Päivän työt

Tänään oli sadonkorjuupäivä. Keräsimme siis tomaatteja, kirsikkatomaatteja ja kurkkuja ja lajittelimme ne. Minä olin kurkkujoukoissa, joten tiedän että niitä tuli tänään 304 kg, josta 160 kg lähti suoraan tukkuun. Tomaattia tuli hirveän paljon enemmän, sillä niitä keräsi ja lajitteli 2 ihmistä koko työpäivän, kun kurkulla riitti puoli päivää.Tämä laite lajittelee tomaatit koon mukaan. Ihmistä tarvitaan sitten tarkastamaan tomaatit vikojen varalta ja lajittelemaan ne 1-, 2- ja roskislaatuihin.Kurkkujen lajittelu on vähemmän teknistä. Laatikko eteen, ja siitä kurkut lajitellaan isoihin ykkösiin, pieniin ykkösiin, 2-laatuun ja mustat kurkut heitetään roskiin. 1-laadun kurkut laitetaan muovipusseihin, 2-laadulle riittää sellofaaninpala laatikon peittona.Kuten viime postauksessa jo kerroin, kasvihuoneissa 1 ja 2 on tyhjää. Viimeiset pelargonit, marketat, kukonharjat ja samettikukat vielä täyttävät pöytiä siellä täällä, mutta amppeleista on jo hankkiuduttu eroon.
Syksy korvaa kesän sesongin. Tänään tulivat syklaamien ja krysanteemien taimet jatkokasvatukseen.Mitä ruukuissa on itämässä, selviää varmaan sekin pian.

Lopun alkua

Vielä viikko sitten koululla kukkivat alppiruusut näin komeasti.

Ja kesäkukat näin upeasti. Tällä viikolla lähes koko huone on tyhjennetty. Kesäkukkien sesonki on ohi. Se, mitä hurjat alennukset eivät ole saaneet lähtemään, on heitetty kompostiin meidän opiskelijoiden toimesta. Olemme kyllä kaikki kuljettaneet niin paljon koteihimme kuin vain olemme pystyneet, mutta parvekkeilla ja sukulaisten pihoillakin on rajansa. Kahdesta pöydästä lobelioita suurin osa kyllä päätyi kompostiin kaikista yrityksistämme huolimatta. Hullua ajatella, että kesää on vielä 2 kk jäljellä, mutta kesäkukkia ei enää osta kukaan. Uutta tilalle siis. Kohta huone täyttyy syksyn sesongin kasveista.

Oittilan jalavalehdossa

Täällä kävimme jo ikuisuus sitten luonnonkasvikurssin yhteydessä, mutta ei ole ollut aikaa laittaa näitä tänne. Lehdot ovat häviävä luonnonvara, sillä ne ovat hyvin rehevää maaperää ja siksi monet niistä on raivattu viljelyskäyttöön. Maaperästä tekee rehevän kalkki, joka nostaa maan pH:n kasveille sopivammaksi. Suuri osahan Suomen maaperästä on hapanta ja siksi monille kasveille sopimatonta. Jäljelle jääneet lehdot ovat enimmäkseen suojelualueita, niin tämäkin. Alueella on ollut luontopolku, josta enää todistivat siellä täällä vielä pystyssä sinnitelleet infotaulut, joiden infolaput olivat kadonneet aikoja sitten. Kuljimme siis enimmäkseen opettajamme muistin varassa. Kävelimme hiekkateitä pitkin maaseudun halki kohti varsinaista jalavalehtoa, ja bongailimme teiden varsilta kalkkivaikutuksesta kertovia kasveja, samoin kuin pellon kasvukunnosta kertovia rikkaruohoja.Lopulta pääsimme metsään ja hyttysten armoille. Täällä polku oli lähes umpeen kasvanut, kuten kuvastakin huomaa: Luontopolku kulkee kuvan keskellä. Jos ei siis tienny, minne oli menossa, oli aika hukassa. Nyt viimeistään huomasi, että ollaan jossain muualla kuin kuivassa kangasmetsässä. Jos ei muuten, niin tosiaan itikoiden määrästä. Täällä muuten saattoi rauhassa halailla nokkosia, sillä alueella kasvaa pohjannokkosta (Urtica dioica alalaji sondenii), joka ei polta. Tästä alkoi nousu kohti Vaarunvuorten lakea.Mitä ylemmäs kuljimme, sitä lehtomaisemmaksi maisema muuttui.Lopulta oltiin vanhalla asutuspaikalla. Asutuksesta ei ollut jäljellä muuta kuin aukio, joka talkoilla niitetään kerran kesässä, ja joitakin kasvilajeja, jotka kertovat ihmisvaikutuksesta. Ilman ihmistä täällä tuskin kasvaisi herukkapensaita suorassa rivissä.Tässä poseeraa lehtoakileija, jota täällä kasvoi paljon.Varsinainen kasvinähtävyys on kuitenkin tässä. Saanko esitellä: Suomen pohjoisimpana kasvava pähkinäpensas. Tai ainakin yksi niistä. Lähettyviltä löytyi yksi siementaimi, ja jossain täällä on kuulemma myös kaksi muuta isoa yksilöä, mutta joka tapauksessa pohjoisrajoilla ollaan. Tämä todistettavasti myös tuottaa pähkinöitä, sillä maasta löytyi yhden kuori.

