Vielä siileistä

Kun tuli kommentteihin siileistä, tuli mieleen, että voisihan noista ihanista tuhisijoista enemmänkin sanoa. Jokainen puutarhuri kun voi tehdä jotain noiden piikikkäiden otusten hyväksi:

- Tarkista ennen nurmikon leikkuuta (tapahtuu se sitten työnnettävällä, siimaleikkurilla tai päältä ajettavalla ruohonleikkurilla), ettei nurmikossa piileskele siili tai sen poikasia. Ruohon leikkuu eri tavoin on suurin syy siilien rampautumiseen Suomessa. Jätä johonkin nurkkaan pitkää ruohoa, niin siili viihtyy.

- Älä anna lemmikkisi vahingoittaa siilejä. Vapaana kulkeva kissa voi tappaa siilin poikasen, koira jopa aikuisen yksilön. Purema ei välttämättä tapa heti, vaan voi tulehtuessaan aiheuttaa hitaan, kivuliaan kuoleman. Purtu siili pitää aina toimittaa hoitoon tai lopetettavaksi.

- Järjestä pihallesi tai taloyhtiösi pihalle talvehtimispaikka tai useampi. Voit joko tehdä kopin itse (ohje) tai ostaa valmiina vaikka täältä. Valmiskoppi on tehty laudasta, kuten kuuluukin, eikä vanerista, joka kerää kosteutta.

- Tarkista ennen sytyttämistä, ettei juhannuskokko/risukasa/lehtikasa sisällä siilin pesää tai lepäävää siiliä. Parasta olisi kasata kokko vasta juuri ennen polttamista, ettei siili ehdi kotiutua. Älä myöskään iske talikkoa kasaan ennen kuin olet varma ettet tuikkaa siiliä.

- Siilejä saa ruokkia lisätäkseen niiden viihtymistä, mutta ei maidolla. Ruokittu siili voi kuulemma kesyyntyä jopa niin, että antaa silittää itseään. Muista myös tarjota vettä kuivina kausina.

- Vältä hyönteis- ja etanamyrkkyjen käyttöä. Siilin syömä myrkytetty hyönteinen tai etana voi myrkyttää siilin. Viihtyvä siili voi syödä kesän aikana paljon enemmän tuholaisia kuin ikinä ehdit myrkyttää.

- Varmista, ettei pihallasi ole vesialtaita tai kuoppia jonne siili voi pudota eikä pääse pois. Jos vaaranpaikkaa ei voi peittää, laita siilille lauta jota pitkin se pääsee kiipeämään omin avuin pois.

- Älä roskaa. Huolehdi myrkyllisten aineiden oikeasta hävittämisestä. Luontoon kaadettu myrkky voi vaikuttaa pitkään ja roskat vahingoittavat eläimiä monin tavoin, tulevat ne sitten syödyiksi tai jos eläin jää niihin kiinni.

Siilin talvehtimispaikkojen laittaminen alkaa olla tämän vuoden osalta myöhäistä, mutta kohta on aika aloittaa lintujen talviruokinta. Joko ruokintapaikka on siivottu, ruokinta-automaatti tiskattu ja ripustuskoukku laitettu? :) Jos ei ole, vielä ei ole kiire. Sopiva aika aloittaa ruokinta on loka-marraskuu. Lisää vinkkejä täältä.

Tapahtumarikas viikko takana

Tällä viikolla sattui ja tapahtui. Koko viikko meni sadon korjuussa ja käsittelyssä. Tiistaina oli konetekniikkaa, jossa siis harjoittelimme traktoreilla ja mönkijällä ajoa perävaunun kanssa ja ilman. Tarkoitus oli oppia peruuttamaan vaunun kanssa. Juuri ennen ruokailua olin ehtinyt ajaa jo kaikilla laitteilla, joten päädyin parini kanssa pesemään traktorin koppia. Jossain vaiheessa ulkoa kuului rysähdys. Joku oli ajanut traktorin piikit tallin ovesta läpi. Seurasi hirveää kiroamista ja sitten ruvettiin soittelemaan opettajaa paikalle. Hän kun oli juuri silloin lähtenyt viemään jotain kuormaa kun arveli meidän selviävän. No, oli tapahtunut perinteinen. Kuski oli unohtanut miten jarrutetaan, ja seinä oli tullut päin. Onneksi ei kenellekään sattunut mitään pahempaa, ja ensi viikolla pääsemme korjaamaan oveen syntyneet kolhut.

