perjantai 17. huhtikuuta 2015

Auts auts auts!

Tämän siitä saa, kun iskee taimet kasvamaan samalle pöydälle huonekasvien kanssa: Niihin tulee ötöjä. Eikä mitään kivoja ötöjä, vaan niitä kirottuja punapunkkeja, joiden kanssa olen saanut taistella jo ties kuinka monta vuotta. Hitto. Kesäkurpitsojen ensimmäisten kasvulehtien reunat ovat aivan syötyjä, kirsikkatomaateissa tilanne ei ole vielä yhtä paha, mutta eivät nekään ole säästyneet. Vein nyt ensiapuna taimet suihkuun ja jahka ne ovat vähän kuivahtaneet, pitää etsiä niille ikkuna jolla ei ole huonekasveja tai muita taimia.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Apua oman viljelyksen suunnitteluun

Jos onnistuu jostain löytämään maapläntin, laatikon tai palstan ensi kesäksi, nyt viimeistään kannattaa miettiä, mitä sinne haluaa kylvää. Tässä hyviä linkkejä aiheesta:

Ympäristöjärjestö Dodo ry:n ylläpitämä sivusto kaupunkiviljelystä antaa vinkkejä ja tarjoaa koulutusta. Dodon kotipaikkakunta on Helsinki, joten myös sen järjestämät tapatumat pidetään siellä.

Martat on koonnut yhdessä Dodon kanssa kaupunkiviljelyoppaan. Jos taloyhtiönne piha kaipaa viljelypalstaa, opas kannattaa lukaista läpi.

Törmäsin myös tämmöiseen blogiin: Kasvimaa kaupungissa.

Itse käytin suunnittelussa apua kahta kirjaa omasta kirjahyllystäni: Puutarhurin ABC - Keittiöpuutarha (Otava 2013) ja Uusi puutarhakirja, osa I (6. painos, 1956). Jälkimmäinen on yhä äärettömän hyvä tietopaketti. Käytin uudempaa kirjaa lähinnä ideointiin ja viljelykierron suunnitteluun. Puutarhurin ABC on suunnattu kaupunkioloihin. Uusi puutarhakirja, joka ei todellakaan ole enää uusi, jaksaa ilahduttaa yhä uudelleen. Kasvivalikoima erosi Puutarhurin ABC:stä vähemmän kuin luulisi. Muun muassa mustajuuren viljely on selostettu paljon seikkaperäisemmin ja kaurajuurestakin on laajemmin kuin uudessa. Mausteyrtit sen sijaan ohitettiin melko nopeasti, niistä käsiteltiin vain viisi yleisimmin käytettyä. Tätä kirjaa lukiessa voi myös olla varma, että ohjeet soveltuvat Suomen oloihin. Kirjaa löytyy yhä kirjastoista, omani olen löytänyt antikvariaatista.

Ps. Katsokaa, mitä löysin! Tämmöinen mun pihaan sitten joskus!

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Siemeniä, taimia ja jättejä


Kun suunnitelmaan jotenkin ilmestyi portteja jotka voisi täyttää köynnöksillä, piti seuraavaksi löytää lisää siemeniä. Kauppareissulla mukaan tarttui pussillinen tuoksuhernettä 'Royal Scarlet'. Heitin niitä heti multiin, että varmasti ehtivät kukkaan aikaisin.


Ystävältäni löytyi pussillinen omista ruusupavuista kerättyjä siemeniä. Ne odottavat vielä multiin pääsemistä. Yritän hillitä kylvöintoani. Eilen näytti vielä siltä, että kasvimaata pääsee pian tekemään, mutta tämän päiväinen lumisade oli eri mieltä. Kevät keikkuen tulevi.


Tässä yksi hyvä peruste itsehillinnälle. Tai todiste sen puutteesta. Pääsiäisen pyhinä oli tylsää ja synkkää, joten piristin itseäni kylvämällä kesäkurpitsat. En ole koskaan ennen kasvattanut niitä siemenistä, joten kasvuvauhti yllätti. Aamulla katsoi iloisena, että siellä ne itävät, ja illalla järkyttyi, millaiset jötkäleet ovat taimeni korvanneet.


Nyt ne ovat jo tämmöisiä jättejä. Pitää kai viedä nämäkin viileään eteiseen, niin eivät niin järkyttäviin mittoihin kerkeä ennen ulos istutusta.


Tähkälaventelit vein jo viileään. Venyminen loppui heti, mutta eipä ole näkynyt kasvulehtiäkään. Jököttävät, mokomat.


Kirsikkatomaatteihin ilmestyi vihdoin kaksi kasvulehteä, joten iskin ne jokaisen omaan ruukkuunsa ja vähän väkevämpään multaan. Kukaan ei kuollut siirtoon, vaikka varmuuden vuoksi jätin yhden varataimen odottamaan, jos joku näistä kupsahtaa.



