sunnuntai 30. elokuuta 2009
Terveisiä ikkunalaudoilta
Lähettänyt Aralia klo 16.40 2 kommenttia
Tunnisteet: Huonekasvit, Parveke
lauantai 29. elokuuta 2009
Nettishoppailua
Lähettänyt Aralia klo 16.25 0 kommenttia
Tunnisteet: Nettikaupat
Viikonlopun kuulumiset
Lisäksi alkuviikko meni migreenin kourissa, eli en päässyt kouluun maanantaina enkä tiistaina. Tällä viikolla alkoi marjanviljelyn opetus, joka jatkuu sitten keväällä, kun on aika leikata punaherukat ja karviaiset. Koska en ensimmäisille tunneille päässyt, kävin hakemassa kirjastosta luettavakseni kirjan Puutarhan marjat - Suuri suomalainen marjakirja. Katselin, että johdantokappaleessa oli paljon monisteesta tuttuja kuvia, eli jos sen lukemalla vähän saisi korvattua poissaoloaan. Toivottavasti jatkossa pysyisi terveenä, että pääsisi tunneille. Nyt jäi tiistaina kokematta, miten nupustetaan ja leikataan ruusuja, mutta pääsen kuulemma oppimaan nuo samat asiat kasvihuonepäivystysvuorollani.
Torstaina pääsimme siivoamaan hedelmätarhaa kaadettujen omenapuiden jäljiltä ja opettelimme keräämään vattuja, viinimarjoja, karviaisia ja tyrniä. Viimeksi mainittujen kohdalla silmälaseista oli paljon hyötyä, marjat nimittäin purskahtavat paljon mieluummin kerääjänsä silmille kuin tippuvat siististi keräyspussiin. Jos muuten ihmettelet, miksi tyrnin marjat maksavat niin paljon, suosittelen keräämään niitä puolen tunnin ajan. Jos marjat vielä sen jälkeen tuntuvat ylihinnoitelluilta, on varmaan syntynyt tekemään sitä hommaa. Suurimmalle osalle luokkaa tuli ikuiset traumat tyrnin piikkien pistelemistä käsistä, joiden kirvelyn vei uudelle tasolle joka paikkaan purskahteleva tyrnin mehu. :D Minulle kuitenkin ikävimmät iho-oireet tulivat viherherukkapensaan haudanneesta nokkosesta. Eipä ole ikinä ennen nokkosen polttama turvonnut ja punoittanut monta päivää. Vasta nyt alkaa iho asettua.
Ensi viikko on viimeinen vain teoriaa sisältävä viikko ennen sadonkorjuun alkamista. Sitten pitäisi kuulemma päästä traktorin rattiin. Koululla ovat jo varautuneet henkisesti siihen, että konetallien ovien karmit pitää taas korjata ja pari kukkapenkkiä ja rakennuksen kulmaa kärsivät, eli ei kannata jännittää kauheasti etukäteen. Tämä on hyvä tieto, sillä olen viimeksi istunut auton ratissa viisi vuotta sitten, eikä ajokokemusta sitä ennenkään paljoa kertynyt. Moni kyllä kaikkea muuta kuin odottaa tuota, samoin kuin konetekniikan ja rakennustekniikan teoriaa, joita on myös piakkoin luvassa. No, sen näkee sitten, miten homma rupeaa maistumaan. Ensin pitäisi läpäistä ensi torstainen leikkotenttikin.
