Minun on jo pitkään pitänyt tehdä ruukkupaju, tai ainakin kokeilla, miten hyvin semmoisen tekeminen onnistuisi. Nyt oli jo vähän pakko ryhtyä hommaan, sillä pajut olivat päättäneet ryhtyä kasvamaan ja tehneet lehdet ja vähän juuriakin.
Tänään sain sitten haettua viime vuonna ruusupajulla olleen ruukun alas. En vaihtanut multaa, pöyhin sen vain kuohkeammaksi ja tökin sitten pajut paikoilleen.
Rungoksi tuli koripajua, punokseksi korallipajua. Jotta olisin saanut jonkinlaisen ympyrän muodon aikaan, käytin lannoitepurkkia "muottina".
Heiluvat latvat saatiin kuriin kihlattuni patenttiratkaisulla. Lannoitepurkin kansi toimii mittatikkuna. Sitten vain punomaan korallipajua pitämään rungon oksat aloillaan. Ensimmäinen oksa oli vaikein, ja pitkään näytti siltä, että yritän tehdä neliöitä ympyrän sijaan. Sitten tajusin taivutella oksaa kaarelle ennen pujottelua.
Pajut olivat koko ajan erimieltä siitä, missä asennossa niiden kuuluisi olla, joten sidoin ne lopuksi tiukasti narulla paikoilleen. Jos ne nyt kuivuisivat oikeille kohdilleen. Siistiminen on vielä tekemättä. Tyvet ja latvat törröttävät, sillä punominen oli helpompaa kun niiden antoi jäädä liian pitkälle. Ne voi sitten myöhemmin leikata nätimmiksi. Koska kasvit ovat jo ehtineet käyttää osan energiavarastoistaan tekemällä lehtiä ja juuria, annan niiden juurtua ennen kuin katkaisen latvat. Lopuksi heitin mullan pinnalle loput amppelilobelian siemenet. Pitää ostaa toinen pussi, niitä oli niin vähän.Pajua jäi reilusti yli, joten jos joku tarvitsee korallipajua tai isopunapajua, täältä saa ilmaiseksi jo valmiiksi kasvuun lähtenyttä.
...ja jälkeen. Valmis!
Tästä näkee hyvin, mistä juuret tulevat. Luulen, että ne jotka tämän juurruttamisessa epäonnistuvat, eivät ole laittaneet vesilasiin tai multiin tuommoista lehtihankaa. Jos työntää multiin vain vartta, se mätänee eikä oksa juurru.
Siistin myös rehottanutta kiinanruusua. Haluan siitä kolmirunkoisen pikkupuun. Leikkasin alhaalla vaakatasoon kasvaneita oksia pois, mikä oli hyvä sillä silloin huomasin että lehtien alapinnat olivat täynnä kehrääjäpunkkeja. Kasvi äkkiä suihkuun (oli ihan pölyssä) ja sitten pyretriiniä punkkien niskaan. Onneksi oli vielä siivouskomerossa purkki myrkkyä. Pitää muistaa nyt koululla pyytää että tilaavat minullekin punkkeja. Jätin tosiaan vain kaksi oksaa alas, minkä lisäksi sidoin ne kahteen keppiin, jos suoristuisivat, ja vedin ne tukinarujen avulla pystymmäs. Yksi tukinaruista piti sitoa kaapin oveen, että oksa tuli oikeaan asentoon. Toivottavasti tämä riittää, että kasvi kasvaisi vähän järkevämmän muotoiseksi. En vielä halua katkaista tuota pisintä "mastoa", sillä se ei vielä ole tarpeeksi pitkä että saisin latvuksen haluamalleni korkeudelle.
Juuri ostetun näköisenä rapulassa. Eli kyseessä ilmeisesti veden pinnan yläpuolella kasvatettu adventiivitaimi, joka on kuvan ottohetkellä viettänyt veden alla kuukauden-pari.
Kasvupyrähdyksen alettua 300-litraisessa, veden alla kasvanut runsasravinteisessa pohjassa.
Muutama kuukausi myöhemmin, yhä veden alla ja runsaalla pohjalannoituksella.
Nykyään. Täysikasvuinen kasvi, joka kukkii välillä ja tuottaa adventiivitaimia.
Tässä talven aikana eivät 300:en kasvitkaan ole voineet kovin hyvin, kun lannoite loppui ja sitä piti hakea Tampereelta asti. Hankin siis kuolleiden ja kadonneiden tilalle uusia.
Olin ihan tilannut vesimiekkoja (Echinodorus), mutta vain yhtä tilaamistani oli ollut saatavilla (Echinodorus parviflorus, eli E. grisebachii, eli amazoninvesimiekka). Toivotaan, että kasvi oikeasti on, mitä nimilappu lupaa. Tämä on ilmakasvatettu, joten se on aivan erinäköinen kuin veden alla kasvava, mikä sekin sotkee tunnistamista. Tämän lisäksi otin sitten kahta vesimiekkaa, joista toinen väittää olevansa E. rosea, ja toisesta ei ole mitään tietoa. E. roseaa ei valitettavasti vain ole olemassa. Edes kasvattajan sivut eivät tunne tämän nimistä kasvia. Se ei myöskään ole minkään tunnetun lajin synonyymi. Eli nimilapussa voisi yhtä hyvin lukea "muumipeikko". Lisäksi otin uudelleen kokeiluun rasvalehteä, joka aiemmin ei minulla viihtynyt.
Kiroan aina näitä ruukkuja ja kivivillaa. Vesimiekoillahan on kunnon juuret, ja niiden irrottaminen vaatii ruukun silpomista alkutekijöihinsä. Yksi ruukku tuhottu...
...Kolmas...
...ja neljäs. Valmista tuli!
Tekstit
