Viitavesimiekka vai ei?

Vesimiekkapostaukseni jälkeen Daniel Falck otti yhteyttä ja epäili, ettei vesimiekkani olisikaan iso- tai edes viitavesimiekka. Tämä yhteydenotto kirvoitti vilkkaan sähköpostikeskustelun.

D: "Tuo isovesimiekkasi... epäilen suuresti sen olevan oikeasti jotain muuta... (koska isovesimiekkaa en ole ikuna livenä nähnyt... tuntuu olevan varsin vähän liikkeellä)... mistä syystä sinun pitää heti lähettää minulle siitä taimi... ;) :D Eli vakavasti... jos saat sen (taas?) tekemään taimia niin olisin kiinnostunut. Olisi mielenkiintoista yrittä tunnistaa se tarkemmin."

A: "Olen tuon kasviraamatun avulla tuon isovesimiekaksi ollut tunnistavinani, mutta olen vasta aloittelija kasvien kanssa, joten varmaksi en mene vannomaan. Mitat ja lehtisuonien määrä täsmäävät. Kukkia en ole tajunnut verrata kirjan tietoihin, niistähän se varmin tunnistus tehdään. Kasvi on tullut nimettömänä Echinodorus mixin mukana, ja näytti aivan erilaiselta kun istutin sen. Se on vaihtanut nimeään useasti, kun sitä on yritetty tunnistaa. Lisään nimesi jonotuslistalle. Kasvi kuulemma harvoin innostuu kukkimaan, mutta minulla se kukki kolme kertaa putkeen ja on nyt pitänyt taukoa. En tiedä yhtään, milloin se kukkii taas."

A: "Ei hitsi! Aloin tässä tarkistamaan tuota kukkaa, kun löysin siitä kuvan, ja tajusin että ainakaan macrophyllus tuo kasvi ei voi olla, ei täsmää lainkaan. Minulla on jossain vaiheessa menneet lattarit sekaisin, ja siten myös suomenkielinen nimi. E. grandiflorus on oikea lattari, eli suomeksi viitavesimiekka. Sekaanus on näemmä tapahtunut 13.4.2009. Korjaan asian blogiini."

D: "Juu, sen uskon että tuota on vaikea ollut tunnistaa ja nimiä on varmasti laidasta laitaan. Kasselmannin kirjassa on valitettavan paljon virheitä vesimiekoissa, joten ei kannata ihan kaikkea uskoa. Macrophyllus on laji, jota ei liene ollut juuri koskaan myynnissä oikeasti vaikka sillä nimellä kulkee paljon kasveja.
Grandiflorus on varsin mahdollinen laji kasvillesi. Jos ruodit ovat (lähes täysin) pyöreät, niin se se on. Upos lehdet voisivat osua ja miksei ehkä ilmaversoisetkin (vaikka yleensä ei ole kovin herttamaiset tyvet).
Voitko laittaa mulle sen kukkakuvan sähköpostiin?"A: "Tässä tuo kuva kukasta. Aquarium Plantsin kasveista tuo grandiflorum osuu lähimmäksi, mutta minua häiritsee juurikin se, että lehtiruodit ovat kolmiomaiset. Se ei käy kuvauksen kanssa yhteen. Lisäksi kuvauksessa puhutaan läpikuultavista täplistä tai linjoista lehdissä, joita en myöskään ole huomannut. Ne kuulemma puuttuvat vain harvoin. Samoin kukkien varret ovat liian pitkät (grandiflorumilla kuulemma enintään sentin, joskus enintään 4cm) Jos osaat kukan perusteella kertoa minulle lisää, olen vain iloinen. Kasvien tunnistaminen lajilleen on paitsi hauskaa ja palkitsevaa, myös vaikeaa ja turhauttavaa."

D: "Kiitos kuvasta! Kukan perusteella pelkästään menee Samulin (Lehtonen, toim. huom.) 'paniculatus'-ryhmään (muistaakseni siinä artikkelissa (viittaa Akvaristin artikkeliin vesimiekkojen nimistä, numero 1/2008, toim. huom.) oli "sukupuu"? Paniculatus-ryhmä on siitä lajista alaspäin kaikki): isot kukat, ainakin 18 hedettä (jos oikein näin). Tämä siis rajauksena mahdollisista lajeista. :)

Mutta sitten tiukka sarja kysymyksiä:
Ovatko lehtiruodit oikeasti täysin teräväkärkiset kolmiot vai ovatko ne enemmän pyöristyneitä? Onko ruodissa (lisä-)uurteita/ harjanteita? Onko karvoja (muistatko oliko kukinnossa karvoja)?
Ovatko ilmaversoiset lehtilavat herttatyviset vai enemmän tasatyviset? Entä lehden kärki? Saisitko lähikuvaa kun en tuosta blogikuvasta oikein hahmota?
Kuinka korkea tuo kasvi oikeasti on?

