...ja huonoa

300:en autioittanut tauti pääsi leviämään ilmeisesti vedenvaihtoletkun kautta 128:iin. Tuloksena kaikki piikkisilmät kuolivat. Huniksilla taasen ei näyttäisi olevan mitään hätää. Että harmittaa... Kumpikin akvaario on nyt sitten kalojen hankkimis- ja myyntikiellossa kunnes aika nykyisistä asukkaista jättää ja saan akvaariot desinfioitua. Eikä vieläkään ole tietoa, mikä tauti on kyseessä. Pakkassäät estävät näytteiden lähettämisen Eviralle, eikä nyt taas ole ketään jota lähettääkään.

Hyvää...

Upeat talvisäät jatkuvat.Soihtuköynnös kukkii.Piikkikruunu on alkanut voida paremmin päästyään punkeista. Tehokkaita nuo petopunkit! Ei ole tarvinnut turvautua myrkkyihin koko talvena.Marraskuunkaktus jaksaa yhä yrittää kukkia.

Yksi uusi hankinta tuli tehtyä: pyörivä ikean puulautanen. Se + pannunalunen + ikean kukkapylväs ja meillä on pyörivä alusta kaktukselle. Näin on paljon helpompi. Nyt en ole aivan piikeissä pyöräytettyäni kaktusta kastelua varten ja taas takaisin.

Talvinen parveke

Hiljaista, pysähtynyttä. Edes lintujen ruoka ei ole houkutellut tänne elämää. Lyhty on peittynyt kokonaan lumeen, samoin valosarja, joka kiertää kaidetta. Kolme uutta telinettä ovat vieläkin ilman koristeita. En ole saanut aikaiseksi hankkia niihin kynttilöitä tai muutakaan. Kaikki odottaa kevättä.

Viikon tekemiset

Tällä viikolla käytiin tutustumassa MTT:n tutkimuslaitokseen Laukaassa. Opimme tutkimuksesta, jota siellä tehdään ja kasvien mikrolisäyksestä. Kasvihuoneissa ei tähän aikaan ollut paljoa muuta nähtävää kuin pieniä, juuri koulittuja alppiruusun taimia. Lisäksi sai ihmetellä päättäjien tyhmyyttä. Joku arkkitehti oli määrännyt kasvihuoneen sinkityt rakenteet maalattaviksi valkoisiksi (siis sinkittyyn ei maali tartu), minkä vuoksi maali nyt irtoili isoina liuskoina ja lisäsi työntekijöiden työtä. Lisäksi yksi kolmesta kasvihuoneesta on määrätty purettavaksi valtion säästöohjelman mukaan. Sitä ei vain kukaan tuolla ymmärtänyt, miten kasvihuoneen ylläpitomenot aiheuttavat sen, että kannattaa purkaa kasvihuone, jossa saa tuotettua vuodessa sen verran, että kulut peittyvät moninkertaisesti. Eihän se silloin kuluta, vaan tuottaa, eikös?

Mielenkiintoisimmat tuotteet heillä olivat mielestäni kaksineuvoinen lakka-lajike 'Nyby' ja myko-ymppi, joka siis on paljon mykoritsaa sisältävää kasvualustaa. Mitään tuotteitaan he eivät myy suoraan kuluttajille, vaan vain taimistoille ja oppilaitoksille, mutta lähitaimistosta voi kyllä tilata, mitä haluaa. Koululle tilattiin nyt 40 lakan tainta kokeiluun, menisivätkö kaupaksi ensi kesäksi. Luulisi, kun noita voi viljellä vaikka parvekelaatikossa, kunhan valoa riittää sopivasti.

Tällä viikolla minulla oli myös puutarhapäivystysvuoro. Tähän aikaan vuodesta ei paljoa tekemistä ole, kun välipäivien lattiaremonttikin alkaa olla ohi. Kasvihuoneiden lattiat pinnoitettiin uudelleen, ja se aiheutti paljon siivoamista ja tavaroiden siirtelyä, mutta ei meille. Me (minä ja parini) saimme kastella vasta kylvetyt orvokit, toimme tulppaaneja maakellarista valoon, ja heitimme ylikukkineet tulilatvat ja hyasintit pois. Tänään pääsimme itsekin kylvämään herneenversoja, basilikaa ja persiljaa. Huomenna vielä pestään myymälän lattia ja vihanneslaatikoita. Sitten olisi päivystys taas hetkeksi tehty.

Ps. Löysin muuten toisen blogin kautta vihdoin sen vanhassa postauksessa mainitsemani kolmilokeroisen ruukun.

