Viidakon loppu

Valitettavasti kaikki loppuu joskus. Niin myös viidakon ylläpito. Joudun toista kertaa elämässäni tilanteeseen, että joudun "muuttamaan varastoon". Asunto siis vaihtuu niin pieneksi, että suurin osa tavaroistani jää vuokravarastoon odottamaan lihavampia aikoja. Tämä tarkoittaa sitä, että joudun myymään kasvini, koska ne eivät mahdu uuteen koppiini. Tästä syystä tänne ilmestyi nopealla tahdilla kasviesittelyitä.

Kaikki myytävät kasvit on nyt myyty. Minulle jäi 3 huonekasvia. Toivon, että ehdin muutosta huolimatta käydä katsomassa kasvimaan kuulumisia ja viimeistään poiketa sadonkorjuun aikaan täällä. Huomenna saamme uuden boksin avaimet ja tavaroiden pakkaus alkaa.

Viidakko muutti maalle

Huh. Muutto ohi. Tietokone kasassa. Nettikin saatiin vihdoin toimimaan. Ihana oli se aamu, kun heräsi ja tiesi, missä sukat ovat.

Puolisoni ja minä muutimme anoppilan yläkertaan odottamaan, että jostain löytyy töitä. Muutto on siis todennäköisesti edessä taas jossain vaiheessa. Siksi suuri osa tavaroistamme on yhä varastossa. Laskin, että olen viimeisen kuuden vuoden aikana muuttanut seitsemän(!) kertaa. Jokohan kohta jostain löytyisi se oma piha ja perunamaa?

Amppelikasvien muutto

Kasvit ovat vähän hankalia pakattavia. Ne eivät saa jäätyä, ne eivät tykkää litistymisestä, ja jos ne jättää liian pitkäksi aikaa ilman vettä pimeään, ne kuolevat. Kannattaa suosia tukevia muovisia muuttolaatikoita. Viimeinen mitä toivot on, että säiliöruukut halkeavat asfalttiin muuttolaatikon pohjan pettäessä.

Valmistauduin muuttoon kastelemalla kasvit hyvin viikkoa ennen, jotta ruukut ehtivät keventyä ennen muuttoa. Henkinen valmistautuminen tarkoitti sen hyväksymistä, että lehtiä tulee irtoamaan ja oksia katkeilemaan, ehkä nuppujakin pudotellaan urakalla. Pöydän kasvit tarvitsi vain nostella laatikoihin, amppeleista oli vähän enemmän päänvaivaa.

Aloitin ottamalla kasvit amppeliruukuistaan. Tässä kohtaa helpottaa, että ruukuissa on tasapohja. Kieputin ensimmäisen kasvin sykkyrälle oman ruukkunsa päälle, laitoin sen nurkkaan häpeämään ja nostin sitten aina seuraavan kasvin oksat edellis(t)en päälle: 

Isoin jötkäle (H. memoria) viimeiseksi.

Lopuksi päälle sanomalehteä suojaamaan kylmältä.

H. nummularioides oli hieman hankalampi tapaus jäykkien varsiensa vuoksi.

Ratkaisin ongelman jättämällä sen muuttolaatikkoon runsaasti tilaa kyseiselle kasville ja sitten änkemällä kasvin laatikkoon varoen oksien taittamista. Vähän neuvotellen se sinne sopi. Ja taas lopuksi sanomalehteä päälle.

Amppelit pakkasin erikseen omaan laatikkoonsa. Ensimmäinen kerros alassuin, väliin pehmusteeksi sanomalehteä, toinen kerros ylössuin ja väliin pehmikettä.

Näin! Amppelit kasveineen mahtuivat hyvin auton takaluukkuun, korkeammat kasvit mahtuivat autoon, kun takapenkin otti irti. Veimme kasvit omana kuormanaan ennen varsinaista muuttopäivää, etteivät ne rutistuisi tai paleltuisi. Kaikki selvisivät parin tunnin automatkasta paleltumatta. :)

Saksa jää taa...

Tilanne muuttui sellaiseksi, että jouduin lähtemään takaisin Suomeen suunniteltua aikaisemmin. Taakse jäi suurkaupungin hulina ja sen monet ihmeet.

Köynnösten peittämä kukkakauppa, joka pysäytti torilla.

Rotta, joka matkusti omistajansa polvella ratikassa ja käyttäytyi erittäin hienosti.

Täällä kuulin ensikertaa hang-rummun soittoa. Todella kaunista! Rummun keksijä kyllä vaatii, ettei soitinta saisi kutsua rummuksi, mutta mikä muu se sitten on? Joka tapauksessa, sen säveliin päätän eloni ja oloni Saksassa:

Uusia näkymiä

Nyt on muutettu, Saksaan. Kämppä on mieheni työpaikan vuokra-asunto, ja tässä asutaan seuraava vuosi. Saanko esitellä: Nykyisen asuntomme piha. Tuo lähin talo on samalla pihalla, eli aika isot on tilukset. Täällä on vielä näin syksyistä.

Vähän eri suuntaan. Täällä on itseasiassa ollut niin lämmintä, että kasvit ovat vähän sekaisin. Lehtikuuset ovat keltaisia, mutta ne työntävät jo uutta kasvua oksien kärjistään. Samoin poppelien ja muiden eteläisempien asukkien silmut ovat alkaneet paisua aivan väärään aikaan.