Palasimme vuorelta melkein samaa reittiä kuin sinne nousimme, mitä nyt tuli loikittua myös yhden puron yli pariin otteeseen. Piti keskittyä liikaa pystyssä pysymiseen kuvaamisen kustannuksella, mutta loppumatkasta muistin taas kamerani, kun joku bongasi tämmöisen hauskan väriläiskän pellonpientareelta:Kukkahämähäkkihän se siinä, mutta aivan väärän värisenä. Tavallisestihan he muuttavat itsensä sen väriseksi, millaisessa kukassa milloinkin vaanivat, mutta hän nyt jostain syystä haluaa mainostaa itseään. Mikäs siinä. Toivoin vain, että kamerallani saisi myös makrokuvia...

Hikisen matkan päätteeksi jäätelöauto löysi meidät ja keräsimme kolehdin. Jäätelö maistuu harvoin yhtä hyvältä. :)

Parveke tänään

Jopa pohjoisparveke on ollut liian valoisa marraskuunkaktukselleni, joten se on saanut suojakseen auringonvarjon.Orvokkeja on saanut nyt nyppiä ihan kyllästymiseen asti, niin paljon kukkia jo on. Uudenguineanliisalle meinasi käydä ohraisesti, kun se on vähän ollut tuolla ylhäällä katseilta piilossa. Siksipä en huomannutkaan, että se oli aivan janoon nääntymässä, ennen kuin tänään kun siivosin. Nyt laitoin sille oman juomapullon, johon kaatelen jatkossa useammin vettä, jos näin ei enää kävisi.Parvekkeen lattialla on ruuhkaa. Koululla jaettiin ilmaiseksi pois ylimääräisiä hyötykasvien taimia. Kyselin sukulaisilta, onko näille tilausta ja olihan niille. Harmi vain, että noutajan auto on huollossa. Koska kasveja ei kastella koululla enää sen jälkeen kun ne on julistettu ilmaisiksi, piti minun ottaa kasvit hoitoon viikonlopun yli. Ja ovathan nuo vettä juoneet, hyvä tavaton. Huomaa, että kaipaisivat jo isompaan multatilaan. Joukossa on myös yksi ämpärillinen orvokkeja, kun jouduin ottamaan ne pois isomman taimen tilalta. Siitä lisää, jahka saan viime torstain retken kuvat järjestykseen ja tänne.

Kesän luku-urakka

Puoli luokkaa jäi nyt kesälomalle, meillä koulu jatkuu heinäkuun puoliväliin asti. Samalla pitäisi lukea elokuun kasvitentteihin. Nämä pitäisi opetella siihen mennessä:

Pensaat

Acer tataricum tataarivaahtera
Acer tataricum subsp. ginnala mongolianvaahtera
Amelanchier tuomipihlajat
Aronia mitschurinii A. Prunifolia -ryhmä marja-aronia
Berberis thunbergii japaninhappomarja
Berberis x ottawensis 'Superba' hurmehappomarja
Caragana arborescens siperianhernepensas
Caragana arborescens 'Pendula' riippahernepensas
Cornus alba 'Sibirica' korallikanukka
Cornus alba Sibirica 'Variegata' viirukirjokanukka
Cornus alba subsp. stolonifera 'Flaviramea' keltaoksakanukka
Cotoneaster lucidus kiiltotuhkapensas
Crataegus grayana aitaorapihlaja
Dasiphora fruticosa pensashanhikki
Elaeagnus commutata hopeapensas
Hydrangea paniculata 'Grandiflora' syyshortensia
Lonicera carulea sinikuusama
Lonicera tatarica rusokuusama
Mahonia aquifolium mahonia
Philadelphus jasmikkeet
Physocarpus opulifolius lännenheisiangervo
Prunus tenella kääpiömanteli
Prunus pumila var. depressa lamohietakirsikka
Rhododendron alppiruusut
Ribes alpinum taikinamarja
Ribes aureum kultaherukka

Rosa glauca punalehtiruusu

Rosa 'Hansa' hansaruusu
Rosa pimpinellafolia juhannusruusu
Rosa rugosa kurtturuusu
Rubus odoratus tuoksuvatukka
Sambucus racemosa terttuselja
Sorbaria sorbifolia pihlaja-angervo
Spiraea betulifolia koivuangervo
Spiraea billiardii -hybr. rusopajuangervo
Spiraea chamaedryfolia virpiangervo
Spiraea 'Grefsheim' norjanangervo
Spiraea japonica 'Froebelii' ruusuangervo
Spiraea japonica 'Little Princess' keijuangervo
Stephanandra incisa seppelvarpu
Symphoricarpos albus var. laevigatus valkolumimarja
Syringa x henryi puistosyreeni
Syringa josikaea unkarinsyreeni
Syringa reflexa nuokkusyreeni
Syringa vulgaris pihasyreeni
Viburnum opulus koiranheisi
Viburnum opulus 'Roseum' lumipalloheisi

Köynnökset

Clematis alpina alppikärhö
Clematis tangutica kiinankärhö
Humulus lupulus humala
Hydrangea anomala subsp. petiolaris köynnöshortensia
Parthonocissus inserta säleikkövilliviini
Parthenocissus quinquefolia imukärhivilliviini

Havukasvit

Abies sibirica siperianpihta
Juniperus communis kotikataja
Larix sibirica siperianlehtikuusi
Microbiota decussata tuivio
Picea abies metsäkuusi
Picea omorika serbiankuusi
Picea pungens okakuusi
Pinus sembra sembramänty
Pinus peuce makedonianmänty
Pinus mugo vuorimänty
Pinus mugo 'Pumillo' kääpiövuorimänty
Pinus sylvestris metsämänty
Taxus cuspidata japaninmarjakuusi
Thuja occidentalis kanandantuija