Tämän viikon opiskelut

Uusi aine aloitti kevätlukukauden: Viheralueiden kasvien käyttö. Käymme joukolla erilaisia puutarhakirjoja läpi ja tutustumme eri kasvien ominaisuuksiin ja mitä pitää ottaa huomioon kasvin valinnassa. Aloitimme perennoista ja jatkoimme puihin ja pensaisiin. Tähän mennessä olen oppinut ainakin sen, että hyvää puutarhakirjaa on vaikea löytää. Ammattilaiskirjoissa on kyllä tietoa niin paljon, että siihen hukkuu, mutta neuvontatilanteessa niistä ei ole hyötyä, kun ei ole näyttää asiakkaalle kuvaa. Ja opiskelijaparka on pulassa, kun pitäisi alkaa suunnittelemaan perennapenkkiä. Minkä näköinen ammattilaiskirjan suosittelema kasvi on? Viiden kirjan jälkeen tietää, miltä lähilaji näyttää, mutta siihen se sitten jääkin. Miksei puutarhakirjoja tehdä alan opiskelijoille?No, kaikesta huolimatta olen yrittänyt hankkia itselleni hyviä kirjoja. Suomen puut ja pensaat on todella hyvä kirja suomalaisten puuvartisten lajien opetteluun, sillä tärkeimmät tuntomerkit näkyvät kuvissa hyvin. Kirja on myös sopivan kokoinen mukaan otettavaksi. Harmi, ettei samanlaista ole viljeltävistä puuvartisista. Rikkaruohot-kirja oli halpa, ja siinä on hyvät kuvat rikkakasveista täysikasvuisina. Jäin vielä kaipaamaan kuvia niistä siinä vaiheessa, kun ne pitäisi kitkeä, mutta kaikkea ei kai voi saada. Joka kasvista oli paljon mielenkiintoista tietoa. Joidenkin kohdalla jäi vielä kaipaamaan lisää, kun oli jo lukenut kaiken.

Villi puutarha lumosi tunnelmallaan, vaikka sen tavoitekin on lähellä sydäntä: Puutarha, joka mukailee ympäröivää luontoa sen sijaan, että pyritään mahdollisimman rakennettuun lopputulokseen. Luonnonkasvit ovat tervetulleita, eikä villi lopputulos haittaa. Kirjassa on neuvoja umpeenkasvaneen vanhan puutarhan uudistamiseen samoin kun uuden puutarhan perustamiseen. Olen vasta päässyt kirjan lukemisen alkuun, mutta se vaikuttaa todella lupaavalta.

Vielä olisi haussa hyvä kirja perennoista. Tietääkö joku?

Meillä on kutu!

Lehtikset yllättivät, ja tekivät pitkästä aikaa kudun. Nyt on aivan turha yrittää putsata leviä laseista tai korjata suodattimen asentoa, niin kiivaasti tuleva isä puolustaa kutua. Heillä on selkeä työnjako: Lehtis tuulettaa, William puolustaa. En vedenvaihtoa aloittaessani huomannut kutua, joten puolet siitä päätyi vesirajan yläpuolelle. Sitten tajusin virheeni ja tiputin suodattimen kokonaan veden alle. Siitäkös William riemastui. Otin siinä välissä kuvan. William on tuo sumea läiskä, joka yrittää näyttää niin uhkaavalta kuin mahdollista. Kun ripustin suodattimen takaisin paikoilleen, käteni sai tuta lehtikalan vihan kaikessa mitassaan. Toivottavasti William ei rikkonut itseään.

Nyt kudulla on loistava mahdollisuus onnistua, koska akvaariossa ei ole muita kaloja. Se onkin sitten oma ongelmansa, jos tästä tulee poikasia, että mitä niille uskaltaa tehdä. Pitää sitten kai uhrata pari tieteelle ja tutkituttaa ne tautien varalta. En halua tappavia tauteja ruveta levittelemään. Varmintahan olisi olla tästä akvaariosta mitään levittelemättä, kunnes tietää mikä ihme tappoi muut kalat.

Kirjahankinta

Uusi lukukausi on alkamassa, joten tuli ajankohtaiseksi hankkia kirjallisuutta. Ensimmäinen ostos saapui jo. Tätä kasviota on kehuttu monelta suunnalta, ja totesin itsekin sen hyväksi. Kirjasta löytyvät määrityskaavat tuntemattomien puuvartisten tunnistamiseen, kaikki Suomen luonnonvaraiset puut ja puuvartiset tuntomerkkeineen ja paljon tietoa niiden käytöstä. Valokuvien sijaan kasvit on kuvattu mustavalkoisina piirroksina, joten kaikki tuntomerkit erottuvat selkeästi. Kauniita kuvia löytyy sitten Googlella. Painos vain alkaa olla niin loppu, että piti tilata suoraan kustantajalta, että vielä sai. Se onnistui Granumin kautta. Sitä kautta tuli nopeasti. Yritin ensin Bookplus.fi:n kautta, mutta yli kuukauden odottelun jälkeen ilmoittivat vihdoin, etteivät pysty toimittamaan kirjaa. Toivotaan, että tästä on hyötyä lajien opettelussa tänä keväänä, ja vielä työelämässäkin.

