Pöhköt kasvit

Minä en ymmärrä kasvieni logiikkaa... Syksy tulee. Hei räjähdetään kasvuun!Palmuvehka on kasvattanut kaksi uutta oksaa.Koko kesän mököttäneet santut päättivät ruveta kukkimaan joukolla.Mikä ihme heidät näin sai innostumaan?Jopa kovasti kärsinyt valkokukkainen yrittää.Paitsi että aina on sääntöön poikkeus.'Arctic Frost':it ovat nekin päättäneet kasvaa koko kesän edestä.Nykyään meillä istuvat akvaariokasvitkin sohvalla. Ettekö usko?Sieltä se tulee! Eikä millään mahdu koko kuvaan, ellei poistu olkkarista. Tältä näyttää normaali isovesimiekan kukkavana. Jos sen upottaa veteen, saa adventiivitaimia koko matkan täyteen, mutten raaski.Ovat ne kukat vaan niin kauniita.

Arvelen, että edellisessä asunnossa oli sittenkin liian kuuma osalle kasveista, ja nyt ne viihtyvät paremmin. Toisaalta viime vuonnakin kiinanruusukin alkoi kukkia vasta syksyllä. Ei voi ymmärtää...Omenantuoksuista syksyä kaikille!

Taimistotermejä

Olen tänään yrittänyt tehdä tuota taimitarhatuotannon lisätehtävää. Olen huomannut, että monia, todella monia tuon listan termeistä pidetään niin itsestään selvinä, ettei niitä meinaa netistä(kään) löytää. Lisäksi huomasin, että kauhean moni termi vei suoraan minun blogiini. Joten nyt kun olen tehnyt tätä salapoliisityötä, tässä vähän selityksiä netistä vaikeimmin löytyviin termeihin:

Generatiivinen lisäys = siemenlisäys

Vegetatiivinen lisäys = kasvullinen lisäys, syntyvä uusi kasvi on emokasvin klooni. Esim. pistokaslisäys.

Siementen käsittelyt:
Siementen käsittelyillä ennen kylvöä varmistetaan tasainen taimettuminen, vähennetään kasvintuhoojien esiintymistä sekä helpotetaan kylvöä.

- Kuivissa siemenissä voi olla pinnalla tuhosienten itiöitä. Siementen käsittely torjunta-aineilla eli peittaus estää sienitautien leviämistä. Kasvinsuojeluaineita voidaan annostella myös pilleröintiaineeseen. Ne voivat olla hyönteisiä tai kasvitauteja vastaan.

- Siementen lämminvesi- tai höyrykäsittely tuhoaa siemenissä olevia pieneliöitä tehokkaasti. Kuivia siemeniä pidetään 49-57 asteisessa vedessä 15 minuutista puoleen tuntiin, lajista riippuen. Siemenet jäähdytetään ja niiden annetaan kuivahtaa.

- Siemenen kuoren ollessa kova ja vettä läpäisemätön, sen käsittely hapolla tai mekaanisesti vioittamalla päästää veden siemeneen, jolloin itäminen voi käynnistyä, jos muut olosuhteet ovat sopivat.

- Kasvihormoneista etenkin sytokiniini ja gibberilliini vaikuttavat itämiseen. Siemenen lepotila saadaan päättymään gibberilliinihappokäsittelyllä.

Meristeemi = kasvupiste = verson kärki, käytetään solukkolisäyksessä.

Kennotaimi:
Kennotaimilla kasvatusastiana on monilokeroinen muovi- tai polystyreenilaatikko. Pienikokoisia pensaiden ja puiden taimia voidaan kasvattaa ja myydä kennoissa tai poteissa. Taimista voidaan tällöin käyttää epävirallista termiä ”kevyttaimi”, joka kuvaa taimen kokoa ja haaroittuneisuutta. Metsäpuiden taimia myydään yleisesti kenno- tai pottitaimina. Istutus on nopeaa ja voidaan tehdä yleensä milloin tahansa kasvualustan ollessa sulaa. Metsäpuiden taimien osalta noudatetaan kuitenkin kullekin kasvilajille suositeltuja istutusaikoja.

Juurenniska = Kasvin pääjuuren ylin, varteen rajoittuva osa.