Jos muuten et vielä ole huomannut/löytänyt, Huiskula etsii parasta puutarha-aiheista blogia. Listalta löytyi monta uutta tuttavuutta. Käykäähän tutustumassa ja äänestämässä, kuka parhaiten ansaitsisi vuoden 2009 parhaan puutarhablogin tittelin ja uuden digikameran. Tätä blogia ei listalta löydy, mutta se tuskin on suuri puute. En nyt ihan usko, että tässä voittaja-ainesta oltaisiin, niin paljon omistautuneempia ja tietotasoltaan taitavampia puutarhabloggaajia upeine pihoineen listalta löytyy. :)
Lähettänyt Aralia klo 14.00 0 kommenttia
Tunnisteet: Muut, Puutarhuriksi
sunnuntai 23. elokuuta 2009
Ulkoruukut
Nämä ovat nyt evakossa nurmikolla, sillä remonttimiehet ovat siirtyneet tälle puolen taloa ulkoremontissaan. Toivottavasti siirtävät laatikot myös takaisin, tämmöinen hentonen naisihminen ei niitä tuolta kyllä heivaa minnekään. Tämä laatikko on minusta erittäin onnistunut, sillä sille ei ole keväisen istuttamisen jälkeen tarvinnut tehdä muuta kuin kastella ja lannoituskin on mennyt veden mukana. Nyt on joutunut laastia rapsimaan kasveista, sillä niitä ei heti tajuttu suojata. Hallaöiden vaikutus ei näy vielä kuin siinä taponlehdessä, joka on muusta kasvillisuudesta erillään, sen lehtien reunoissa on hallavauriota.Tuija on kärsinyt auringon puolelta, mutta silti se on kasvanut paljon kesän mittaan. Toivottavasti osaan suojata sen ensi keväänä paremmin, niin uusi kasvu lopulta peittäisi nämä arvet.Ruusupapu on vihdoin alkanut vähentää juomisen suhteen. Revin sen juurelta viikolla pois viimeiset tuoksuherneet, ja löysin sitten herneen päästä sen ainoan kukan. Että harmitti, kun tuli sen varsi katkaistua, mutta löysinpä kukan. Se tuoksuu vieläkin voimakkaasti, vaikka on maannut kuivana pöydällä jo kaksi päivää.Ruusupavun palot ovat valtavan kokoiset. Sisältöäkin tuntuu olevan. Mistäköhän tietää, milloin nämä uskaltaa kerätä?Tähän laatikkoon piti jo ostaa uutta sisältöä tuoksupielusten tilalle. Krysanteemit toivottavasti kukkivat pakkasiin asti. Siirtäisivätpä pian tämän oven vierustalle, niin kukista olisi enemmän iloa. Vielä pitäisi ratkaista, mitä leijonankitojen tilalle, kun lakkaavat kukkimasta. Jokin koriste?Toisaalta nyt nämä näkyvät asunnon ikkunoista. Se ei kyllä paljoa mieltä ilahduta. Iso roskalava ei sekään se kaikista kaunein ole. Pahoittelen heijastuksia ikkunassa. Piti valita joko laastin tahraaman ikkunan läpi kuvaaminen, tai sitten heijastukset. Eiköhän tuosta silti selvän saa. Mitä pidemmälle remontti etenee, sitä enemmän odotan sen päättymistä. Ehkä silloin saisimme autopaikkammekin taas omaan käyttöön.
Lähettänyt Aralia klo 16.56 0 kommenttia
Tunnisteet: Parveke
lauantai 22. elokuuta 2009
Tämän viikon opiskelut
Viherrakentaminen alkoi tällä viikolla. Päätökseni valita viherrakentaminen, kun tulee aika valita linjansa, vain vahvistui. Opettaja osaa asiansa, on mukava ja pysyy tunneilla asiassa, ja aihe on mielenkiintoinen. Taas aloitettiin teorialla, mutta perjantaina pääsimme jo syyslannoittamaan ja opettelemaan miten ruohonleikkuri käynnistetään. Pitihän siinäkin opetella, mitä pitää tarkistaa ennen kuin rupeaa kiskomaan moottoria käyntiin, ja että nelitahtisen ja kaksitahtisen moottorin bensoissa on eroa, mutta siinäkin oli kuitenkin se kone nenän edessä, eikä vain kuvana taululla. Oli tällä viikolla myös avomaantuotantoa, missä käytiin läpi maannoksia ja optimaalista maan rakennetta. Viisi tuntia putkeen mullasta, hiekasta ja turpeesta otti kyllä koville. Toivottavasti ihan pian ei tule yhtä puuduttavaa päivää. Onneksi loppuviikosta päästiin jo tekemään lapiodiagnoosia pihalle, niin nähtiin auringonvaloakin.