Toinen hyvä peruste itsehillinnälle löytyy kun vilkaisee ulos: Kyllä, V-vyöhykkeellä ollaan. Taimet kurkottelevat valoa kohti eteläikkunalla, josta näkyy myös tuleva kasvimaan paikka kun vähän kurkistaa. Malttamattomana kävin jo tallustelemassa alueen rajat lumeen. Hyvin mahtuu siihen mihin suunniteltiin, mutta vielä on pitkä matka toteutukseen. Keväisempää säätä odotellessa ihailen muiden jo toteutuneita projekteja. Vaahteran lehden Leenan pihalla on jotain hyvin samantapaista, kuin mitä olen tänne suunnitellut.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Suunnittelua


Kasvimaani vähän kasvoi suunnittelupöydällä. Kaikki kerrostalossa vietettyjen vuosien patoumat päästä viljelemään purkautuivat paperille. Saa nähdä miten käy, kun tätä pitäisi ruveta toteuttamaan. Mutta sitähän sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikö? :) Kuva yrittää antaa osviittaa: Alueen koko on 9 metriä kertaa 16 metriä (kun kerta tilaa on!). Pohjoinen on kuvassa ylhäällä.

Alueen keskellä on kahdeksan kohopenkkiä (metri x 6 metriä), jotka on jaettu neljään pariin. Yhteen pariin tulee kesäkurpitsaa, toiseen papuja, kolmanteen juureksia ja neljänteen lehtivihanneksia ja yrttejä. Suunnittelin kasvimaahan nelivuotisen kierron, koska toivon että kasvimaasta on seuraavinakin vuosina anopille iloa.

Päädyin kohopenkkeihin, koska maa on junttaantunutta entistä peltoa, ja erityisesti mustajuuri ja porkkanat vaativat kuohkeaa maata. Ihanteellista olisi ollut perustaa koko kasvimaa jo viime syksynä, mutta kyllä se onnistuu näin keväälläkin. Mustajuuri tarvitsee 30-40 cm kuohkeaa, kivetöntä multaa, joten päätin että kohopenkkiemme korkeudeksi tulee 40 cm. Tulevaa ajatellen kohopenkit voisivat olla korkeammatkin, sillä talon väki ei tästä nuorene. Mitä korkeammat kohopenkeistä tekee, sitä vähemmän tarvitsee kyykkiä kitkiessä ja satoa korjatessa, mutta tietysti multaa saa sitten siirrellä sitäkin enemmän.

Helppohoitoisen lisäksi halusin alueesta nätin, joten kukkia tulee koko alueen ympäri. Niillä on koristearvon lisäksi muutakin käyttöä. Sekä samettikukat että kehäkukat karkottavat tuholaisia ja niiden kukat ovat syötäviä. Ainakin kahden sisäänkäynnin yläpuolelle olisi tulossa kaari, jotka ruusupapu ja tuoksuherne toivottavasti peittävät kesän kuluessa.

Koska sisätilat ovat rajalliset ja talon emännän omat kasvatukset täyttävät ne toukokuuhun mennessä melko tehokkaasti, valitsin enimmäkseen suorakylvettäviä kasveja. Vain kirsikkatomaatit, laventeli ja kesäkurpitsat tarvitsee esikasvattaa. Voi kyllä olla, että muitakin kasveja löytää tiensä multiin ennen säiden lämpenemistä. Pitää yrittää hillitä itseään hieman, tai muuten hukun taimiin ennen kuin ne voi viedä ulkohoitoon. :D

Kohopenkkien välissä on puoli metriä leveät huoltokäytävät. Muuten käytävät ovat metrin levyiset, jotta niitä pitkin pääsee helposti kottikärryillä. Leveyttä rajoittaa oikeastaan vain se, miten ison alan peltoa jaksaa tätä projektia varten kuoria.

Helppohoitoisuuteen pyritään kohopenkeillä, ötököitä karkottavilla kukilla ja katetuilla käytävillä. Millä käytävät katetaan, on vielä kysymysmerkki. Haketta olisi saatavilla ihan omasta metsästä (ei siis minun, vaan talon), mutta se on havupuuhaketta, eli se happamoittaa maata. Voi kuitenkin olla, että siihen päädytään, varsinaiset syötävät kun kasvavat 40 cm hakkeen yläpuolella. Lisäksi koko projekti on tarkoitus toteuttaa lähes nollabudjetilla käyttäen joko omasta metsästä saatavaa tai nurkkiin kerääntynyttä. Tähän mennessä on ostettu vain siemeniä. Talon pihasta löytyy valmiina multakasa ja puuntuhkaa, vieressä on turvetta yhden suon verran ja siihen on jopa nosto-oikeus. Yritämme löytää jostain lähialueelta tilan, josta saisi hakea palanutta lantaa. Multaa saattaa joutua tilaamaan lisää, sitä menee kuitenkin sen reilut 20 kuutiota. Pihan kasassa on ehkä puolet tuosta.

