Kuulumisia kotoa

Mies lähetti kännykkäkameralla otettuja todisteita siitä, että kasvit ovat yhä hengissä. Osa näemmä voi erittäin hyvin, ainakin sädeposliinikukasta päätellen. Tai sitten se uskoo kuolevansa justiinsa, ja kukkii viimeisillä voimillaan...? :D Vaikka näyttäisi kuvassa olevan terhakasta uutta kasvuakin.

Pistokkaista viimeinenkin näyttäisi juurtuneen, sillä H. campanulata on lähtenyt kasvuun. Ei tuota pientä vihreää töröä ollut vielä 27.3., jolloin otin itse näistä kuvan. Jee! Kuvan on sen verran epäselvä, etten osaa sanoa, onko obscurassakin pieni, vihreä alku... Toivotaan, että se se on.

Joko hoito-ohjeet ovat olleet todella hyvin kirjoitetut, tai sitten mies on seurannut tarkemmin kasvienhoitoani kuin olen kuvitellutkaan. Tai sitten posliinikukat ovat oikeasti juuri niin helppoja kasveja kuin olen toivonutkin. Toivotaan, että tilanne pysyy pääsiäisen jälkeenkin, sillä mies on pyhät sukuloimassa.

Vääriä tietoja ja luuloja

"Posliinikukkien maitiaisneste on myrkyllistä."

- Ei pidä paikkaansa. Kaikki Jotkut posliinikukat vuotavat maitomaista nestettä, jos katkaisee varren tai nyppäisee lehden irti. Tuo neste ei ole myrkyllistä. Mikään lähde, josta tämä "tieto" löytyy, ei osaa antaa yhtäkään tieteellistä tai muuten pätevää lähdettä "tiedolleen". Luulen, että tässä on mennyt sekaisin tieto tyräkeistä. Euphorbia-suvun kasvit, kuten joulutähti, vuotavat vaaleaa nestettä, joka ärsyttää ihoa ja sitä käsitellessä ei kannata hieroa silmiä.

Edit: Minua on korjattu. Posliinikukkien maitiaisneste voi olla maitomaista, kirkasta, kellertävää tai oranssia.

Hyvää Maan päivää!

Maa

Tänään vietetään kansainvälistä Maan päivää (Earth Day), jonka tarkoituksena on järjestää kansalaistoimintaa puhtaan veden ja ilman, sekä koko elinympäristön hyväksi. Päivää on vietetty vuodesta 1970. Lisätietoja: Earthday.org

Tanskalaisia pihoja

Olin elätellyt toivetta päästä tänään kuvailemaan pihoja ja puistoja, mutta koska flunssa, joudumme tyytymään räpsäyksiin hyvin tuuliselta päivältä kaksi viikkoa sitten. Kaikki pihat ovat saman kadun varrelta, kadulta kuvattuja. Tässä pihassa näkyy hyvin tyypillinen tanskalainen tapa yhdistää eri pensaita sekaistutukseen. On niiden juurella joitain perennojakin, mutta pääkoristearvo on pensailla.

Tässä yksi vähän erikoisempi piha. Pihapuu on hamlattu tai lehdestetty, kumpaa termiä nyt haluaa käyttää, ja seinänvierellä on hedelmäpuu , jota kasvatetaan muotoon.

Tässä on yksi aivan upea koivu. Lähempänä näki, että sen juurella on vanha, nykyään tyhjänä pidettävä uima-allas. Sitä ympäröi kasveja ja puuhun on kiinnitetty keinu ja kiipeilynaruja.

Tämä piha on tanskalaisittainkin erittäin huolella hoidettu. Talon ikkunalaudat olivat täynnä orvokkeja ja muita siemenestä kasvatettuja. Hyötykasvipenkit on jo pöyhitty uusia tulokkaita varten. Ja hedelmäpuut!