Lukeminen leikkotenttiin jatkuu, ja viherrakennus toi mukanaan omat kirjansa. Jos aihe kiinnostaa, voi tutustua näihin:
Viherrakentamisen peruskurssi
(Anssi Krannila, Ammattikasvatushallitus, Valtion painatuskeskus. Ikivanha, ensimmäinen painos ilmestynyt 70-luvulla, löytyy vain kirjastoista)
Viherrakentajan käsikirja
(Timo Soini, Viherympäristöliitto ry Julkaisu 25)
Menin myös mainitsemaan luokanvalvojallemme kiinnostuksestani puihin, joten hän antoi minulle mm. Puunhoidon perusteet -kirjasen luettavakseni. Saa nähdä, miten paljon ehdin niihin tutustua.
Vaikka etukäteen kuuli, ettei puutarhuri opi mitään muuten kuin käytännön kautta, olen kyllä oppinut joka päivä jotain. Kuten sen, että jos lannoitteessa on liikaa typpeä, kasvi vain kasvattaa kokoa, eikä jaksa kukkia tai tehdä siemeniä. Siksi syksyllä lannoitetaan vähätyppisellä syyslannoksella. Ehkä kastelulannoite oli liian typpipitoista kesäkukilleni, kun kukinta ei jaksanut jatkua koko kesää. Ensi kesänä voisi kokeilla vähätyppisempää lannoitusta kukkiville kasveille.
Ps. Viljelykasvien nimistö saapui. Saa nähdä, kuinka läheisiä meistä vielä tulee. Ainakaan ulkonäkö ei hirveästi houkuttele selaamaan, mutta ulkomaalaisten blogien selaamista tämä kyllä helpottaa, kun tieteellisellä nimellä löytyy heti suomenkielinen vastine.
Lähettänyt Aralia klo 22.57 0 kommenttia
Tunnisteet: Puutarhuriksi
Illan projekti
Päivä meni siivotessa, sillä viikolla ei ole ehtinyt eikä jaksanut. Päivällä sain jo vietyä homehtuneet auringonkukat kompostiin ja tyhjät parvekelaatikot varastoon. Nyt illalla oli vihdoin aikaa ottaa kiinanjasmiini käsittelyyn ja antaa sille uusi paikka jossa kiipeillä rauhassa. Taistelu oksien kanssa oli pitkä, mutta lopputulos toivottavasti tyydyttää kasviakin. Välillä meinasi jo usko loppua, kun köynnös vain jatkuu......ja jatkuu......ja jatkuu.Sotkuakin tuli. Mutta niinhän sitä aina kasvien kanssa touhutessa. Nyt ei sentään ole multaa joka paikassa.Tässä valmis lopputulos. Yritin saada kasvin kierrettyä tukeensa, kuten se olisi itsekin siihen kasvanut, eli enimmäkseen ylöspäin, ettei se heti kuivattaisi kaikkia alaspäin suuntautuvia oksiaan.Ilmat ovat kylmenneet nopeasti, minkä huomaa ehkä myös siitä, että olen ottanut talvipeiton käyttöön. Sänky on nyt koomisen näköinen. Sisko kysyi, olenko kätkenyt ruumiin tuonne. Myös ulkoistutukset ovat syksyn saavuttua muuttuneet. Toivottavasti saan otettua niistä kuvan huomenna päivänvalossa.