Lehtipuut

Acer platanoides metsävaahtera
Alnus glutinosa tervaleppä
Alnus incana harmaaleppä
Betula pendula rauduskoivu
Betula pendula f. crispa loimaankoivu
Betula pubescens hieskoivu
Malus 'Hyvingiensis' rautatienomenapuu
Malus Purpurea-ryhmä purppuraomenapuu
Populus balsamifera 'Elongata' palsamipoppeli
Populus tremula metsähaapa
Populus tremula 'Erecta' pylväshaapa
Prunus padus tuomi
Quercus robur metsätammi
Salix fragilis 'Bullata' terijoensalava
Salix alba var. sericea 'Sibirica' hopeasalava (hopeapaju)
Sorbus aucuparia kotipihlaja
Sorbus aucuparia 'Pendula' riippapihlaja
Sorbus hybrida suomenpihlaja
Sorbus intermedia ruotsinpihlaja
Tilia cordata metsälehmus
Tilia x vulgaris puistolehmus
Ulmus glabra vuorijalava
Ulmus laevis kynäjalava

Perennat

Aconitum napellus aitoukonhattu
Aconogonon divaricatum kaitaröyhytatar
Aconogonon x fennicum suomenröyhytatar
Ajuga reptans rönsyakankaali
Alchemilla mollis jättipoimulehti
Anemone sylvestris arovuokko
Aquilegia akileijat
Aruncus dioicus isotöyhtöangervo
Asarum europaeum taponlehti
Aster alpinus alppiasteri
Aster novi-belgii syysasteri
Astilbe Arendsii-ryhmä jaloangervo
Bergenia cordifolia herttavuorenkilpi
Campanula carpatica karpaattienkello
Campanula rapuncoloides vuohenkello
Cerastium tomentosum hopeahärkki
Coreopsis verticillata syyskaunosilmä
Cymgalaria muralis rauniokilkka
Delphinium Pacific-ryhmä jaloritarinkannus
Dianthus deltoides ketoneilikka
Dicentra formosa kesäpikkusydän
Doronicum orientale kevätvuohenjuuri
Euphorbia polychroma kultatyräkki
Fallopia japonica japanintatar
Geranium kurjenpolvet
Geum coccineum 'Borisii' tulikellukka
Gypsophila paniculata morsiusharso
Hemerocallis päivänliljat
Heuchera sanguinea korallikeijunkukka
Hosta tarhakuunliljat
Hosta sieboldiana sinikuunlilja
Hosta undulata kirjokuunlilja
Iris Germanica-ryhmä tarhakurjenmiekka
Iris sibirica siperiankurjenmiekka
Lamprocapnos spectabilis särkynytsydän
Ligularia dentata 'Desdemona' kallionauhus
Ligularia przewalskii valtikkanauhus
Ligularia x hessei soihtunauhus
Lychnis chalcedonica palavarakkaus
Lysimachia nummularia suikeroalpi
Lysimachia punctata tarha-alpi
Matteuccia struthiopteris kotkansiipi
Pachysandra terminalis varjoyrtti
Paeonia pionit
Papaver orientale idänunikko
Pholx paniculata syysleimu
Phlox subulata sammalleimu
Primula esikot
Rudbeckia laciniata 'Goldball' kultapallo
Salvia x sylvestris loistosalvia
Saxifraga Arendsii-ryhmä patjarikko
Saxifraga hostii isorikko
Sedum acre keltamaksaruoho
Sedum spurium kaukasianmaksaruoho
Sedum 'Herbstfreude' komeamaksaruoho
Sempervivum tectorum -hybr. kattomehitähti
Solidago Canadensis-ryhmä tarhapiisku
Stachys macrantha jalopähkämö
Trollius kullerot
Veronica spicata tähkätädyke
Vinca minor pikkutalvio

Hyvää jussia kaikille!

Ei näin

Taloyhtiö tilasi kuolleen koivun tilalle niin ison koivun kuin saa, hinta ei ole este. Isännöitsijä etsi ihmisen tekemään, ja ihminen teki. Mitä saatiin? Ei ainakaan mitä tilattiin. Jos tämä on isoin koivu, mitä suomalaisilta taimistoilta saa, ollaan kyllä pulassa. Istutuskuoppaa on kaivettu juuri ja juuri sen verran kuin juuripaakku on vaatinut, maata ei ole parannettu, kuolleita oksia ei ole leikattu pois... Huvittavinta tässä taitaa olla tuo bambuinen "tukikeppi", jota puu pitää pystyssä. Juhannuksen jälkeen yritetään saada isännöitsijään yhteys ja uusi puu tämän tilalle. Katsotaan, mitä tapahtuu.