Torstaina pääsimme kauppakunnostamaan keräkaalia, purjoa ja punajuurta. Eipä ehtinyt kyllästymään, kun jokaista käsiteltiin vain sen verra kuin oli tullut tilauksia. Ehti juuri ja juuri oppimaan, mitä pitää tehdä, ja sitten jo vaihdettiin kasvista. Loppupäiväksi meidät jaettiin ryhmiin, ja osa lähti keräämään kurpitsoja, osa puhdistamaan ja huoltamaan traktoreita ja keruulaitteita. Minun ryhmäni lähti tyhjentämään ja siivoamaan maissihuonetta. Toisin sanoen kitkimme muovihuoneen reunoille kesän aikana kasvaneet rikkaruohot ja lakaisimme pohjaa peittäneiltä muoveilta roskat pois. Itse kasvit ja turvesäkit oli kerätty pois keskiviikkona. Homma jäi minulta vähän kesken, kun yksi ryhmästämme huomasi pulassa olevan siilin. Huoneen nurkassa on vesihana, jota ympäröi maahan upotettu betonirengas. Sinne siili oli tipahtanut. Raukka oli jo aivan horroksessa, ja sähisi vain vähän muodon vuoksi, kun poimin sen ylös ja lähdin opettajan kanssa metsästämään koululle tilattua siilin talvehtimismökkiä. Mökki oli tilattu jotain kesällä pidettyä tapahtumaa varten, mutta tarvittiin pari puhelua, ennen kuin selvisi missä se on. Sitten piti enää valita sopiva paikka mökille ja hakea talleilta heinää. Ja niin pääsi siili nukkumaan. Viime hetkellä, sillä seuraavana yönä oli jo 3 astetta pakkasta.

(Kuva lisätty 25.10.)

Perjantaina osa siivosi kurkkuhuoneen, osa poimi marja-aronian marjoja, ja minä pääsin käsittelemään latva-artisokkia kuivaamista varten. En nyt kyllä ihan ymmärrä, miksi ne meillä kuivataan, kun netissä väitetään että nuo syödään ihan tuoreina. No, kai siinä joku logiikka on. Sain pari kotiin, kun tunnustin, etten ole noita ikinä syönyt. Loput kaksi tuntia pesin ja lajittelin koristekurpitsoja. Niistä sai jokainen valita yhden omakseen päivän lopuksi. Niin oli viikko pulkassa. Nyt pitäisi alkaa tehdä kasvihuonetuotannon tehtäviä, palautuspäivä tiistaina. :)

Akvaarioiden kuulumisia

300-litrainen. Viitavesimiekka on alkanut piristymään. Orkideat eivät kuki, eivät sitten millään, vaikka ovat olleet kuivilla jo viikkoja.  Ostin monnisia lisää samalla, kun ostin  hunikset ja piikkisilmät 128:iin. Heitä oli hetken 24, mutta sitten vanhimmista löytyi kellumasta vatsa ylöspäin.  Myös toinen sampimonni on nyt ollut kateissa jo viikon. On tainnut hänkin potkaista tyhjää ja tullut syödyksi. Levätkää rauhassa.Hunisukkoparat senkuin jatkavat kuplien puhaltelua, vaikka virta ne viekin mukanaan.Yritin ottaa kuvaa ukkojen upeista väreistä, mutta likaisten lasien läpi se on vaikeaa.Oikealla tyttö, vasemmalla poika. Olisivat kaupassakin näin selkeissä väreissä, olisi valinta paljon helpompaa.

Rapulasta tulee kuva, heti kun saan aikaiseksi istuttaa kasvit. :D On se vaikeaa. Ei oikein inspiroi, kun siellä ei enää asu ketään.

Parveke esittäytyy

Vihdoin parvekkeelle pääsee, kun ovea peittäneet muovit irroitettiin. On se pieni.Näkymät ovat... No, kun tuuli heiluttaa muoveja, näkee vähän enemmän. Hetken aikaa. Kai siellä puisto on?

Ei näin...

Liikaa vettä.

Liian vähän vettä.Liikaa vettä.Liian vähän vettä.

Mähkää ei pelasta enää mikään, hortensia voi ehkä toipua (taas), santtu ehkä selviää, kun kaadoin vihdoin viikon ajan ruukun pohjalla lilluneet vedet pois. Kiinanjasmiinilla ei ole hätää, mutta pitää ottaa sakset esiin ja leikata kuollut oksa pois. Huoh. Milloinkohan sitä oppisi?

Edit 19.12.2009: Ei näemmä tarpeeksi ajoissa. Näistä kasveista hengissä on enää kiinanjasmiini, heitin juuri muut biojätteeseen. No, onpahan tilaa uusille.

128 uudistuu

128:an päätettiin perustaa mutapohjainen aasia-allas. Aloitin siis mudasta. Kaadoin pohjalle loput vesikasvimullasta ja aloin täyttämään allasta.Tässä vaiheessa tilanne näytti aika toivottomalta. Tietysti olin tehnyt fiksusti, ja ostanut jo kalat, jotka odottivat pusseissaan eteisen lattialla (4 hunajarihmaa ja 7 piikkisilmää). Ihanneolosuhteissa olisin voinut antaa turpeen vettyä vuorokauden ja vajota rauhassa pohjalle, mutta nyt ei ollut sitä ylellisyyttä. Ei kuin ulkosuodatin pyörittämään vettä ja pH:n tarkistus. Se oli sopivasti 5,9, joten kalat vain veteen.