Lähettänyt Aralia klo 22.10 2 kommenttia
Tunnisteet: Huonekasvit
sunnuntai 16. elokuuta 2009
Syksy saa
Lähettänyt Aralia klo 15.50 0 kommenttia
Tunnisteet: Huonekasvit, Parveke, Tuholaiset
Karmeita akvaarioita
Lähettänyt Aralia klo 15.36 0 kommenttia
Tunnisteet: Akvaariot
lauantai 15. elokuuta 2009
Nyt kaikki yhdessä: Preeriaeustoma, Eustoma grandiflorus
Eutanasia, eurooppa, kaikki muut sanat ovat helpompia kuin eustoma. Tuo sana ei sovi suuhuni ei sitten millään. Kuten ehkä joku jo arvasi, meille on jaettu lista leikkotenttiin tulevista kasveista. Kaikki pitää osata tunnistaa ja kaikkien tieteellinen nimi pitää osata. Koska listassa oli kaksi kukkaa, joita en ole tietääkseni nähnytkään, eikä koulultakaan löytynyt niitä, suuntasin perjantaina kukkakauppaan ja ostin itselleni kukkia. Valitettavasti kruunuvuokon sesonki on jo ohitse, mutta preeriaeustomaa löytyi. Nyt ne ovat tuossa keittiön pöydällä, ja niitä on tullut tuijotettua aina, kun keittiössä käy. Niin hyvin on kasvi jäänyt mieleen, että näin siitä jo painajaistakin. :D Lista kokonaisuudessaan, eli ensimmäisessä leikkotentissä osattavat kasvit, on tässä:
Lähettänyt Aralia klo 21.46 0 kommenttia
Tunnisteet: Puutarhuriksi, Tentit
lauantai 8. elokuuta 2009
Ulko-oven koristukset
Lähettänyt Aralia klo 16.49 0 kommenttia
Tunnisteet: Parveke
Hyvää ja huonoa
Eilen ilmestyi olkkarin ikkunan taakse miehiä, jotka peittivät melkein koko näkymän suojamuovilla. Ilmeisesti heillä on tarkoituksena rapata ikkunan yläpuolinen osa seinää uudelleen, siksi varotoimet. Mutta minun kasviparkani eivät tästä kyllä pidä, enkä minäkään. Ikkunasta ei näe ulos kuin alaspäin. Punkkiongelmakaan ei näytä vielä mitään merkkiä paremmasta, mansikkani ovat alkaneet hitaasti kuolla.Hyviä uutisiakin on. Kaikki on vihdoin paikallaan! Piste i:n päälle oli, että löysin vihdoin tarpeeksi edulliset ja sopivan kokoiset muovilaatikot jonne säilöä akvaarion alla pyörineet rojut. Nyt ihaillaan ja ihmetellään. Kaikki haavitkin ovat nyt nätisti esillä. Eipä tuo taida tässä kämpässä tuota enempää verhoilua tarvita, kun sohva peittää näkymän huoneen puolelta ja kaikki on nyt kätevästi saatavilla. Siitä vanhasta verhoilustahan luovuttiin siksi, ettemme ikinä saaneet sitä täysin valmiiksi, ja asia alkoi kiusata siinä määrin, että päätettiin luopua siitä kokonaan.Itse akvaario tarvitsisi se vielä jotain piristystä. Kasvit pimentävät akvaariota yhä liikaa, vaikka siirsimme muutossa kattokoukkuja enemmän irti seinästä kuin mitä ne vanhassa asunnossa olivat. Auttaisikohan karsiminen?
Kaikista suurin ilonaihe on kuitenkin vielä kertomatta. Klorofyllin foorumin kautta hankittu santun pistokas on alkanut tehdä pikkuisia lehtiä juurelleen! Oi kuinka ihanaa! Nyt hoivataan heitä erityisen hyvin, jotta jaksavat kasvaa. Pitäisiköhän ihan pistää kyltti viereen, että vauvat nukkuvat, ei saa häiritä?
Lähettänyt Aralia klo 1.53 3 kommenttia
Tunnisteet: Akvaariot, Huonekasvit