Tältä näyttää nykyään vesihyasintti. Pääkasvi on juurtunut ja kasvattanut kaksi pientä. Katsotaan, miten pitkään juurtumisesta menee kukkimiseen, ja miten iso kasvin pitää siinä vaiheessa olla.
Tuoksuherneet ja ruusupapu muuttivat tosiaan oven vierestä tuolin taakse. Harmi, kun kamera rajaa niin paljon. No, eiköhän tuostakin kuvasta näe, että paremmalta näyttää, ainakin minun mielestäni. Siirsin myös kukkapylvään ulos. Tajusin, että kumpikin kasvi on sellainen, että viihtyy kesällä ulkona, joten pääsivät tuohon. Nyt vain en pysty kastelemaan puulaatikoita törmäilemättä koko ajan kaktukseen. Onneksi ei ole piikikkäämpi.
Tässä näkyy vähän paremmin tuolin tämä puoli. Olen nyt tunnistanut pienoiskasvihuoneen asukit. Kehäkukat eivät ole (vieläkään) itäneet. Laventeli kuoli, rosmariini kököttää ja kaksi tuntematonta ovat persilja ja tilli. Tilli minun oli tarkoitus istuttaa toiseen puulaatikkoon, mutta kylvin sen ruukkuun, johon piti pistää rosmariini. Mitäköhän olen taas ajatellut? En kai mitään.
Tässä tuo ruukun puoli. Sen vieressä on vati, johon saa vapaasti sataa. Jos joku eläin tykkäisi siitä juoda tai lintu uida. Kyllä meillä luontoa on, vaikka kolmannessa kerroksessa ollaankin. Tunnistin muuten sen tuntemattoman rikkaruohon. Se oli pihatähtimöä. On sieltä noussut nyt jotain muutakin, katsotaas mitä niistä tulee.
Iltapuhteena kylvin salaattia uuden satsin. Tällä kertaa noudatin Alan Titchmarshin ohjetta ja kylvin jokaiseen kennoon kolme salaatinsiementä. Alan neuvoi istuttamaan potit sitten 10 cm päähän toisistaan. Näin teemme.
Lähettänyt Aralia klo 21.14 1 kommenttia
Tunnisteet: Huonekasvit, Parveke
- Istuta kesäkukkia: sekä itse vaalittuja taimia että ostettuja. Muista kastella taimia tarpeeksi. Varaudu vielä suojelemaan kukkia kylminä hallaöinä. Kastele vastaistutettuja puita, pensaita ja köynnöksiä kerralla runsaasti. Pidä kastelujen välillä selvä tauko, jotta juuristo ei kärsi hapen puutteesta. Varjosta juurtuvia kasveja varjostusverkolla, jos niiden lehdet näyttävät nuukahtaneilta.
- Anna ravinteita kasteluveden mukana sipulikasveille, havuille ja alppiruusuille.
- Anna ylimääräiset taimet naapureille, ystäville ja tuttaville.
- Sekoita kesäkukkien multaan hitaasti liukenevia lannoitteita tai annostele kanankakkarakeita ruukun pohjalle tai sivuille tehtyihin "taskuihin".
- Tarkkaile kirvoja ja muita tuholaisia. Jätä parvekepuutarhaankin vähän "roskia". Leppäkertuille putkimaiset talventöröttäjät ovat lomahotelli. Kun jättää astiaan vettä, juotavaakin riittää ja petohyönteiset viihtyvät kirvabaarissasi. Laita astian pohjalle kiviä, etteivät vieraat huku.
- Siirrä kukkineet pikkusipulimättäät ruukuista kukkapenkkeihin ja pensaiden alustoille.
- Nauti kesäpäivistä!
- Kitke (myös parvekepuutarhassa joutuu tätä joskus tekemään).
- Osallistu taloyhtiön talkoisiin.
- Vie hallaharsot varastoon viimeistään kesäkuun puolivälissä. Hallanvaara on ohitse!
- Nypi kuihtuneet kukat pois, niin petuniat, verenpisarat ym. kukkivat pitkään.
- Siirrä tomaatti- ja paprikaruukut ulos lämpimälle seinustalle. Korjaa satoa pikkuvihanneksista ja latvo yrttejä. Tee uusia kylvöksiä salaatista ja tillistä.
- Siirrä huonekasveja terassille ja suojaisille paikoille puutarhaan hallaöiden jälkeen.
- Kylvä kaksivuotisia kuun lopulla.
- Käy välillä ihailemassa muidenkin puutarhoja läpi kesän.
- Tutki puutarhaasi: Onko sinulla tuoksupuutarha, väripuutarha, perhospuutarha, kuutamopuutarha, cottage carden tai jotain muuta? Mitä olet talven aikana ehtinyt unohtaa?
Lähettänyt Aralia klo 0.35 0 kommenttia
Tunnisteet: Hoito-ohjeita, Vuodenkierto
Nyt eivät ole säät suosineet, joten markiisi on saanut olla paljon sivuun vedettynä. Turha sitä on tuulen riepoteltavana pitää, kun kerta varjolle ole tarvetta.
Säästä huolimatta päätin, että nyt ovat hallat ohi, ja siirsin saniaisen makuuhuoneesta ulos. Nyt makuuhuoneessa ei tarvitse avata verhoja ollenkaan minkään kasvin takia, joten kihlattuni on tyytyväinen. Ei auringonvalo haittaa tietokoneella työskentelyä.
Salaateille sää sopii. Niistä tulee hyvänmakuisia, kun aurinko ei kitkeröitä niitä. Auringonkukat saisivat pistää kasvuspurttia päälle, etteivät jää salaattien (!) alle. :D
Taimien kohdalla näkee taas, että isoon astiaan päässeet ovat kaikista kurjimman näköisiä. Toivottavasti saan kohta toisen parvekelaatikon tyhjäksi. Narsissit ovat jo aika hyvin lakastuneet.
Melkein-kuoli-muratti on myös ulkoilemassa. Lehtien kärjet sillä ruskistuivat kuivuudessa, ja lehtiäkin on enää pari jäljellä. Toivotaan, että ulkoilu sopiii sille.
Lähettänyt Aralia klo 19.41 0 kommenttia
Tunnisteet: Parveke