Sitten alkoi kasvien metsästys. Halusin löytää karvalehteä, sillä sen ei tarvitse juurtua. Pohja täynnä kaivelevia kaloja ei ole paras juurtumisalusta. En löytänyt kasvia mistään, joten ostin vesisaniaista sen sijaan. Se on nopeakasvuisin löytämäni kasvi, jota ei haittaa, vaikka joutuisi kasvamaan vain pintaa pitkin. (Tällä hetkellä minulle pitäisi olla tulossa karvalehteä Etelä-Suomesta, saa nähdä, milloin se saapuu.)Kävin myös metsästämässä tammea, jotta saisin pohjalle lehtiä piikkisten suojapaikoiksi. Suuri tammi löytyikin lähihautausmaalta. Keräsin lehtiä paperikassillisen ja laitoin niitä pari kourallista akvaarioon kellumaan kun pääsin kotiin. Reilu vuorokausi riitti saamaan ne uppoamaan, jolloin taas lisäsin lehtiä.Nyt, yhden viikottaisen vedenvaihdon jälkeen akvaario näyttää tältä. Sopivan hämärä ja kalat viihtyvät. Harmi vain, että hunispoikia olikin kaksi. Toinen ei suostunut kaupan altaassa esittelemään kutuvärejään, mutta meillä ne ilmestyivät parissa päivässä.Tämä kuvan poikki uiva kala on tyttö. Pojista on vaikea saada kuvaa, sillä he viihtyvät akvaarion pinnassa puhaltelemassa kuplapesän alkuja, jotka virta vie mukanaan, vaikka vähäinen onkin. Toivottavasti pian saan karvalehteä akvaarion täydeltä, ettei enää tarvitsisi katsella lämppäriä ja suodattimen suihkuputkea. Vielä pitäisi saada siirrettyä 300:sta kolme piikkistä tänne. Helpommin sanottu kun tehty, varsinkin kun aloin tänään kuumeilla. No, eipä sillä hengenhätä ole.

Sadonkorjuuta viikko takana

Taas on tullut opittua paljon. Ruusupapujen pavut syödään palkoineen, joten palkojen ei kannata antaa kasvaa kauhean isoiksi. Harrastajan kuulemma tuskin kannattaa yrittää kasvatella pavuista niin suuria, että saisi uusia siemeniä, sillä se ei maksa vaivaa ja kaupasta saa aina parempia halvemmalla. Eli kokonaiset palot ryöpätään ja syödään sellaisenaan. Opin myös ajamaan trukilla ja trukin ja traktorin välimuodolta näyttävällä koneella, jota ollaan vasta hankkimassa koululle. Viime viikko meni kokonaisuudessaan töissä. Nostimme punajuuret, palsternakat ja porkkanat naatista nostavalla koneella ja keräsimme käsin keräkaalit ja sipulit. Opin, että HsHt eli hiesuinen hieta on hankala maalaji tiiviytensä vuoksi. Naatit jäävät käteen ja syötävät osat peltoon. Ensi viikolla pitäisi alkaa nostaa purjoa. Syväjuurisuutensa vuoksi sen juuret pitää ensin katkoa, ja nostaa purjot vasta sitten. Siihen taas tarvitaan eri kone traktoriin kiinni, joten sitä siis ei voinut vielä tällä viikolla aloittaa.

Yhtenä päivänä olin "traktoriporukassa", jonka homma oli pestä ja korjata satolaatikoita ja viedä niitä pellolle tarpeen mukaan. Opin, että tykkään painepesurin käyttämisestä. Se on hauska laite! Pitää vain seistä tukevasti ennen kuin painaa liipasimesta, ettei kaadu. :) Tietysti sillä piti pestä sekä asfalttia että varaston lattia, kun tuli tylsää. Meitä on nyt pistetty koneen kuin koneen rattiin ahkerasti. Sahakin haetaan traktorilla eikä jalan, että ajokokemusta ehtisi kertyä mahdollisimman paljon. Perjantaina saimme urakan kahdessa tunnissa valmiiksi, ja jokainen sai viedä kotiin niin paljon kakkoslaadun porkkanaa kuin koki tarvitsevansa ja keräkaalin. Tiedossa on siis kaalilaatikkoa. Ykköslaaduksi liian pienet porkkanat ovat maistuneet naposteltavana. Onneksi säät ovat suosineet nostajia. Ainoa märkyys on tullut sumusta, joka peittää aamuisin pellot alleen niin, että traktorin kuulee kauan ennen kuin sen näkee. Toivotaan, että hyvät säät jatkuvat.