Parvekkeella on taas kukkia!

Tänään kotiin palatessani vastassa oli heti kaksi innokasta tervehtijää. Kun selvisi, että tulija olikin ruokkija, alkoi hirveä kerjääminen. He olivat niin hassun näköisiä, että piti napata tilanteesta kuva, ennen kuin antoi heille päivällistä. Hyvä, että ovat taas sovussa. Eilen oli sellainen perheriita, että aloin jo suunnitella tytön eristämistä, mutta onneksi hän sitten löysi suodattimen takaa kolon, jonne pääsi Williamin ulottuvilta. Williamilla riittäisi lisääntymishaluja enemmän kuin tyttö fyysisesti pystyy mätiä tuottamaan. Edelliset kudutkin ovat menneet pilalle, voi olla, että mäti on ollut vielä keskeneräistä. Seuraavaa kutua varten voisi ottaa tytön "kypsymään" omaan akvaarioonsa ja tuoda Williamin sinne vain kutua varten. Kun nyt vain ehtisi/jaksaisi.

Tänään sain istutettua eilen hankitut narsissit parvekkeelle. Valitettavasti tarjolla oli vain narsisseja ja orvokkeja, ei lumikelloja. Eli pitää alkaa etsiä niiden sipuleita ensi syksynä. Mukaan tarttui muutakin, mutta niistä kuvia myöhemmin. Sitä ennen pitää ehtiä istuttaa ja ripustaa.

Tänään herneet itivät. Jos kohta saisi makoisia herneenversoja. Kun kerkiää, voisi näitä laittaa tulemaan toisen satsin. Muut taimet eivät ainakaan mullan yläpuolella paljoa riehu:

Kasvaa, kasvaa

Jotain olen tänä vuonna tehnyt paremmin kuin viime vuonna, sillä leijonankidat ovat jo isompia kuin koko viime keväänä. Ehkä tämä Biolanin multa sopii niille paremmin kuin Kekkilän? Tai sitten on vain ollut aurinkoisempaa kuin viime keväänä. Näin pienet siemenet oli todella vaikeaa kylvää edes jotenkin kohdilleen, joten jouduin kylvämään lobelioita lisää niihin ruukkuihin, joihin ei ollut osunut yhtäkään siementä.

Taas kannatti käydä kuvaamassa parvekkeella. Vielä on liian kylmää, että siellä tulisi oleskeltua. Huomasin, että kaktusmokoma on kasvatellut ikkunan puoleisia nuppujaan niin, että taitaa tulla kunnon kukinta. Huomasin myös, että muratti on yrittänyt alkaa kasvaa. Se on kietoutunut viereisen kanervan ympärille tuen tarpeessa.

Lähipäivinä pitäisi käydä shoppailemassa. Haluan lumikelloja parvekkeelleni. :)

Ritarinkukka avasi toisenkin kukkansa. Ovat sen verran komeita, että kihlattunikin kysyi, kauanko ne kestävät. Jättäkää pesua vailla oleva ikkuna omaan arvoonsa. Kevätaurinko se vain temppuilee ja tuottaa näköharhoja.

Tässä taimet tänään:

Viitavesimiekka on kasvattanut jo toisenkin kukkavanan. Ensimmäinen ei enää meinaa mahtua akvaarioon, vaan kampeaa itseään päätylasia vasten pinnan yläpuolelle. Meidän "rakastavaisetkin" päässeet hienosti kuvaan.

Sitten kuvia makuuhuoneen puolelta. Ensimmäisenä lasimaljaan perustettu "minipuutarha", jonka toinen "pensasaita" kuoli kuivuuteen, kun en tajunnut kastella oikein. Tavoite on kasvattaa tuota jäljelle jäänyttä sen tilalle.

Viimeksi, kun nämä kukkivat, ne olivat samaa kasvia, ja kukat "perussanttuja", eli niitä violetin sinisiä. En osaa sanoa, miksi nämä nyt sitten ovatkin valkoisia. Liian heikko lannoitus? Rupesivat heti kukkimaan urakalla, kun nyppäsin keskimmäisiä lehtiä vähemmälle.

Ottakaas oppia toisista! Näistä ostokukista pitäisi tulla vaaleanpunaisia ja violetteja kukkia, mutta saapas nähdä.