Avomaantuotannon näyttö, 2. päivä

Tänään olikin sitten vähän rennompi päivä. Porukka jaettiin kahtia ja toinen puoli suuntasi pellolle ja toinen jäi muovihuoneelle. Minä lähdin aluksi pellolle. Tehtävänä oli istuttaa parsakaalintaimia mahdollisimman itsenäisesti. Ts. maikka kyseli, mitä nyt tehdään ja me kerroimme, hän korjasi tai lisäsi jotain ja sitten me teimme.Ensin kaalintaimet kasteltiin vedellä......sitten torjunta-aineliuoksella kaalikärpästä vastaan.Kun toiseenkin traktoriin oli saatu oikea kärry perään ja siihen taimiväli oikeaksi, lähdettiin pellolle. Sitten pitikin niin kiirettä, että unohdin ottaa kuvia. Parsakaalia istutettiin ruokaan asti, ja sitten vaihdettiin ryhmien kesken työmaita. Ruuan jälkeen kiersimme opettajan johdolla feromonipyydykset ja kelta-ansat ja vaihdoimme niihin uudet liimalaput. Sitten siirryimme muovihuoneelle ja jatkoimme näytemaan kasvien istutusta. Nyt olivat vuorossa lämpöä vaativat, jotka istutetaan muovihuoneeseen turvesäkkeihin. Muuten niistä ei saa Suomen oloissa satoa, varsinkaan sateisena ja kylmänä kesänä. Suurin osa huoneesta tulee täyteen maissia, lisäksi sieltä löytyy munakoisoa, ananaskirsikkaa, päärynä-, mini-, ja amppelitomaattia. Seuraava näytön osa on sitten pareittain tehtävä. Jokainen pari hoitaa näytemaata viikon ajan ja pitää tästä päiväkirjaa. Arvosanansa saa tietää sitten kesän lopulla, kun kaikki osa-alueet on tehty.

Hallaa luvattu

Toivotaan, että tämä jää tältä kesältä viimeiseksi hallayöksi. Nyt illasta on niin kuuma, että ohikulkijat ihmettelivät mitä touhusin, eikä meinaa itselläkään usko riittää siihen, että voi tulla kylmä yö. Toivotaan, että ei tulisikaan, ja jos tulee niin toivotaan ettei daalia tykkää kyttyrää.

Avomaantuotannon näyttö, 1. päivä

Tehtävä: Näytemaan istutus- ja kylvötyöt. Eli pitää saada tämä muovihuone tyhjäksi ja taimet peltooon. Näytemaa on siis alue, johon istutetaan ne hyötykasvit ja syötävät kukat, jotka meidän tulee osata tunnistaa syksyyn mennessä.Maa oli laitettu meitä varten kuntoon, eli meidän ei tarvinnut aloittaa lannoituksesta ja maanparannuksesta. Riitti, kun teimme sen paperilla etukäteen. Toinen näyttöä valvovista opettajista äesti maan ja ajoi siihen penkit ennen aamun lyhyttä "käskynjakoa". Puutarhatöissä osa meistä oli muovittanut osan penkeistä ja minä olin trimmerillä vedellyt ympäröivän heinikon matalammaksi.Opettajat eivät tarjonneet mitään valmista karttaa siitä, mitä tulee mihinkin. Meidän piti ensin laskea, mitä meillä on a) taimina b) siemeninä ja miettiä miten ja missä järjestyksessä ne tuonne laitetaan. Valmiiksi muovitettuihin penkkeihin tulivat taimet, ja siemenet sitten muualle. Taimi- ja rivivälit selvisivät kylvöpusseista ja meidän piti saada kaikki sopimaan nätisti tuonne ilman että taimia jäisi hirveästi yli mutta kuitenkin niin, ettei jotakin tulisi aivan hirveästi muiden kustannuksella. Jälkiviisaana voisi hyvin sanoa että suunnitteluun olisi voinut uhrata enemmänkin aikaa, mutta hyvin ne kasvit sinne saatiin inspiroimallakin.

Itse olin aika lailla flunssainen, joten minulle annettiin tehtäväksi laskea siemenpussit ja kirjoittaa jokaiselle kasville nimilappu. Sopivan kevyttä hommaa, niin jaksoin päivän loppuun asti.

Pavuille piti laittaa tukea pajuista ja tomaatit ja rohtosalkoruusut saivat bambuiset tukikepit. Tuli tutustuttua hienoon laitteeseen, jolla sai kasvin kiinni tukeensa punaisella nauhalla ja niitillä kahdella käden puristuksella. Laite veti nauhan kasvin ja tuen ympäri ja sitten piti vain puristaa kuin saksista ja laite niittasi nauhan päät yhteen ja katkaisi nauhan sopivaksi.Lopulta tuli valmista. Klo 8-14 välinen aika siihen ilman suurempia taukoja kului. Muuten olisimme lopuksi kastelleet pellon, mutta ensi yöksi on luvattu hallaa, joten jätimme sadetuskaluston päälle ja lähdimme kotia kohti. Huomenna työt jatkuvat "isolla pellolla", jonne tulevat ne kaalit, joita myydään isompia eriä. Niitä ei siis tänne laiteta, vaikka kuuluvatkin opeteltaviin. Näyttö jatkuu koko kesän, kun hoidamme näytemaata pareittain viikon kerrallaan. Mukana on aina ohjaava puutarhuri, joka neuvoo töiden teossa, eli aivan tuuliajolle meitä ei jätetä.
Päivän lopuksi kaikki saivat viedä ilmaiseksi ylijääneitä taimia kotiinsa niin paljon kuin sielu sieti, ja tarttuihan sieltä jotain minullekin mukaan. :) Nyt on keittiöpuutarha keittiössä. Basilikaa, persiljaa, salviaa ja sitruunamelissaa. Minttu on joukosta poissa, voi olla että sitä vielä ilmestyy, tai sitten ei. Ne aikoinaan hankitut retiisitkin ovat vielä kylvämäti...

Kaktus kurkussa

Taudissa taas. Pelkkä kesäflunssa, mutta tuskin jaksan hetkeen tehdä mitään kasvien suhteen. Akvaarioissakaan ei saisi kipeänä liotella käsiään, sillä viruksista ei ikinä tiedä... Pahoittelen päivityskatkoa ja palaan heti kun kunto sen sallii.

