sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Päivän projekti

Minun on jo pitkään pitänyt tehdä ruukkupaju, tai ainakin kokeilla, miten hyvin semmoisen tekeminen onnistuisi. Nyt oli jo vähän pakko ryhtyä hommaan, sillä pajut olivat päättäneet ryhtyä kasvamaan ja tehneet lehdet ja vähän juuriakin.Tänään sain sitten haettua viime vuonna ruusupajulla olleen ruukun alas. En vaihtanut multaa, pöyhin sen vain kuohkeammaksi ja tökin sitten pajut paikoilleen.Rungoksi tuli koripajua, punokseksi korallipajua. Jotta olisin saanut jonkinlaisen ympyrän muodon aikaan, käytin lannoitepurkkia "muottina".Heiluvat latvat saatiin kuriin kihlattuni patenttiratkaisulla. Lannoitepurkin kansi toimii mittatikkuna. Sitten vain punomaan korallipajua pitämään rungon oksat aloillaan. Ensimmäinen oksa oli vaikein, ja pitkään näytti siltä, että yritän tehdä neliöitä ympyrän sijaan. Sitten tajusin taivutella oksaa kaarelle ennen pujottelua.Pajut olivat koko ajan erimieltä siitä, missä asennossa niiden kuuluisi olla, joten sidoin ne lopuksi tiukasti narulla paikoilleen. Jos ne nyt kuivuisivat oikeille kohdilleen. Siistiminen on vielä tekemättä. Tyvet ja latvat törröttävät, sillä punominen oli helpompaa kun niiden antoi jäädä liian pitkälle. Ne voi sitten myöhemmin leikata nätimmiksi. Koska kasvit ovat jo ehtineet käyttää osan energiavarastoistaan tekemällä lehtiä ja juuria, annan niiden juurtua ennen kuin katkaisen latvat. Lopuksi heitin mullan pinnalle loput amppelilobelian siemenet. Pitää ostaa toinen pussi, niitä oli niin vähän.

Pajua jäi reilusti yli, joten jos joku tarvitsee korallipajua tai isopunapajua, täältä saa ilmaiseksi jo valmiiksi kasvuun lähtenyttä.

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Keittiön ikkuna on nyt pesty

Eli enää olisi makuuhuoneen ikkuna urakkalistalla. Eron huomaa kyllä varsinkin nyt pimeällä. Tässä on pesty vasta tuuletusikkuna:
Ennen......ja jälkeen. Valmis!
Samalla tuli sitten selvitettyä se ikuisuuden odottanut herttalyhty. Tältä hän nyt vihdoin näyttää.Pistokkaita oli kahdeksan, jokainen oli nätisti juurtunut.Tästä näkee hyvin, mistä juuret tulevat. Luulen, että ne jotka tämän juurruttamisessa epäonnistuvat, eivät ole laittaneet vesilasiin tai multiin tuommoista lehtihankaa. Jos työntää multiin vain vartta, se mätänee eikä oksa juurru.Siistin myös rehottanutta kiinanruusua. Haluan siitä kolmirunkoisen pikkupuun. Leikkasin alhaalla vaakatasoon kasvaneita oksia pois, mikä oli hyvä sillä silloin huomasin että lehtien alapinnat olivat täynnä kehrääjäpunkkeja. Kasvi äkkiä suihkuun (oli ihan pölyssä) ja sitten pyretriiniä punkkien niskaan. Onneksi oli vielä siivouskomerossa purkki myrkkyä. Pitää muistaa nyt koululla pyytää että tilaavat minullekin punkkeja. Jätin tosiaan vain kaksi oksaa alas, minkä lisäksi sidoin ne kahteen keppiin, jos suoristuisivat, ja vedin ne tukinarujen avulla pystymmäs. Yksi tukinaruista piti sitoa kaapin oveen, että oksa tuli oikeaan asentoon. Toivottavasti tämä riittää, että kasvi kasvaisi vähän järkevämmän muotoiseksi. En vielä halua katkaista tuota pisintä "mastoa", sillä se ei vielä ole tarpeeksi pitkä että saisin latvuksen haluamalleni korkeudelle.

Kuka syö anopinhammasta?



Tänään tuli tutkittua keittiön kasvit tarkemmin. Anopinhammas on niin helppohoitoinen ja kestävä mitä tuholaisiin tulee, että pitkään ajattelin että siinä on vain lehdille joutuneiden pisaroiden polttamia jälkiä. Nyt huomasin, etteivät jäljet näyttäneetkään siltä. Punkit eivät tämmöistä tee, joten kuka kumma? Tietääkö joku mikä tekee tämmöisiä jälkiä anopinhampaaseen?