Kevättä odotellessa

Lueskelin netistä, että narsissit voisi jo ottaa esille, ne kun kestävät jopa -15 astetta pakkasta. Kävin huvin vuoksi kurkkaamassa niitä talviteloillaan. Vilttien alta nousi voimakas mintun tuoksu. Istutin sipulit nimittäin samoihin laatikohin vihermintun ja piparmintun kanssa. Mintut näyttävät voivan hyvin. Viime kesän versot ovat kuolleet, mutta uusia vihreitä tulokkaita oli pinta ja sen tuntuma täynnä. Jahka vielä vähän lämpenee ja saavat valoa, nehän räjähtävät kasvuun.

Tuokaa suurennuslasi, he ovat itäneet!

Pienen pieniä koukkuja on ilmestynyt. Voikaa hyvin ja kasvakaa! Amarylliksen kukkavarsi sen kuin venyy, olen kai kastellut liikaa.

William on kasvanut

Otin eilen valokuvia lehtikaloista syömässä huonolla menestyksellä. Yli 20 kuvaa, ja nämä ovat tarkimmat, mitä tuli. No, joka tapauksessa nyt on näyttää heille todisteita siitä, että he ovat joskus saaneet meillä ruokaa. He väittävät yhä, että heitä pidetään hirvittävässä nälässä, ja kerjäävät ruokaa aina, kun joku nousee tuoliltaan olohuoneessa tai saapuu huoneeseen.

Williamin pyöristymisen ja kasvamisen huomaa parhaiten, kun kalat ovat vierekkäin. Alunperin silmäänpistävä kokoero on kutistunut lähes huomaamattomaan. Meillä alkaa mennä kalat sekaisin, jos he ovat kovin värittömällä tuulella eivätkä levittele selkäeväänsä. Nyt heillä on muuten taas kutu, se ilmestyi viime yönä aaltovesimiekan lehdelle. Lehtistyttö on ahkerasti tuulettanut sitä, mutta William keskittyy ruuan kerjäämiseen. Nytkin hän vain odottaa, milloin nousen sohvalta, että hän voisi aloittaa kuuluisan näytelmän "Kuolen nälkään".

Lämmintä

Tänään oli loistava sää pyykin kuivua parvekkeella. Aurinkoista, pieni tuuli, ja parvekkeella tuli mustassa paidassa jopa lämmin. Jaloilla sentään oli vielä viileä. Parvekkeen säilytysarkku on siitäkin mukava, että se on sen verran korkea, että kun nostaa jalat sen päälle, pääsee pois siitä kylmästä kerroksesta, joka pitää lattiaa vallassaan.

Muista maaliskuussa

- Taimet pärjäävät ilman lisävaloa
- Istuta kaupan ruukkuyrtti multaan. Leikkaa kasvi matalaksi, että se juurtuu.
- Kasvata versoja ikkunalaudalla: Krassi, retiisi, auringonkukka, mangoldi, herne.

- Hemmottele huonekasveja: Vie kasvit suihkuun tai pyyhi lehtiä peittävä pöly mikrokuituliinalla.
- Leikkaa pitkäksi venähtäneet latvat poikki ja laita juurtumaan.
- Kun kasvit alkavat näyttää kasvun merkkejä, tee ruukunvaihto. Aloita lannoitus.

- Puhdista lintujen ruokintapaikka, ettei salmonella leviä.
- Typistä ajoissa liian leveiden tai korkeiden tuijien ja marjakuusien versoja. Poista vain kahden edellisen vuoden kasvua.

+2°C ja näkyjen näkemistä

Sain vihdoin eilen aikaiseksi kylvää leijonankidat ja lobeliat. Nyt sitten näen joka kerta ohi kulkiessani sirkkalehtiä, vaikka tiedän että niitä saa vielä odotella.

Suojakeli on sulattanut lumet parvekkeeltakin. Kanervat alkavat olla aika tuulen tuivertamia ja ainoa, mikä enää vihertää, on muratti. En nyt kuitenkaan vielä ole näitä siivoamassa pois. Vielähän nuo menevät, kun niitä vain kaukaa katselee.

Enkelipelargoni muuten kuoli, en sitten tiedä että mihin. Lannoittamattomuus, väärä kastelu ja vähäinen valo taisivat kaikki toimia yhdessä. Iloisempia uutisia kuuluu amarylliksen suunnalta. Kukkavarsi sen kuin venyy.