Postia toiselta harrastajalta

Tänään eteisessä odotti ilmoitus, että minulle on saapunut iso kirje. Heitin äkkiä ruokaostokset jääkaappiin ja ryntäsin postiin. Nyt minulla on uusi orkidea ja posliinikukan pistokkaita. Kiitokset Klorofyllin Hermionelle kaupoista!Pistokkaat pääsivät heti kokeilemaan juurtumista. Laitoin varmuuden vuoksi veteen juurtumishormonia, jota löysin läheisestä rautakaupasta. Hoya nummularioides sopii sekä amppeliin että kiipeämään tukea pitkin, vaikka voikin tarvita apua kiipeilyynsä, koska se on huono pitämään kiinni. Lehtien pinta on kuin samettia! Aivan ihanan tuntuista, meinasin hiplata nuo hengiltä. :) Tämän pitäisi olla helppo kasvi kasvattaa, kunhan se saa tarpeeksi valoa. Se ei kuitenkaan kestä suoraa paahdetta, joten pitää keksiä tälle paikka verhon takaa. Toivottavasti saan joskus nauttia näiden kukinnasta, jonka pitäisi olla runsas ja hyvän tuoksuinen.Phalaenopsis celebensis on kaunis vaikka ei kukkisikaan. Kirjavat lehdet pitävät siitä huolen. Hänen pitäisi viihtyä tuossa, sillä kosteus on varmasti yli 50% ja lämpötila tasaisesti 24⁰C. Jos tämä minulla joskus kukkii, halkaisijaltaan 3cm kukkia voi tulla jopa 150/kukkavarsi. Voi kyllä olla, että täällä jäädään kauas tuosta ennätyksestä, mutta kasvi on kyllä kaunis. Annan sen toipua pimeässä laatikossa vietetystä ajastaan tuossa, ja katson myöhemmin tarvitseeko sitä siirtää jonnekin.

Kesäkukkaloistoa koululla

Koulun edessä olevalla "edustusnurmikolla", jota leikkaa jatkuvasti robottiruohonleikkuri, on myös kesäkukkapenkki. Juuri tämän me saimme kitkeä ja istuttaa viherrakentamisen näytössä. Muiden penkkien istuttajista ei ole tietoa. Ne on sijoitettu lähelle koulun puutarhamyymälää.

Tänään meillä oli puutarhatöitä, joiden jälkeen olin muuttunut kiireestä kantapäähän vihreäksi ruohosilpusta. Ensin leikkasin nurmikkoa työnnettävällä niiltä pieniltä alueilta, joita ei kannata tai saakaan ajettua päältä ajettavalla. Sitten pääsin kokeilemaan 2-tahtimoottorilla varustettua trimmeriä. Kolme tuntia sillä, ja visiiri oli niin ruohossa että hyvä kun näki mitä teki. Oikean työtekniikan opettelu on tuossa hommassa tärkeää, muuten selkä, hartiat ja kädet väsyvät ja kipeytyvät. Myös laitteen käytön opetteluun meni hetki, mutta loppuvaiheessa meni jo niin lujaa, että tuli leikattua heinikkoa vähän laajemmalta alueelta pellon piennarta kuin oli ollut tarkoitus. :D Ope oli varannut työn tekoon koko tämän viikon, ja minä hoitelin sen päivässä. Nyt kun pääsisi saunaan... Sen verran hyvää selkä- ja jalkatreeniä tuo kyllä oli. Kotona piti heti päästä suihkuun, sillä trimmeriä käyttäessä on pakko pitää pitkiä housuja ja takkia, ihan turvallisuussyistä. Tuli vähän hiki. Lisäksi työvaatteet piti pistää koneeseen, muuten sitä ruohosilppua ei olisi niistä saanut enää ikinä irti.

Nettikauppalöytö

Edellisen postauksen jälkeen aloin etsiä, mistä neemöljyä saa. Löytyihän sitä vihdoin, kun vaihtoi lontoon murteeseen. Huvittavaa, että näin löytyi kauppa, joka on ihan suomalainen: Pavunvarsi. Kauppa myy kaikenlaista hifistelytavaraa vesiviljelijöille, chiliharrastajille ym. kasvi/sieniharrastajille. Neemöljyä saa ainakin täältä, jos ei omasta kaupungista löydy (Pavunvarsi-myymälä löytyy tällä hetkellä vain Turusta ja Tampereelta). Ajattelin ensin vain lisätä tuon linkin edelliseen postaukseen, mutta sitten katsoin valikoimaa tarkemmin. Täältähän saa kukituslannoitteita, mikä pitää pistää itselle ylös, sillä noita en ole kaupanhyllyiltä löytänyt. Siis ei niitä, missä lukee "kukkiville huonekasveille" ja silti niissä on luvattoman paljon typpeä, vaan näissä on vain fosforia ja kaliumia. Vihannespunkkeja vastaan tuolla on tarjolla ainetta nimeltä SMC Vihannespunkin torjuja. En löytänyt siitä netistä muuta tietoa kuin että toimii tukkimalla punkkien hengitysputket, eli samoin kuin öljy. Mitään sisältölistaa en mistään löytänyt, mutta jossain puhuttiin kasviuutteista. Aika hinnakasta, jos on vain öljyemulsiota.