En meinaa millään jaksaa odottaa sitä hetkeä kun maa on niin sula, että päästään hommiin! Ja sitten se hetki, kun pääsee täyttämään koko komeuden kasveilla! Toivotaan satoisaa kesää. :)

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Viidakko muutti maalle


Huh. Muutto ohi. Tietokone kasassa. Nettikin saatiin vihdoin toimimaan. Ihana oli se aamu, kun heräsi ja tiesi, missä sukat ovat.

Puolisoni ja minä muutimme anoppilan yläkertaan odottamaan, että jostain löytyy töitä. Muutto on siis todennäköisesti edessä taas jossain vaiheessa. Siksi suuri osa tavaroistamme on yhä varastossa. Laskin, että olen viimeisen kuuden vuoden aikana muuttanut seitsemän(!) kertaa. Jokohan kohta jostain löytyisi se oma piha ja perunamaa?

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Amppelikasvien muutto


Kasvit ovat vähän hankalia pakattavia. Ne eivät saa jäätyä, ne eivät tykkää litistymisestä, ja jos ne jättää liian pitkäksi aikaa ilman vettä pimeään, ne kuolevat. Kannattaa suosia tukevia muovisia muuttolaatikoita. Viimeinen mitä toivot on, että säiliöruukut halkeavat asfalttiin muuttolaatikon pohjan pettäessä.

Valmistauduin muuttoon kastelemalla kasvit hyvin viikkoa ennen, jotta ruukut ehtivät keventyä ennen muuttoa. Henkinen valmistautuminen tarkoitti sen hyväksymistä, että lehtiä tulee irtoamaan ja oksia katkeilemaan, ehkä nuppujakin pudotellaan urakalla. Pöydän kasvit tarvitsi vain nostella laatikoihin, amppeleista oli vähän enemmän päänvaivaa.


Aloitin ottamalla kasvit amppeliruukuistaan. Tässä kohtaa helpottaa, että ruukuissa on tasapohja. Kieputin ensimmäisen kasvin sykkyrälle oman ruukkunsa päälle, laitoin sen nurkkaan häpeämään ja nostin sitten aina seuraavan kasvin oksat edellis(t)en päälle: 



Isoin jötkäle (H. memoria) viimeiseksi.


Lopuksi päälle sanomalehteä suojaamaan kylmältä.


H. nummularioides oli hieman hankalampi tapaus jäykkien varsiensa vuoksi.


Ratkaisin ongelman jättämällä sen muuttolaatikkoon runsaasti tilaa kyseiselle kasville ja sitten änkemällä kasvin laatikkoon varoen oksien taittamista. Vähän neuvotellen se sinne sopi. Ja taas lopuksi sanomalehteä päälle.



Amppelit pakkasin erikseen omaan laatikkoonsa. Ensimmäinen kerros alassuin, väliin pehmusteeksi sanomalehteä, toinen kerros ylössuin ja väliin pehmikettä.


Näin! Amppelit kasveineen mahtuivat hyvin auton takaluukkuun, korkeammat kasvit mahtuivat autoon, kun takapenkin otti irti. Veimme kasvit omana kuormanaan ennen varsinaista muuttopäivää, etteivät ne rutistuisi tai paleltuisi. Kaikki selvisivät parin tunnin automatkasta paleltumatta. :)

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Onnea valmistuneelle!


Muuttoa pukkaa, mutta sitä ennen ehtii juhlia. Pidimme kavereille valmistujais/läksiäisjuhlat. Minä siis valmistuin bilsanopeksi. Juhlan kunniaksi tarjolla oli kinuskikakkua, jonka täytteenä oli lakkoja. Niin ja suolaista: juustosarvia ja kahta eri kasvispiirakkaa: vuohenjuusto- ja koskenlaskijaversiot. Koska useampikin vieraista kyseli koskenlaskijapiirakan ohjetta, se löytyy täältä. Itse vain oikaisin sen verran, että käytin täytteeksi kaksi pussia pakastevihanneksia. Hyvää tuli!


Kämppis toi kukkia onnitellakseen, ensimmäistä kertaa ikinä, joten täytyy kai alkaa kutsumaan häntä täällä blogissakin puolisoksi. :) Lahjomuksiin kuului myös 'tete-a-tete'-narsisseja ja rungollinen timjami. Pikkupuussa on yrttitarhan alku, eikö?