Ne ovat paitsi hyvin leikattuja myös kaikkien runko on valkaistu. Nyt ei varmasti kevätaurinko pääse tekemään tuhojaan rungolle. Tätä toivoisi näkevänsä enemmän Suomessakin. Tapa on paitsi hyödyksi kasville, myös nätin näköistä. Lisäksi jokaisen puun rungon ympäristö pidetään vapaana, jotteivät rikkaruohot pääse viemään puulle kuuluvia ravinteita. Näin ei myöskään tule vahingoittaneeksi puiden runkoa ruohonleikkurilla. Itse ehkä olisin tehnyt pyöreän kiveyksen ja tulevaisuudessa tuota joutuu suurentamaan, mutta hoitaa varmasti asiansa näinkin.

Kerrassaan upea piha! En malta odottaa, miltä se näyttää kuukauden päästä. Harmi, etten ole täällä enää myöhemmin kesällä.

Evakkolaisten kuulumisia

Sisko laittoi kuvaterveisiä. Viirivehka oli elossa ainakin vielä tämän kuvan ottamisen aikoihin. Mokoma aloitti heti tämmöisen kukintaryöpyn päästyään uuteen kotiin. Sehän on vain kasvanut kokoa ostamisensa jälkeen, kun taimistolla käytetyt kukitushormonit menettivät tehonsa. Nyt se on vihdoin kukintakoossa, eikä sitä pidättele mikään. Heti ne alkavat kukkimaan, kun minä en ole paikalla...

Pulla

Samassa asunnossa on myös tämmöinen villikko. Toivotaan, ettei kasvavalle kollinalulle tule hirmuinen kasvisten nälkä jossain vaiheessa.

Yhden pihan urakka

Päivä alkoi eilisen jatkoilla. Istuttajat olivat jo aamuviidestä alkaen vieneet puuntaimia pois, joten paikka oli jo paljon tyhjempi, kun aloitin työt 6:30. Valkoisten muovien alla olleet paljasjuuritaimet olivat lähdössä takaisin kylmiöön, sillä niitä ei ehdittäisi istuttaa ennen pääsiäisen pyhiä.

Kaikki puut piti saada istutettua vielä tänään, ja niitähän riitti. Onneksi en ollut siinä porukassa, sillä he tosiaan istuttivat puita aamusta iltaan, kunnes kaikki olivat maassa.

Tässä näkyy eilisen tulosta. Jätesäkeissä ovat paljasjuuriset, niiden ympärillä samaan kohteeseen menevät astiataimet.

Minun tehtäväni tänään oli ottaa kaikki astiataimet ja levittää ne valoon, jotteivät ne kuolisi pyhien aikana. Pääsiäisloma on täällä torstaista maanantaihin, eli vasta tiistaina päästään taas istuttamaan.

Puut piti tietysti myös kastella ennen kuin istuttajat veivät ne mukanaan. Nämä säkeissä kasvatetut oli paljon helpompi kastella, sillä vesi pysyi juurten ulottuvilla paremmin, eikä vesi vienyt maata mukanaan lattiakaivoon. Näissä olivat "hitaammat" puut, kuten punalehtistä vaahteraa. Ne eivät olleet päässeet vielä paljoa silmujen puhkeamista pidemmälle. Tarkemmista lajeista en tiedä, kun näissä ei ollut nimilappuja.

Talon takana on valeistutus, jossa paljasjuuriset odottavat istutusta, jos niitä ei voida heti istuttaa kohteeseen. Täällä odottavat myös ne kasvit, jotka ovat jostain syystä jääneet yli. Ne käytetään sitten jossain muussa kohteessa.

Kello yhdeksän tauon jälkeen nämä perennat siirtyivät minun mukanani uuteen kotiinsa. Ne päätyivät erittäin mukavan vanhan pariskunnan pihaan. Valitettavasti minulla ei ollut lupaa kuvata heidän upeaa pihaansa, joten joudutte tyytymään sanalliseen kuvaukseen. Paikka oli tyypillinen tanskalainen omakotitalon piha. Istutusalueita oli laajennettu, ja minun työni tänään oli täyttää tyhjät kohdat kasveilla.