Edit: Ilmeisesti kukaan ei syö häntä, vaan hän protestoi. Ikkunalla on luultavasti ollut liian kylmää tänä talvena. Ehkä olen myös kastellut liikaa. Joka tapauksessa olosuhteissa tai hoidossa on jotain vikaa.

Nettishoppailua

Kevät on aktivoinut paitsi tämän blogin, myös saanut multasormet syyhyämään. Parvekkeella vaan ei vielä voi tehdä muuta kuin ruokkia lintuja ja töniä lunta pois oven edestä, ja kirjaston puutarhakirjat on jo selattu puhki. Siispä tutkimaan netin ihmemaata kaikkeen puutarhaan liittyen. Nythän on hyvä hetki hankkia kunnon työkalut kesää varten. Tässä löydettyjä:

Viherpalvelu Ettala & Co Oy

- Kuulemma parhaat sekatöörit ammattilaiskäyttöön, mitä on saatavilla, saa täältä.

Vesilähde

- Vesilähteet lintujen ja silmän iloksi parvekkeelle

Secret Garden

- Garden Girl, Maison Belle, Haws, Burgon & Ball...

Savenmaa

- Netin sekatavarakauppa

Puutarhaneuvonta.com

- Puutarhatyökalulaukun loppuunmyynti menossa

Pihakeidas.fi

- Koristeet, ruukut, työkalut, tarvikkeet

Nelson Garden

- Siemenet, kylväminen, käsineet...

J.I.M.

- Työkalut suoraan maahantuojalta

EG-Trading Oy

- Puutarhatuotteet ammattilaislaatua

VilliNiitty

- Puutarhaan, kotiin, sisustusta ja sipuleita

Ja jos joku kokee, ettei omista vielä tarpeeksi siemeniä, niitäkin saa:

Hyötykasviyhdistys

Isoäidin kasvit

Kuusankosken viherpiste

Viherlandian nettikauppa

Korpikangas Siemen-Frö

Exotic Garden

En väitä, että tässä olisivat kaikki netin suomalaiset puutarha-alan kaupat, joten listalle saa lisätä, jos tietää vielä jonkun hyvän paikan.

Ps. Jos aiot ripustaa uuden linnunpöntön, tee se tässä kuussa, jos et vielä ole ehtinyt. Jos et itse osaa tai voi tehdä sopivaa, aina voi tilata.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Burgon & Ball - uutisia


Tiedoksi kaikille hyvien työkalujen ystäville, että nettikauppa Secret Garden laajentaa kevään kuluessa Burgon & Ball -työkalujensa valikoimaa. Otan tiedon iloisena vastaan, varsinkin koska heiltä saa pian multalusikoita (kuvassa). Sama kauppahan järjesti minulle juuri haluamani Hawsin kastelukannun, joka on aivan ihana! Kaunis ja käytännöllinen.

Vesimiekoista

Vesimiekat eli vanhalta nimeltään miekkakasvit ovat aikamoinen nimistöviidakko. Koska akvaarioliikkeen nimilapussa voi olla sen ihan oikean nimen lisäksi keksitty kauppanimi, väärä nimi, vanha nimi tai jonkin väärän kasvin vanha nimi, ei mikään ihme jos kukaan ei tiedä, mikä se on. Lisäksi kasvit ovat siitä mukavia, että ne ovat aivan eri näköisiä sen mukaan, missä ja millaisissa oloissa ne ovat kasvaneet. Esimerkkinä viitavesimiekka (Echinodorus grandiflorus) (Huom. Myöhemmin tunnistettu cordifolius-risteymäksi.):Juuri ostetun näköisenä rapulassa. Eli kyseessä ilmeisesti veden pinnan yläpuolella kasvatettu adventiivitaimi, joka on kuvan ottohetkellä viettänyt veden alla kuukauden-pari.Kasvupyrähdyksen alettua 300-litraisessa, veden alla kasvanut runsasravinteisessa pohjassa.Muutama kuukausi myöhemmin, yhä veden alla ja runsaalla pohjalannoituksella.Nykyään. Täysikasvuinen kasvi, joka kukkii välillä ja tuottaa adventiivitaimia.