Kun tuota kauppaa selaa, kannattaa muistaa että osa tuotteista on tosiaan hifistelyä (=hienosäätöä tai kun kasvatetaan herkkiä kasveja). Osa on tavaraa, jota käytetään ammattiviljelypuolella, mutta pakkauskoot ovat inhimillisempiä. Kaikkea ei todellakaan tarvitse, jos ei rupea tekemään kasvien kasvatuksesta tiedettä. Eli ei ahdistuta, ihmiset! Mutta jos sellaista tarvitsee, tuolta saa sähkönjohtavuusmittareita, pH-mittareita ja vaikka molemmat hienossa salkussa. Lomakastelijakin löytyy. Ja jos iskee välitön tarve perustaa ikkunattomaan kellariin kasvatuspaikka valoa vaativille kasveille, tuolta löytyy pieniä aurinkoja (huh, mitkä tehot!). Tämä oli kiva löytö. Pitää muistaa tämä paikka seuraavan kerran kun tarvitsen jotain erityislannoitetta (tai sitä neemöljyä).

Ei tuoltakaan aivan kaikkea saa. Löysin nimittäin yhdestä blogista tuotteen nimeltä vesiseinä (Wall O'Water). Ideana on, että aurinko lämmittää kasvia ympäröivän veden, joka vapauttaa lämpöä yöllä, ja pelastaa kasvin hallalta. Aluperäinen valmistaja on kuulemma lopettanut, mutta tuote oli niin hyvä, että nyt sitä saa nimellä Season Starter. Tai saa ainakin Ameriikoissa. En löytänyt nettikauppaa, joka myisi sitä Euroopassa. Ainahan voi kokeilla tehdä limsapulloista vastaavan, mutta kuulemma alkuperäistä ne eivät korvaa.

Eroon kehrääjäpunkeista

Mikä kaikki toimii? Tein vähän tutkimusta saatavilla olevista valmisteista ja itse kotona tehtävistä myrkyistä.

Kaupalliset valmisteet (suluissa tehoaine(et))

Havu Mäntysuopaliuos (mäntyöljyn natrium- ja kaliumsuolat)
Substral saippuapohjainen hyönteisten torjunta-aine (rasvahappojen kaliumsuoloja)
Neko Bio Torjunta (mäntysuopa + pietaryrtti-, salvia- ja laventeliuutteita)
Carbon Kick Booster (rypsiöljy)
Spruzit, Spruzit RTU (pyretriini + rypsiöljy)
Ei ötököitä puutarhassa bioruiskute S (pyretriini)
Johnson Kukka-Raid, Johnson Raid House & Garden Insect Killer, Puutarha-aerosoli, Ötökkä-torjunta-aine (piperonyylibutoksidi + pyretriini)

Ulkomaalaisilla foorumeilla vannottiin aika laajasti kahden valmisteen nimeen, Floramiten ja Avidin. Bifenatsaattia sisältävä Floramite 240 SC on saanut Suomessa myyntiluvan vain ammattilaiskäyttöön kasvihuoneilla. Avidin tehoaine on abamektiini. Ainoa Suomessa myyntiluvan saanut aine, jonka tehoaine on tämä, on Vertimec 018 EC. Sitä saa käyttää vain kasvihuonekäytössä, ja sen käyttö vaatii erityistutkinnon suorittamisen. Järeää tavaraa, todella. Eli kumpaakaan ei täällä saa käyttää kotona, ei vaikka olisi perintökasvi kyseessä. (Lähde)

Huom! Pyretriini on epäspesifi aine, eli se tappaa möys hyödyllisiä ötököitä. Ts. se tappaa kaikki hyönteiset ja hämähäkkieläimet, joihin se osuu.

Itse tehtävät

Chilisumute
1 voimakas chili
2 tl mäntysuopaliuosta
2 l vettä
Käyttö: Sekoita paloiteltu chili pienessä vesimäärässä tehosekoittajassa tai monitoimikoneessa. Siivilän läpi valutettuun nesteeseen lisätään mäntysuopaliuos ja loput vedestä. Käytetään kaikenlaisiin tuhoeläimiin.

Piimaa
Jotkut lontoon murretta puhuvat vannoivat tämän nimeen. Se toimii kuivattaen ötöt. Sitä voi käyttää kasvin juurelle ripoteltuna, jolloin sen yli ryömijät kuivuvat ennen kuin ehtivät itse kasviin, tai sitten sitä voi sekoittaa nesteeseen ja sivellä tätä tahnaa itse kasviin. En ole itse kokeillut, mutta jos tätä sattuu olemaan käsillä, mikä estää kokeilemasta. Piimaata saa esim. ravintolisänä hevosille ihan inhimillisen kokoisessa paketissa.

"Tupakkatee" (tupakkavesi)
2,5 dl tupakantumppeja
4 l vettä
Anna tupakantumppien liota vedessä 24-48 tuntia. Valmis liuos on väriltään kuin jääteetä. Jos tuli tummempaa, lisää vettä kunnes väri on oikea. Lisää 2 rl tiskiainetta/saippuaa rikkomaan veden pintajännitys. Siivilöi tupakantumpit vedestä. Siivilöi liuos harson läpi saadaksesi pienet murut pois. Säilytä suljetussa astiassa pimeässä ja viileässä. Säilyy käyttökelpoisena noin kuukauden.
Suojaa kätesi pitämällä kumihanskoja käsitellessäsi tupakantumppeja ja liosta! (Lähde)

Tupakkateetä käytetään yleisesti sumuttamalla sitä kasvin lehdille. Se imeytyy kasviin ja säilyy lehdissä jopa viikkoja. Sen käyttöä ei suositella, jos aiot syödä kasvin, mutta äärimmäisessä hädässä sitä voi käyttää vielä kuukausi ennen sadonkorjuuta. Se ei sovi lainkaan tomaatille, pippurikasveille tai munakoisolle.