Juurihoito:
Tavallisesti isoja puita, jotka on tarkoitus joskus nostaa maasta, hoidetaan etukäteen jopa parina kolmena vuotena siten, että niiden juuria katkaistaan vähitellen, jotta ne eivät saisi yhtäkkistä shokkia. Esim. taimistot, jotka myyvät maassa suoraan kasvavaa (paljasjuurista) tavaraa tekevät usein näin. Pussi- tai ruukkutaimet eivät tällaista hoitoa luonnollisesti tarvitse.

Kallus:
Aktiivisesti jakautuvaa, erilaistumatonta solukkoa. Kallusta syntyy haavakohtiin tai solujen jakautuessa solu- ja solukkoviljelyssä.

Kemialliset käsittelyt:
Kemialliset kasvunsäätökeinot ovat käytössä koristekasvien viljelyssä. Kemialliset kasvunsääteet ovat yhdisteitä, jotka eivät ole ravinteita. Ne vaikuttavat pieninä määrinä kasvuun. Kasvunsääteillä voidaan paitsi hillitä pituuskasvua, myös huolehtia latvonnasta ja nupustamisesta, jolloin säästetään työkustannuksia.

Pari jäi, joiden määritelmää en löytänyt. Emokasvi on sanana hyvin käytetty, mutta sitä ei ole missään selitetty. Päättelin, että sillä tarkoitetaan kasvulliseen lisäykseen käytettävää kasvia. "Lyhytrunkoinen" esiintyy kyllä eri taimistojen hinnastoissa, mutta mitä sillä nyt sitten tarkoitetaan? Onko se lyhyeksi leikattu perusrunko, joka on sitten jalonnettu, jalostuksella aikaansaatu lyhyen rungon kasvattava kasvi, vai jollain käsittelyllä lyhytrunkoiseksi jäänyt kasvi? Yritin löytää tietoa myös englanniksi, mutta sekosin vielä lisää. "Short stem" on näemmä myös joidenkin kasvien osa, joka talven jälkeen aloittaa uuden kasvun. Sellainen löytyy mm. perennoilta ja mansikalta. Öh? Apu otetaan ilolla vastaan!

Edit: Emokasvi on siis kasvi, josta lisäysaineisto (siemenet tai pistokkaat) on saatu. Lyhytrunkoinen on puiden laatuluokka, ja tarkoittaa puuta, jolla on oksatonta runkoa alle 1m. Arvaukseni, että termi olisi englanniksi "short stemmed", meni metsään, joten ilmankos ei tietoa löytynyt! Suurkiitokset kaikille Klorofyllin guruille näistä tiedoista!

Uusi sivusto parveketarhureille avattu!

Parveke.fi

Uuden mielenkiintoisen sivuston avaaja otti yhteyttä ja pyysi lähettämään kuvia ja vinkkejä parvekkeestani. Sivusto on vielä aika alkutekijöissään, mutta mitä innokkaammin ihmiset ottavat sen omakseen ja rupeavat sitä kehittämään, sitä varmemmin siitä tulee vielä paikka, josta löytyy vaikka mitä kivaa. Laittakaapa menemään tuonne omia vinkkejänne ja kuvia omista parvekkeistanne, myös kaikki te, joilla ei omaa sivua netissä vielä ole. Linkki löytyy jatkossa sivupalkista kohtaa Muita kiinnostavia sivuja. Käykäähän katsomassa!

Kaamos tekee tuloaan, tenttikäämme

En tiedä, kuinka moni huomasi, mutta syyspäiväntasaus oli tänä vuonna 23.9. Aika moni kiinnittää enemmän huomiota siihen, että sunnuntaina vaihdetaan taas kesäajasta normaaliaikaan. Sen logiikkaa en ole ikinä ymmärtänyt, kun tutkimustietokin tuntuu osoittavan siihen suuntaan, ettei moisesta ole kuin harmia. Takaisin syyspäiväntasaukseen. Sehän on vanha juhlapäivä eri luonnonkansojen keskuudessa. En kyllä tiedä, miten tuota päivää on juhlittu, kun olen kasvanut luterilaisten keskellä. Minun kannaltani merkittävintä on, että siitä lähin yö on taas pidempi kuin päivä. Olen varma, että olen entisessä elämässäni ollut siili tai muu otus, joka horrostaa talven yli, sillä talvi ei sovi minulle. Varsinkaan, jos pitää lukea kaamoksen keskellä tentteihin. Nyt pitäisi lukea peräti kahteen. Tällä kertaa opiskelemme ruukkukasveja:

Vaahtera-aulio Abutilon x hybridum

Torpankukka Achimenes Longiflora-ryhmä

Viheradiantumi Adiantum raddianum

Kirjohuisku Aechmea fasciata

Isosoihtuköynnös Aeschynanthus speciosus

Kirjolaikkuvehka Aglaonema Nitidum-ryhmä 'Silver Queen'

(jostain syystä edellämainitun sijaan koululla on kansiossa kuva, jossa on selvästi 'Silver King')

Koristeananas Ananas comosus 'Variegatus'

Pikkuflamingonkukka Anthurium Scherzerianum-ryhmä

Isoleopoldinkukka Aphelandra squarrosa

Norfolkinaraukaria Araukaria heterophylla

Hienohelma Asparagus densiflorus 'Sprengeri'

Unelma A. setaceus 'Plumosus'

Tuonenkielo Aspidistra elatior

Pesäraunioinen Asplenium nidus

Pauliinabegonia Begonia Elatior-ryhmä

Joulubegonia Begonia x cheimantha

Mukulabegonia Begonia Tuberhybrida-ryhmä

Neitobegonia Begonia Tuberhybrida Pendula-ryhmä

Jaloihmeköynnös Bougainvillea x buttiana

Tohvelikukka Calceolaria-risteymiä

Morsiuskello Campanula isophylla 'Moretti'

Hääkello C. isophylla 'Alba' (sama kuin edellä, mutta valkoinen)

Herttalyhty Ceropegia woodii

Kirjorönsylilja Chlyrophytum comosum

Krysanteemi Chrysanthemum x grandiflorum

Ihmepensas Codiaeum variegatum

Arabiankahvi Coffea arabica

Rahapuu Crassula ovata

Syklaami Cyclamen persicum

Täpläkirjovehka Dieffenbachia sequine

Tuoksutraakkipuu Dracaena fragrans

Kultaköynnös Epipremnum pinnatum

Syyskellokanerva Erica gracilis

Joulutähti Euphorbia pulcherrima

Pylvästyräkki E. trigona

Sinisilmä Exacum affine

Huonearalia Fatsia japonica

Limoviikuna Ficus benjamina

Kumifiikuna F. elastica

Lyyraviikuna F. lyrata

Toinen tentti sisältää kasvihuoneviljelyä: lannoitusta, kasvinsuojelua, ötököitä... Olen ollut pois flunssan takia, joten en tiedä, mitä ohjeistusta tenttiin valmistautumiseen on annettu. Ilmeisesti siihen kuitenkin tulee kaikki läpikäyty kahdesta kirjasta: Tehokkaasti kasvihuoneesta ja Kasvihuoneviljelmien tuhoeläimet ja niiden biologinen torjunta. Lukemista siis riittää, mutta jaksaminen on vähissä. Onko se sitten harmaa taivas, joka tihuuttaa vettä mielensä mukaan, vaiko se fakta, että syysloma meni jo?

Koska olin viikon pois flunssan takia, sain myös lisätehtävän taimitarhatuotannosta. Minun tulee selvittää, mitä seuraavat termit tarkoittavat. Hyviä vinkkejä kirjoista ja nettisivuista voi antaa. :)

Astiataimi, emotaimi, FinE-taimi, generatiivinen lisäys, jalontaminen, juurenniska, juurihoito, kallus, kemialliset käsittelyt, kennotaimi, KESKAS-taimi, kilpalatva, lehtipuunkoro, lyhytrunkoinen, meristeemi, omajuurinen, paakkutaimi, paljasjuurinen taimi, puutumaton pistokas, puutunut pistokas, siementen käsittelyt, solukkolisäys, taimipassi, testattu käyttötaimi, varmennettu taimi, varttaminen, vegetatiivinen lisäys.

Edit: Avasin joitain termejä myöhemmin täällä.