Kyllä, se on sama kasvi joka kuvassa. Suuri vaihtelu johtuu siitä, että kasvi kasvaa luonnossa osan vuodesta veden alla ja osan ajasta kuivalla maalla. Se on siis enemmänkin suokasvi kuin aito vesikasvi, kuten kaikki vesimiekat. Jos ei tiedä, missä oloissa kasvi on kasvanut, tunnistamista on vaikea, ellei mahdoton tehdä. Yrittää tietty aina voi. Vesimiekkojen tunnistamisen voi aloittaa laskemalla lehtisuonet. Niiden määrä ei vaihtele tai muutu kasvuolosuhteiden mukaan. Siitä eteenpäin pääsee mittaamalla lehtivarren pituuden ja lehden pituuden. Jos ei tiedä, onko kasvi kasvanut veden alla vai vedenpinnan yläpuolella, mitat ovat vain suuntaa antavia. Mutta jos tietää että kasvin A lehden pituus kaikissa olosuhteissa on 10-20 cm ja sinulla on kasvi, jonka lehden pituus on 50-60 cm, kasvi ei todennäköisesti ole ainakaan kasvi A.

Ja sitten ne nimet. Samalle kasville on saatettu antaa aikojen kuluessa useita tieteellisiä nimiä, kun kasveja on yritetty jakaa lajeihin pelkästään ulkonäön perusteella. Monesti siinä vaiheessa kun kasvi on saatu Eurooppaan kasvitieteilijän pöydälle, ei ole enää mitään tietoa, mistä joenmutkasta ja missä maassa se on kerätty, mikä on vaikeuttanut työtä entisestään. Akvaristin numerossa 1/2008 on juttu Samuli Lehtosen väitöskirjatutkimuksesta, jossa hän pisti suvun Echinodorus lajit uusiksi uuden DNA-tiedon perusteella. Samassa jutussa julkaistiin vesimiekkojen uudet, viralliset suomenkieliset nimet. Listassa ovat kuitenkin vain luonnonlajit, ei lajikkeita ja risteymiä, joita myös myydään yleisesti. Aiemmin suvussa Echinodorus olleet alpukat ja suokit laitettiin omiin sukuihinsa (Albidella ja Helanthium). Luonnonlajit ovat tämän tiedon mukaan:

Alpukka Albidella nymphaeifolia

Kuultovesimiekka Echinodorus berteroi

Karhovesimiekka E. bracteatus

Herttavesimiekka E. cordifolius (synonyymit: E. flutains, E. ovalis, E. radicans, E. schluteri, E. maculatus)

Sinivesimiekka E. cylindricus

Nuokkuvesimiekka E. decumbens

Rohtovesimiekka E. floribundus (synonyymit: E. grandiflorus ssp. aureus, E. muricatus)

Verkkovesimiekka E. glandulosus

Vahavesimiekka E. glaucus

Viitavesimiekka E. grandiflorus (synonyymit: E. argentinensis, E. floridanus, E. grandiflorus ssp. grandiflorus)

Amazoninvesimiekka E. grisebachii (suomenkieliset synonyymit: kapeamiekkakasvi, jättiläismiekkakasvi, tummamiekkakasvi, perunmiekkakasvi. Synonyymien määrä kertoo lajin suuresta muuntelevuudesta.) (synonyymit: E. amazonicus, E. amphibius, E. bleherae, E. intermedius, E. parviflorus, E. peruensis, E. tocantins)

Narrinvesimiekka E. heikobleheri

Vaakavesimiekka E. horizontalis

Keijunvesimiekka E. inpai

Peitsivesimiekka E. lanceolatus

Ritarinvesimiekka E. longipetalus

Kilpivesimiekka E. longiscapus (synonyymit: E. grandiflorus ssp. grandiflorus)

Isovesimiekka E. macrophyllus

Aaltovesimiekka E. major (usein kutsutaan nimellä E. martii)

Neidonvesimiekka E. palaefolius (synonyymit: E. piauhyensis, E. rigidifolius)

Samaaninvesimiekka E. paniculatus

Nukkavesimiekka E. pubescens (synonyymit: E. macrocarpus)

Kruunuvesimiekka E. scaber

Prinssinvesimiekka E. subulatus (syn. E. andrieuxii)

Velhonvesimiekka E.trialatus

Hämyvesimiekka E. tunicatus

Tuoksuvesimiekka E. uruguayensis (synonyymit: E. aschersonianus, E. horemanii, E. osiris)

Sirosuokki Helanthium bolivianum (synonyymit: E. angustifolius, E. australis, E. austroamericanus, E. bolivianus, E. isthmicus, E. latifolius, E. magdalenensis, E. quadricostatus, E. xinguensis)

Pikkusuokki H. tenellum (synonyymit: E. parvulus, E. tenellus)

Zombinsuokki H. zombiense (synonyymit: E. zombiensis)

Toinen tietolähteeni, Christel Kasselmannin Aquarium Plants (=akvaariokasviraamattu) tuntee seuraavat vesimiekat:

E. amazonicus (joka siis on Lehtosen mukaan yksi amazoninvesimiekan synonyymeistä), E. augustifolius (sirosuokin synonyymi), E. aschersonianus (tuoksuvesimiekan synonyymi), Echinodorus x barthii (risteymä), E. berteroi (kuultovesimiekka), E. bleheri (=E. bleherae, amazoninvesimiekan synonyymi), E. bolivianus (sirosuokin synonyymi), E. cordifolius (herttavesimiekka), E. cordifolius 'Tropica Marble Queen' (herttavesimiekan lajike), E. grandiflorus (viitavesimiekka), E. grisebachii (amazoninvesimiekka), E. horizontalis (vaakavesimiekka), E. macrophyllus (isovesimiekka), E. martii (Aaltovesimiekan synonyymi), E. opacus (Lehtonen ei mainitse tätä kasvia), E. osiris (tuoksuvesimiekan synonyymi), E. palaefolius (neidonvesimiekka), E. paniculatus (samaaninvesimiekka), E. parviflorus (amazoninvesimiekan synonyymi), E. parviflorus 'Tropica' (amazoninvesimiekan lajike), E. portoalegrensis (Lehtonen ei mainitse tätä kasvia), E. quadricostatus (sirosuokin synonyymi), E. 'rose' (lajike), E. 'rubin' (lajike), E. schlueteri (herttavesimiekan synonyymi), E. schlueteri 'Leopard' (herttavesimiekan lajike), E. subulatus (prinssinvesimiekka), E. tenellus (pikkusuokin synonyymi), E. uruguayensis (tuoksuvesimiekka).

Edes tästä kasviraamatusta ei löydy kaikkia Lehtosen mainitsemia lajeja. Puuttumaan jäävät alpukka, zombinsuokki ja karho-, sini-, nuokku-, rohto-, verkko-, vaha-, narrin-, keijun-, peitsi-, ritarin-, kilpi-, nukka-, kruunu-, velhon-, ja hämyvesimiekka. Yksi syy puuttumiselle on, etteivät kaikki vesimiekat ole kaupallisesti merkittäviä akvaariokasveja, ainakaan vielä.

Tropica, joka on iso akvaariokasvien toimittaja Euroopassa, noudattaa Kasselmannin kirjan nimistöä. Aquadistri, toinen kasvitoimittaja, viljelee sivuillaan paljon runsaampaa nimistöä. Joukossa on sekä keksittyjä, eli kauppanimiä, ja tieteellisiä nimiä ja niiden sekoituksia. Alku voi olla tieteellisestä nimestä (Echinodorus) ja loppu kauppanimi.

Mistä nämä kaikki sitten erottaa toisistaan? Siitä lisää myöhemmin. :)

torstai 18. maaliskuuta 2010

Uusia kasveja akvaarioon

Tässä talven aikana eivät 300:en kasvitkaan ole voineet kovin hyvin, kun lannoite loppui ja sitä piti hakea Tampereelta asti. Hankin siis kuolleiden ja kadonneiden tilalle uusia.Olin ihan tilannut vesimiekkoja (Echinodorus), mutta vain yhtä tilaamistani oli ollut saatavilla (Echinodorus parviflorus, eli E. grisebachii, eli amazoninvesimiekka). Toivotaan, että kasvi oikeasti on, mitä nimilappu lupaa. Tämä on ilmakasvatettu, joten se on aivan erinäköinen kuin veden alla kasvava, mikä sekin sotkee tunnistamista. Tämän lisäksi otin sitten kahta vesimiekkaa, joista toinen väittää olevansa E. rosea, ja toisesta ei ole mitään tietoa. E. roseaa ei valitettavasti vain ole olemassa. Edes kasvattajan sivut eivät tunne tämän nimistä kasvia. Se ei myöskään ole minkään tunnetun lajin synonyymi. Eli nimilapussa voisi yhtä hyvin lukea "muumipeikko". Lisäksi otin uudelleen kokeiluun rasvalehteä, joka aiemmin ei minulla viihtynyt.Kiroan aina näitä ruukkuja ja kivivillaa. Vesimiekoillahan on kunnon juuret, ja niiden irrottaminen vaatii ruukun silpomista alkutekijöihinsä. Yksi ruukku tuhottu...
...Toinen......Kolmas......ja neljäs. Valmista tuli!
Rasvalehti Bacopa amplexicaulis on kyllä aikamoista juurtumaan. Juurtuneiden latvapistokkaiden lisäksi mukana oli lehti, joka oli kasvattanut itselleen juuret. Enpä oli tämmöistä ennen nähnyt.

Koska kalat ovat jo menneet nukkumaan, kasvien istuttaminen jää huomiselle. Kellukoot siihen asti akvaarion pinnalla.