Kukinto: Oliko se pysty vai rento? Jos jälkimmäinen niin kasvi on cordifolius tai ainakin cordifolius-risteymä. Kukkien perät näyttävät hyvinkin cordifolius-pituisilta. Joka tapauksessa veikkaan risteymäksi, mutta

Kasselmannin grandiflorus-kuva mm. on väärä. Kuvan kasvi (s. 252) ei taida olla grandiflorus (Samulin (Lehtonen, toim. huom.) mukaan). S. 253 kuvan kasvi puolestaan on longiscapus. Eli kirjassa ei ole varsinaista grandifloruksen kuvaa. ;) Tämä näyttäisi oikealta grandilta - ainakin kauempaa.. ;)
Juu, nuo läpikuultavat pisteet ja viivat... ovat todella hankalia katsottavia mielestäni. Niitä ei yleensä edes ole uposlehdissä (tai ei ainakaan helposti näkyvillä). Sitten siihen tarvitaan mieluiten mikroskooppi jossa saa voimakkaan takavalon lehden läpi. Grandilta nuo pellusidit voivat myös puuttua, samoin cordifoliuksella joko on tai ei ole."

A: "> Ovatko lehtiruodit oikeasti täysin teräväkärkiset kolmiot vai ovatko ne enemmän pyöristyneitä?Onko ruodissa
> (lisä-)uurteita/ harjanteita?

Lehtiruodit ovat teräväkärkiset kolmiot, ja jokaisella kolmionsivulla on lisäksi keskellä yksi harjanne.

> Onko karvoja (muistatko oliko kukinnossa karvoja)?

Kukinnoista en muista, mutta katsoin lehtiruoteja luupilla ja huomasin, että harjanteiden päällä on tasaisin välein ruskeita pisteitä, joista lähtee hyvin pieniä karvoja samasta pisteestä. En valitettavasti osaa sanoa, kuinka monta karvaa, sillä niitä oli katkeillut tutkiessani kasvia ja kun olen töninyt varsia pois tieltä hoitotöiden aikana.

> Ovatko ilmaversoiset lehtilavat herttatyviset vai enemmän tasatyviset? Entä lehden kärki? Saisitko lähikuvaa
> kun en tuosta blogikuvasta oikein hahmota?

Laitan kuvia liitteeksi.> Kuinka korkea tuo kasvi oikeasti on?

Mittasin: kasvin korkein kohta 110 cm hiekan pinnasta, pisin lehtiruoti 91 cm, lyhyin (nuorimmassa lehdessä) 82 cm.

> Kukinto: Oliko se pysty vai rento?

Rento. Se oli niin pitkä, ettei se millään olisi voinut jaksaa pysyä pystyssä. Laitan kuvan siitäkin."D: "Tämä oli niin jännä, että lähetin Samuli Lehtosellekin tutkailtavaksi. Suurin osa kasvin piirteistä ja ulkomuodosta on aika selvästi cordifoliusta... ja Samuli sanoi että menee eniten sinne. Kolmikulmainen ruoti ja nuo looppaamasi tähtikarvat puolestaan vetävät Tropican macrophylluksena myymään kasviin, joka ei siis ole macrophyllus (sanoi Samuli). ;)
Eli tosiaan eniten herttavesimiekka tämä on... mutta ei mikään puhdas sellainen. Eli jatkossa voisit ehkä käyttää siitä tällaista nimeä: cordifolius-risteymä."

Että näin. Eli jos tuntuu, ettet osaa tunnistaa omaa vesimiekkaasi varmasti, ei se "ammattilaisillekaan" helppoa ole! Tässä vielä joitain Danielin tärppejä:

- Oleta aina ensin, että vesimiekkasi on risteymä. Niitä on enemmän liikkeellä kuin luonnonlajeja. Viljelyssä on paljon vähemmän lajeja kuin luonnossa on... ja luonnonlajeista ei kovinkaan moni sovellu hyvin akvaarioon.

- Tunnistamisessa ruodin malli on hyvä lähtökohta, samoin siinä olevat tai puuttuvat karvat (nähtävissä vain luupilla, mutta tuntee myös sormilla).

- Uposlehdistä on todella vaikea tunnistaa mitään ainakaan varmuudella.

- Luotettavin tieto löytyy tieteellisistä lajikuvauksista, kuten esimerkiksi Samuli Lehtosen väitöskirjasta. Niitä voi ostaa Danielilta, jos kokee sellaista tarvitsevansa.

Ja vielä lopuksi:

"Vesimiekkojen loppukoon suhteen ei ole oikein mitään luotettavia lähteitä, muuten. Tropican ilmoitukset ovat vain parin kuukauden kasvatuksen jälkeen. Samoin koko riippuu niin paljon kasvuoloista (paljon enemmän kuin tavallisilla maakasveilla), että eri vuodenaikana samassa altaassa voi olla ihan eri koko luokkaa. Esim. 'Rosé'... Talvella suunnilleen pysyy upoksissa (minulla) ja kesällä tunkee väkisin ulos... siis 60 cm syvyisestä altaasta (loisteputket)."

Toivottavasti Falck ja Lehtonen julkaisevat joskus suomeksi kirjan vesimiekoista, sekä luonnonlajeista että viljelymuodoista. Ehkä joskus näitä ostaessa olisi varmuus siitä, mitä saa. Sitä odotellessa.