Kuulumisia koululta

Syys saa, niin täälläkin. Marja-aroniat ovat upeissa väreissä. Niiden marjoja on kerätty sekä mehustamista varten että siemeniä saadaksemme, mutta pensaita vain on niin monessa paikkaa, ettei kaikkia ehditä edes kerätä. Vähitellen ulkotyöt jäävät pakosta vähemmälle, mutta ainakin tällä viikolla kävimme vielä istuttamassa pensaita ja opettelimme, kuinka istutetaan puu oikein. Nyt pistävät silmään kaupungilla väärin istutetut puut, jotka kuolevat ennen aikojaan veden jäädessä niiden tyvelle, tuulen katkoessa niitä tai tukien rikkoessa niiden kaarnan. Jos asia voidaan opettaa joukolle toistaitoisia teinejä alle tunnissa, mikä siinä on, etteivät jotkut rakennusfirmat osaa edes puuta istuttaa? No, rakennetaanhan täällä homekoulujakin.Viikon (ja vielä varmaan ensiviikonkin) suururakka on ollut tyhjentää perennamaat. Tämä on alue, jossa joka ruudussa kasvaa eri laji, että oppilaat voivat niitä sitten opetella. Me emme siivonneet tätä, sen teki joku toinen ryhmä, mutta en tietenkään tajunnut töiden keskellä ottaa kuvaa siitä paikasta, jota me siivosimme. Keräsimme avomaalla ruukuissa kasvaneet perennat talteen kylmiöön viemistä varten. Pakkotuleennuttaminen tuli tutuksi, ja että ruusujen kohdalla se ei ole kivaa. Pelkästään perennoja irtosi monta satolaatikollista, ja niiden lisäksi alueella on kasvatettu pensaita ja puuntaimia.Lomalla tuli kyselyä suvulta, millaisia traktoreita ja vempeleitä meillä on koululla käytössä. Yritin bongata muutaman, mutta kun ovat enimmäkseen aina menossa, tässä vain kaksi esimerkkiä. Tämän oli joku hylännyt sille ruohokentälle, jota robottiruohonleikkuri ajelee kesäisin. Nyt robo on päässyt jo varastoon, ja saimme kunnian pestä sen ennen talviunille peittelyä. Samana päivänä opimme, miten vaihdetaan autoon rengas, miten tarkistetaan rengaspaineet, miten auto pestään ja mitä tehdään renkaille ennen varastoon vientiä.Tämä ei ole uusin ja hienoin traktorimme, mutta tämä oli ainoa, joka ei  ollut menossa kuvaajan saapuessa paikalle.  Takana näkyvä valkoinen rakennus on vanha navetta (vas. reuna), sen vieressä punainen on varasto, jossa on mm. hevosten heinät ja lautatavaraa. Aivan takana näkyvät konehallit.Traktoria vastapäätä on punainen rakennus, jonka päädyssä on lainnoitevarasto, ja joka pitää sisällään traktorit ja niihin liittyvät tilpehöörit silloin kun niitä ei käytetä ja joku on osannut ajaa ne sisään. Sieltä löytyvät myös sellaiset ihmeet kuten päältäajettava ruohonleikkuri ja lehtipuhallin. Jostain syystä täällä säilytetään rikkinäisiä ruohonleikkureita. Ehjät löytyvät konehallin pajasta. Konehallin tiloista löytyy kaikki auton, ruohonleikkurin, traktorin tms. pesuun, huoltoon ja korjaamiseen. Päädystä löytyy jopa puusepän verstas. Punaisella autolla, joka tuohon eteen on parkkeerattu, on kyky saada aikaa vääriä paloilmoituksia jopa sen poistuttua paikalta. Sehän ei siis mitenkään savuta. Varsinkaan kylmällä kelillä. Kiellän kaiken tähän viittaavan vihjailun (varsinkin, koska tiedän kuskin olevan erittäin pitkävihainen mies).Vuosi etenee kasvihuoneillakin. Jaloritarinkukat eli amaryllikset ovat löytäneet tiensä kasvihuone kakkoseen hupun alle, jossa laite puhkuu niille oikeaa lämpötilaa. Pitäisiköhän sitä ryhdistäytyä oman kasvinsa suhteen ja saada se tuleentumaan jotenkin, josko se joskus kukkisikin? Toisaalta, minä en edes yritä saada kotioloissa sitä höynäytettyä (l. hyödettyä) jouluksi. Kukkikoon keväällä. Tai milloin lystää. Taisin jo mainita, etten kasvata kasveja kukkien takia.Joulutähdet ovat alkaneet punastella. Tai valkostella, lajikkeesta riippuen. Mutta minulle punainen joulutähti on se oikea. Ihastelen eri lajikkeita. Koululla on tänä vuonna kokeilussa useita erilaisia, joista sitten karsitaan ensi vuotta varten. Tämä on minusta todella erikoisen näköinen:Saisikohan sitä ohikukkineen sitten uudenvuoden jälkeen? Tykkäsin myös lajikkeesta, jonka ylälehdet eivät olleet täysin punaiset, vaan niihin jää vaaleita kohtia. Ehkä jossain välissä tajuaisin ottaa siitäkin kuvan.Oli siellä toki muutakin. Tulilatvat antavat parastaan pimeyden keskellä, ja jostain on ilmestynyt joitain gardenioitakin. Ovat vain niin vaikean kasvin maineessa, että kukakohan uskaltaa yrittää?