Papu, jota kasteltiin viikon ajan vain tupakkateellä, kasvoi hitaammin kuin vedellä kasteltu, mutta ei kuollut. Tästä voi päätellä, että tupakkatee ei ole kasveillekaan aivan terveellistä, mutta ei tapa niitä. Se, onko kastelusta hyötyä muita kuin juuristotuholaisia vastaan, on epäselvää. En ainakaan löytänyt tietoa että se voisi toimia systeemisenä aineena tuholaisia vastaan kasteluna. Suomalaiset näemmä ovat kokeilleet kasteluakin, ja väittävät että se toimii, mutta englanniksi en löytänyt mainintoja tämmöisestä käyttötavasta.

Lisäys kevät 2013: HUOM!! Tupakkateetä sumuttaessa kannattaa huolehtia riittävästä ilmanvaihdosta. Sumun hengittäminen voi aiheuttaa nikotiinimyrkytyksen, joka voi ilmetä päänsärkynä ja huonona olona. Nyt ainetta kokeilleena voin kyllä suositella sitä, sillä se tappoi jopa viheliäiset punapunkit yhdellä käsittelyllä tappamatta yhtäkään kasvia. En suosittele käyttämään juurtumassa oleville pistokkaille tai nuorille taimille, sillä ne ovat herkempiä ja voivat jopa kuolla tupakkatee-käsittelyyn.

Öljykylpy
Öljykylpyyn voi käyttää mitä öljyä nyt sattuu kotona olemaan: rypsiöljyä, neemöljyä (=neempuun siemenistä tehtyä öljyä), soijaöljyä. Soijaöljy, rypsiöljy ja neemöljy toimivat kaikki myös lehtien alapinnoille ruiskutettaessa. Ne menevät hyönteisen ilmatiehyeisiin tukkien ne. Koska teho on fysikaalinen, resistenssiä ei kehity. Öljyt vaativat aina kiinnitteen (eli saippuaa) jotta niistä saisi emulsion (ts. öljy hajoaisi tarpeeksi pieniksi pisaroiksi toimiakseen). Suhde on 9 osaa öljyä, 1 osaa saippuaa/tiskiainetta. Sekoita tätä 5-20ml/litra vettä. Kasvin koosta riippuen sumuttele lehtien alapinnoille tai upota kasvi liuokseen (Huom! Vihreät osat, ei koko kasvia ruukkuineen, päivineen. Kasvi ylösalaisin, ja kasto tähän veteen). Älä käytä öljyä enää ruuanlaittoon, kun olet lisännyt siihen saippuaa!

Neemöljy poikkeaa muista öljyistä, sillä se sisältää atsadiraktiinia (engl. azadirachtin), ja alueilla, jossa neempuu kasvaa, sitä on käytetty tuhohyönteisten torjuntaan jo vuosisatoja, jollei tuhansia. Atsadiraktiini vaikuttaa hyönteisiin monella tavalla. Se toimii karkottavana, syöntiä estävänä, kasvunsääteenä sekä lisääntymistä ja kasvua haittaavana valmisteena. Eli neemöljykylpy ei tee kasvista myrkyllistä, vaan sille eksyvät tuohohyönteiset eivät halua syödä sitä. Neem-valmisteiden tehoa on tutkittu ainakin vuonna 2006 (lähde), mutta niitä ei myydä nimenomaan tuholaisten torjuntaan (kauppavalmiste NeemAzal ei ole saanut myyntilupaa). Sen sijaan neem-valmisteita löytyy hiusten hoitoon, syötäväksi jne. Niistä voi kehitellä vaikka mitä niksipirkka-keinoja. ;)

Nyrkkisääntöjä
- Kehrääjäpunkit elävät lehtien alapinnoilla, joten sumuta alapinnat, älä yläpintoja.
- Aloita aina lievimmästä aineesta ja siirry järeämpiin tarpeen mukaan. Kaikki kannat eivät ole torjunta-aineissa liotettuja, eivätkä siis vaadi järeimpien aseiden käyttöä.
- Käytä torjunta-aineita vaihdellen. Jatkuvasti samassa aineessa pysyminen kehittää punkkikannan, joka on sille vastustuskykyinen.
- Suojaa itsesi: varo silmiä ja ihokosketusta. Pese kädet ennen kuin pistät mitään suuhusi.
- Tee aineita kerralla korkeintaan kuukauden annos. Parasta olisi tehdä kerralla vain se, mitä tarvitset juuri nyt. Tehoaineiden hajoaminen on nopeaa.

Akvaariot tänään

Leväbiotooppi

300-litraisessa on hirmuinen leväinvaasio. Akvaario näyttää nyt vedenvaihdon jälkeen noinkin hyvältä, koska hankasin jokaisen lehden ja hiekanjyvän levän alta esiin. Valtava vesimiekka imee kaikki ravinteet muilta kasveilta, ja näemmä lisälannoitus ei ollut ratkaisu ongelmaan. Pitää seuraavaksi kokeilla jätin istuttamista omaan astiaansa. Yritän metsästää sopivan kokoista.