Täsmäisku keittiöön

Tämän päivän operaatio oli siivota kukkaikkuna keittiössä. Ikkunaan oli kertynyt kärpäsenlikaa ja lehtien tiputtelu oli roskannut ikkunalaudan. Lisäksi oli aika kastella. Huomatkaa ihana punainen kastelukannuni, jonka ansiosta minun ei tarvinnut täyttää kastelukannua kertaakaan.Ihmeellistä oli, että sain vihdoin kaverilta saamani aaloet oikeisiin ruukkuihinsa. Homma piti tehdä jo viime kesänä, mutta silloin en raaskinut heittää pois ruukuissa kasvaneita yrttejä. Sitten ne kuolivat, mutten vieläkään saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään. Ratkaisu: pidin aaloet pois silmistä (eli huonossa valossa) ja annoin niiden kasvaa hassun muotoisiksi. Jos ne ensi kesänä olisivat jo paremman näköisiä. Toivotaan, ettei ruukunvaihto keskellä pimeintä talvea hirveästi haittaa niitä. Saivathan ne sentään hetken paistatella kirkasvalolampun valossa touhutessani. :)

Tuunattu ovikoriste

Ovikoriste sai tänä talvena itseensä tähtiä. Minusta nuo kolme tähteä muuttavat kultaiset pallotkin tähtitaivaaksi. Miten sitä saakin samasta kranssista joka vuosi erilaisen kun vähän lisää jotain uutta? Tähdet ovat ihan ilmaiseksi tädiltä saatuja joulukoristeita, joita hän oli käyttänyt askartelussa ja sitten antoi eteenpäin. Ovat käteviä, kun ei tarvinnut mitään liimata, vaan roikkuvat tuossa kuin kuusessa. Vaihtaminen ainakin on helppoa. :)

Uusinta: muista tammikuussa

- Sumuta huonekasveja (myös lehtien alapinnoilta) edes kerran-pari/viikko.
- Lisävaloille on yhä tarvetta.
- Pyyhi pölyt huonekasveista. Kovalehtisten viherkasvien pinta kiiltämään: Pari tippaa ruokaöljyä riepuun pölyjä pyyhkiessä.
- Kastele varovasti.
- Tässä kuussa 1 lannoituskerta riittää.
- Varo vetoa tuulettaessasi.
- Tarkista kasvit tuholaisten varalta viikottain.

- Puno koivunrisuista taidetta iltojen ratoksi.

- Kylvä palmuja, orvokkeja ja pelargoneja. Kasvata versoja loisteputken alla.
- Nosta kylvökset kylmällä ikkunalaudalla styroksilaatikkoon, etteivät juuret palellu.
- Varaa taimikasvatusruukkuja/nimilappuja (viilipurkkeja, maitopurkkeja)

- Lunta oikeaan paikkaan: pois oksilta, lisää perennojen päälle.
- Varjosta pälvipaikkoja oksilla.

- Jos olet pitkään poissa, sido havukasvit paketeiksi, ettei lumi pääse kinostumaan niiden oksille.

Lisäys:

- Kukkien kuihduttua leikkaa ritarinkukan kukkavarsi poikki. Lehtiä on voinut jo tulla tai ne ovat puhkeamassa, joten kasvi tarvitsee vettä ja lannoitusta säännöllisesti.

Lunta riittää

Puulaatikot näyttävät nyt tältä. Alppiruususta ei näy muuta kuin pari hassua oksankärkeä tien puolelta. Tuijasta olen lumet karistanut, se kun alkoi halkoa itseään lumen painosta neljään suuntaan ja näytti hassulta. Ainakaan ei voi valittaa, ettei talvisuojaus riittäisi.

Pihakin viettää talviunta.

Kirjalöytö

Löysin kirjastosta uuden helmen, nimittäin Luonto pihallesi - Näin saat eläimet ja kasvit viihtymään -kirjan. Kuten nimi jo sanoo, kirja sisältää vinkkejä saada linnut, oravat ja eri hyönteiset viihtymään, mutta harvinaisemmatkin eliöt saavat osansa. Miten olisi kosteikko sammakoille ja harvinaisiksi käyneille kosteikkokasveille? Rakentaisitko vaihteeksi pöntön oraville tai lepakoille? Miltä kuulostaisi perhosbaari?

Uskokaa tai älkää, kirja ottaa huomioon myös parvekkeen omistajan. Pienellekin parvekkeelle voi tehdä pesä- ja yöpymispaikkoja erilaisille hyönteisille, jotka kärsivät vanhojen (ts. reikäisten) puiden puutteesta ja pihojen liiasta siistimisestä. Lintujen ruokinta käsitellään myös, ja suositellaan lintukylvyn järjestämistä myös parvekkeelle. Jos ei ihan vesiallasta laita, niin hieno hiekkamulta poistaa loiset hyvin, ja toimii talvellakin, kunhan multa on kuivaa. Harmi, etteivät siilit osaa kiivetä kolmanteen kerrokseen...

Taloyhtiöiden pihoista oli hienoja esimerkkejä ulkomailta. Milloinkohan sitä Suomessa ruvettaisiin luomaan kosteikkoja sisäpihoille tai ripustamaan linnun- ja lepakonpönttöjä ihan taloyhtiön toimesta? Helsingissä ovat jo laittaneet ainakin yhden katon kukkimaan, olisihan noita kiva nähdä enemmänkin. Nyt on pää täynnä ideoita ja kesän odotusta. Enää pitäisi löytää pohjoisparvekkeen oloissa viihtyviä perhoskasveja...