Kasvihuoneet 1 ja 2 ovat osa myymälää, jonne pääsin nyt kuvaamaan rauhassa, kun ajoitin käyntini ruokatuntiin. Täällä myydään oppilastöinä tehtyjä kukkakimppuja, seppeleitä ym. ......Oppilaiden omin pikku kätösin kauppakunnostamia vihanneksia ja juureksia......Koriste-esineitä, ruukkuja, muualta ostettuja amarylliksen sipuleita, lähialueiden käsityöihmisten tuotteita ym. ym. Valikoima on pieni, mutta vaihtelee paljonkin vuodenajan mukaan. Ja aina voi tilata, mitä ei löydy.

Ensi viikolla on tiedossa taas uutta. Kasvioppi alkaa, mutta muistaakseni myös kukkasidonta. Sitä ihmettä odotellessa, että ymmärtäisin kummastakaan mitään... :D

Elonmerkkejä itse kussakin

No niin, nyt on bloginpitäjä taas revitty sängyn pohjalta terveiden kirjoihin, ja päivittely voi jatkua. Tässä hieman kuvia, joita otin syyslomalla ennen sukulaisiin lähtöä:Herttalyhty alkoi kukkia vihdoin pätkimisensä jälkeen. Kiitokseksi pätkin sitä lisää, ja tökin katkotut latvat ruukkuun tuuheuttaakseni kasvia. Ehkä, jos kukat olisivat näyttävämpiä, jaksaisin ihastella niitä enemmänkin. Mutta minä en ole ikinä tykännyt kukista. Lehdistä, kyllä, kasveista, kyllä, kukkien tuoksusta, kyllä, mutta en ole ikinä tykännyt nimenomaan kukista. Ehkä itse kasvi on aina ollut minusta niin mielenkiintoinen, että sen kasvattaminen pelkästään kukkien takia on ollut minulle vieras ajatus. Joko kaikki ruusujen ystävät poistavat blogini suosikeistaan? :DHuomasin nuppuja myös kiinanruusussani. Jaksaakohan raukka lainkaan avata niitä lokakuun pimeydessä?Ensilumi satoi täällä maahan 19.10. Se ei ollut kovin pitkäaikainen ilo, eikä sitä tullut paljon, mutta ainakin hetken oli valoisampaa. Tämän jälkeen on vain sataa tihuuttanut vettä, joka ehkä jossain vaiheessa on nähnyt unta lumesta, mutta sitä enempään siitä ei ole ollut.

Päivitystauko jatkuu

Bloginpitäjään on iskenyt todella sitkeä pöpö, joka on sitonut minut nyt koulunpenkin sijaan sänkyyn. Koska mitään ei jaksa tehdä, ei ole mitään, mistä kertoakaan. Ellen sitten muuta tätä blogiksi nenäliinoista, nenäkannun käytöstä ja kuumasta mehusta. Sairastamista on jo yli viikko takana, joten elän toivossa, että tämä tästä joskus paremmaksi muuttuisi. Sitä odottaessa... Toivottavasti lukijoiden syksy on alkanut paremmin. Palaan blogikirjoittelun pariin heti, kun taas pystyn.