Etupihalle tuli varjoyrttiä ja alppiruusuja, sivupihalle paljasjuurisina istutettuja ruusuangervoja (Spiraea x bumalda 'Anthony Waterer') ja takapihalle skimmiaa, alppiruusuja, köynnöshortensia ja syreenipensaita. Takapihalle pensaiden alle ja ympäristöön istutettiin alppiruusuryhmään varjoyrttiä ja muille kurjenpolvea. Sain ensin tehdä hommia keskenäni, mutta yhden jälkeen sain "alaisen", 17-vuotiaan puutarhuriopiskelijan. Kello kolmeen mennessä kaikki yli 300 tainta olivat paikoillaan ja jäljet siivottu. Onnistuin myös ajamaan kohteesta takaisin firmalle iltapäivän ruuhkassa eksymättä kertaakaan, vaikka pomo oli minua kohteeseen viedessään eksynyt kerran. :)

Minulle luvattiin ensin huomiseksi töitä, mutta niitä ei sitten riittänytkään, joten tiedossa on löhöilyä. Katsotaan, palaako flunssa täydellä voimallaan, kun ei tarvitse tehdä mitään moneen päivään. 

Tiistai on taimia täynnä

Tiistaina pakotin itseni terveeksi, koska sairaana olo on niiin tylsää. Pääsiäislomakin oli tulossa, joten tein periaatepäätöksen siirtää flunssan sinne. Päivä alkoi näin kauniissa tunnelmissa. (Jos joku tunnistaa kasvit, saa kertoa.)

Klo 6:30-9 istutimme paljasjuurisia. Ne ovat siis taimia, joiden juurista on puhdistettu enimmät mullat pois. Ne ovat halvempia ostaa, koska ne saa pakattua pienempään tilaan, niitä ostetaan yleensä isoina erinä ja kunhan ne pitää viileässä, ne eivät tarvitse valoakaan. Mutta sitten kun ne otetaan sieltä kylmiöstä, niput avataan, lasketaan jokaiseen kohteeseen oikea määrä, pakataan ne jätesäkkeihin, viedään kohteeseen ja istutetaan, niin siinä on oikeasti kiire. Kasvien juuret eivät saa missään vaiheessa kuivua, ettei kasvi kuole. Jos ne ovat jossain vaiheessa liian pitkään lämpimässä, ne lähtevät kasvuun ja alkavat kuluttaa vettä.

Näin ikkään. Toinen teki lapiolla kolon ja toinen tökkäsi kasvin sinne. Tätä toistettiin. Toivottavasti osasimme tulkita istutuskarttaa oikein ja oikeat kasvit tulivat oikeisiin kohtiin. Etenkin angervojen kanssa sai olla tarkkana, että pinot pysyivät erillään, sillä jos ainoa ero on kukinnon väri, ei niitä sieltä lajittele enää kukaan erilleen jos ne menevät sekaisin.

Kahvitauon jälkeen minut siirrettiin lajittelemaan paljasjuurisia ja paakkutaimia, jotta istuttajilta ei loppuisi materiaali kesken. Nyt on sitten todella vähän ja huonoja kuvia, koska oikeasti oli hirveä kiire ja toisekseen olin koko ajan kastelemassa jotain. Vesi ja tekniikka eivät tunnetusti pidä toisistaan, ja koska olin itsekin litimärkä, vaikka yritin välttää kastumista, kamerakin olisi varmaan ollut.

Tämä metsä piti siis laskea, lajitella ja pakata. Vasemmalla tornissa perennoja. Niiden takana näkyy kukkivia kirsikkapuita. Lattialla laatikoiden raosta näkyy paljasjuurisia pensaita, mm. kanukoita. Isot puulaatikot olivat täynnä laakerikirsikoita (Prunus laurocerasus 'Rotundifolia'). Niiden takana näkyy vielä muiden puiden latvoja.

Pomo antoi minulle lapun, jossa luki esimerkiksi "C. 'Flavir.' 15" (joka siis tietenkin tarkoitti 15 kappaletta keltaoksakanukkaa Cornus alba subsp. stolonifera 'Flaviramea' ) ja minä yritin löytää sen jostain lukuisista tämännäköisistä kasoista, joissa jossakin sitä ehkä oli. Joskus ei löytynyt, ja sitten piti tutkia avaamattomat laatikot, olisiko niissä. Jos pomo oli puhelimessa tai ei muuten ollut tekemistä, piti kastella paljasjuurisia tai paakku- ja astiataimia, etteivät ne kuivuisi. Siinä se päivä sitten hurahtikin.