Mutabiotooppi

128:iin piti lisätä pohjamateriaalia, kun kasvit nousivat jatkuvasti pohjasta ylös. Tein sen eilen vedenvaihdon yhteydessä. Nyt vesi on kuin Aasian riisivainiolla kynnön jälkeen, mutta eiköhän se siitä vielä kirkastu. *Koputtaa puuta*

Paludaario

Rapulan kasvit juurtuivat, joten aloin nostaa vedenpintaa. Koska lannoitteita yms. aineita menee aina vesitilavuuden mukaan, nostan vedenpintaa sen mukaan, miten nopeasti köynnöstävät kasvavat. Tällä hetkellä akvaario näyttää pikemminkin paludaariolta, vain vesiliskot tai sammakot puuttuvat.

Ps. Tätä varten ihmiset laittavat akvaarioistaan kuvia niin harvoin: Ne näyttävät niin usein ihan hirveiltä. :D Varsinkin kun niiden omistaja alkaa tehdä kokeilujaan.

Laatikollinen kesäkukkia

Talon ovenedusta sai paremman ilmeen tänään, kun vihdoin heitin pois kuolleet tuijan ja alppiruusun. Niiden mukana meni paljon multapaakun pinnalla itäneitä orvokkeja, jotka ilmeisesti olivat viime vuoden siemenistä peräisin. Lisäksi siinä oli jotain kasvia, jota en tunnistanut, mutta touhutessani se katosi jonnekkin.Tähän laatikkoon tuli nyt amppelidianaa, Million Bells -petuniaa, daalia, heliotrooppi ja mirrinmintun siementaimia. Itse juurakko kuoli, mutta kasvi oli ehtinyt siementää, ja näitä taimia sitten siirtelin tähän laatikkoon.Kesäpikkusydäntä ei lähikaupoista löytynyt, vain kevätpikkusydäntä ja tätä purppurasydäntä. Siihen oli siis tyytyminen. Otin tuosta yhden keltaisen orvokin pois ja toin sen omaan ruukkuunsa keittiön pöydälle. Istutin purppurasydämen syntyneeseen koloon.Mirrinmintun tilalla kasvaa nyt hopeahärkkiä. Toivottavasti se rupeaa viihtymään. Nyt raukka on vielä niin pieni, etten tuosta vielä kasvia tunnistaisi, jossei lapussa lukisi mikä hän on. Näitä istutellessani yritti jo ripsiä sadetta, joten tuntui hassulta kastella kukkia ja yöksi on luvattu ihan kunnon sadetta, mutta kun ei tuosta säästä ikinä tiedä. Ja heliotrooppi nyt on semmoinen juoppo, että olisi voinut jo siinä sadetta odotellessa kuolla janoon.Kärhö jaksaa vieläkin kukkia. Kukat ovat kestäneet jo yli odotusteni. Ehkä se on vain muiden kärhöjen kohdalla mennyt niin, että siitä on ohi kävellyt kerran kukinnan aikana ja seuraavan kerran kun siemenpallukat ovat jo korvanneet kukat. Toivotaan, että nämä astiat rupeavat tästä loistamaan, eivätkä vielä ole parhaimmillaan. Nyt jo oven edusta kuitenkin näyttää paljon kivemmalta, kun kaikki kasvit ovat hengissä.

Kesäkukkia, vihdoin!

No niin. Saan minä sentään jotain aikaiseksi. Sain vihdoin aktivoiduttua ja lähdin taimiostoksille. Samalla mukaan tarttui vermikuliittia ja juurrutushormonia (Hoya-pistokkaille, joiden pitäisi tulla postissa pian!).Parvekkeelle ilmestyi ahkeraliisaa vaaleanpunaisena ja valkoisena ja uudengineanliisa punaisena. Vihreyttä tuomassa on maahumala, joka toivottavasti kasvaa nimensä mukaisesti. Taimikaupassa piti valita niistä väreistä, joita heillä oli, enkä tietenkään muistanut siinä vaiheessa että minullahan oli jo ennestää tuolla orvokkeja. Nyt sitten värit riitelevät, mutta ei voi mitään.Tuoksu korvaa sen, mitä esteettisyydessä menetetään. Toisaalta orvokit alkavat nyt vasta näyttää parasta puoltaan. Amppelia ei enää kasveilta näy, eikä kukkia haittaa vaikka en ole ihan joka päivä (tai viikko) jaksanutkaan nyppiä jokaista kuitunutta kukkaa pois. Ihana tuoksupilvi ympäröi tätä kukkapalloa aina päiväsaikaan, ja haihtuu vasta auringon laskettua.

Olen aivan ihmeissäni siitä, että onnistuin ostamaan taimikaupasta oikean määrän taimia. Yleensä minulta jää puuttumaan aina jotain. Nyt ostin parvekkeelle 12 ahkeraliisaa, joista kuusi meni amppeliin, kuusi parvekelaatikoihin. Yhden maahumalan, joka saa roikkua amppelin reunan yli, ja yhden uudengineanliisan keskelle amppelia. Juuri sopivasti!Ruukkupajulle kuuluu hyvää. Pakkasöitä ei ole enää ollut, ja ötöt jotka häntä kiusasivat ovat nekin kadonneet, joten nyt voi kasvaa rauhassa. Vielä hän ei ole niin tuuhea kuin tavoite on, mutta onhan tässä koko kesä aikaa.

Ostin kasveja myös puulaatikoihin, mutta niitä en enää tänään ehtinyt istuttaa. Se homma jäi huomiselle, joten siitä lisää silloin.