Kuvia koululta

Muistin vihdoin torstaina ottaa kameran mukaan, mutta tietenkin unohdin tarkistaa pattereiden latauksen. Tässä nyt kuitenkin vähän näkymää, missä sitä tulee käytyä. Ensimmäisessä kasvihuoneessa on jopa pimennysverhot, joten heti aamusta näkee kasvit. Täällä ei paljoa muuta ole tällä hetkellä kuin joulutähteä. Lisäksi on vähän tulilatvaa ja krysanteemia. Krysanteemit ovat valtavia.Toisessa huoneessa pimennys hoidetaan sitten oppilasvoimin, ja sitä minäkin olin tuona aamuna tuonne mennyt tekemään. Tässäkin huoneessa on joulutähteä. Ainoa, mitä tässä huoneessa ei peitellä yöksi, on syklaami.Viimeinen huone, ja samalla näistä ainoa, jonne myymälän asiakkailla ei ole pääsyä, on ruusuhuone. Tähän aikaan vuodesta ei leikkoruusuja enää paljoa tule, mutta se vähä, mitä tulee on kerätty. Sekin on kasvihuonepäivystäjien hommia.Ulkomyyntiäkin on. Tiistaina saimme hommaksi kastella kanervat ja laittaa ne nätisti esille. Onneksi kasteluvesi oli lämmintä, muuten uppokastelu pakkasaamuna olisi voinut jäädyttää näpit.Vastapäätä on sitten istuskelupaikka, jossa odotellaan opettajia hyvällä säällä.Kun kuljetaan eteenpäin koulua kohti, ohitetaan taimimyymälä. Kaikki siellä myytävät taimet ovat oppilaiden kasvattamia. Me olemme vasta ehtineet kerätä siemeniä ensi kevättä varten, mutta ehkä jo vuoden päästä täältä saa ostaa jotain minun kasvattamaani.Tässä vähän yleisnäkymää pihasta.Koulurakennusta vastapäätä on koko alueen parhaiten hoidettu kasviryhmä, ja tiheimmin leikattu nurmikko. Nurmikkoa nimittäin hoitaa tämmöinen härveli:Robotti lataa itsensä latauspisteessä ja muuten painelee satunnaista reittiään pitkin nurmikkoa, joka pysyy näin todella lyhyenä. Sille on joku oppilaista antanut nimenkin, mutta en ole vielä oppinut sitä. :)Tästä kuvaajanne painelee ruokalaan syömään ja tunneille. Nähdään taas!

Muista lokakuussa

- Hanki vielä koristekaaleja ruukkuistutuksiin. Siirrä sisälle viimeisetkin talvetettavat kesäkukat. Suihkuta talveksi sisälle siirrettävät kasvit ennen sisään tuontia.

- Istuta kukkasipuleita ruukkuihin ja parvekelaatikoihin. Jos mahdollista, talveta ne kellarissa tai maassa. Jos sinulla ei ole tätä ylellisyyttä, suojaa ruukut hyvin talven ajaksi.

- Tyhjennä ja pese kaikki kesäkukkaruukut astianpesuaineella ja vedellä. Säilytä ne kuivana varaston hyllyllä. Varastoi muutkin puutarhatarvikkeet ja työkalut. Tarkista työkalujen kunto ja huolla ne tarvittaessa, tai aloita kirje joulupukille puutteista.

- Siirrä rosmariini- ja salviaruukut valoisaan ja viileään talvetuspaikkaan, jos sinulta löytyy tälläinen ylellisyys. Voit myös kokeilla kysyä paikallisilta taimitarhoilta, tarjoavatko ne talvetuspalvelua yksityishenkilöille. Etenkin isojen kasvien kohdalla tämä on kätevää.

- Lopeta muiden kuin kukkivien huonekasvien lannoitus ja vähennä kastelua. Se on tärkeää varsinkin puuvartisille kasveille, jotta ne valmistautuvat kunnolla lepoaikaan. Jos sää vielä sallii, ne pidetään päivällä vielä ulkona. Nyrkkisääntönä on, että mitä viileämpi kasvin ympäristö on, sitä vähemmän kastellaan.

- Älä leikkaa enää pistokkaita, sillä ne juurtuvat huonosti.