Täällä ei änge sisään kärpäsiä, vaan leppäkertuja. En onnistunut saamaan niistä yhtäkään tarkkaa kuvaa, tässä paras. Avaat ikkunan, ja niitä tulee sisään heti vähintään kaksi. Ennätys taisi olla viisi yhdellä kertaa. Koska täällä ei tunneta ilmastointia, ei painovoimaista tai koneellista, vuokralaisten tulee tuulettaa asuntoaan vähintään kahdesti päivässä, jottei se homehdu. Lisäksi aina suihkun tai ruuanlaiton jälkeen pitää myös tuulettaa. Leppiksillä on siis paljon mahdollisuuksia tulla lämmittelemään meille. Tuntuvat tykästyneen H. kanyakumariana:an. Mikäs siinä. Ilmainen tuholaistorjunta. :)

Muutto voiton puolella

Viimeinen muuttokuorma saatiin perille eilen klo 22. Laatikoita on saatu jo ihan kivasti tyhjäksi.

Ollaan jo sikäli voiton puolella, että sohvalle mahtuu istumaan, sängyssä nukkumaan ja vessassa käymään. Kasvit on pakko vielä laittaa paikoilleen, ennen kuin lähden Tanskaan. Muut toivottavasti löytävät paikkansa reissuni aikana. :)

Muutto etenee

Eilen täältä lähti viimeinen akvaario. Samoin katosi ikivanha kirjahylly olkkarista. Maanantaina pitäisi tulla muuttolaatikkolähetys. Niitä sitten täytetään koko viikko. Joka paikka on täynnä säkkejä ja laatikoita täynnä hävitettävää tavaraa, vaikka turhaa tavaraa on tuhottu jo useampi autolastillinen. Kirpputorilla meni kivasti tavaraa, kavereille ja sukulaisille on työnnetty, mitä voidaan ja läheinen hyväntekeväisyyskirpputori on hyötynyt muutostamme. On se rankkaa, kun pitää mahtua pienempään asuntoon kuin ennen.Eteinen on tyhjennetty useaan kertaan, mutta silti se tuppaa täyttymään...

Siinä missä ennen oli akvaario, on nyt vain pulloja odottamassa että joku ehtisi viedä ne takaisin kauppaan. Huomattavasti tylsempi näkymä kuin ennen.

Viidakkoni rippeet jatkavat eloansa Tanskan reissuni ajan mieheni hoidossa luhtitalon toisessa kerroksessa. Toivottavasti edes jotain on hengissä palatessani. :)

Kukkia, vihdoin!

Vihdoin tuli läheiseen kukkakauppaan sipulikukkia. Nappasin sieltä heti nämä ihastuttavat iirikset. Näitähän yritin joku vuosi kasvattaa sipulistakin, mutta siitä ei tullut mitään. Onneksi meille poropeukaloille näitä myydään ihan kukkivinakin.
Muutto edistyy. Ensimmäinen muuttokuorma lähtee huomenna anoppilaan. Sinne viedään kaikki, mitä ei seuraavaan puoleen vuoteen tarvita: Marjapoimuri, kasvikuivuri, vankimmat toppavaatteet, joulukoristeet jne. Miksi minusta tuntuu, että sotku vain lisääntyy sitä mukaa kun tavarat vähenevät?

Kamera löytyi

Tervetuloa meille! Varokaa, minne astutte, ja yrittäkää olla kompastumatta muuttolaatikoihin. Saimme viimeiset tavarat sisään viime yönä klo 23:30. Siinä vaiheessa olimme niin kuolleita, että kaaduimme suihkun kautta sänkyyn. Tänään olemme kasanneet hyllyjä, vetäneet jatkojohtoja ja kantaneet tavaraa edes takaisin. Nettikin toimii taas. Minä bloggaan nykyään sitten tästä:20 muuttolaatikkoa on jo tyhjänä, enää 15 jäljellä. Kasvit selvisivät yllättävän hyvin viikon ilman kastelua. Ehdin kyllä pelastaa auringonkukat viime hetkellä kuolemasta janoon, mutta ne ovat nyt kaikki kukassa. Inhottavin yllätys löytyi olkkarin ikkunalaudalta:Kehrääjäpunkkeja! Koko kasvi on harmaanaan niitä ja niiden seittejä. Todella iljettävää. Pistetään petopunkkeja tilaukseen, kun myrkyt eivät kerran näihin veikkoihin tepsi.Akvaarioista kuuluu ikäviä. Toinen sampimonni ehti ilmeisesti kuolla vanhuuteen viime viikolla. Puoliksi syöty raato todisti tästä, kun kannoimme muuttokuormaa sisään. Toinen vielä porskuttaa. Pitäisiköhän sille hankkia kaveri?128 on taas partamonnin lajiakvaario. Molemmat imunuoliaiset katosivat. Ne eivät ilmeisesti kestäneet muuttostressiä. Mitäköhän tämän akvaarion kanssa tekisi? Kolmas yritys imunuoliaisten kanssa?Parveketta on todella ikävä. Vain keittiön ikkunalaudalla on oikeasti sitä, mitä pitääkin eli huonekasveja. Niitä olisi vielä yksi ikkunalaudallinen, mutta minne minä ne mahdutan? Pitää ottaa keittiön pöytä luovaan käyttöön, kunnes saa parvekelaatikot sinne, minne ne kuuluvat.

Puh-huh!

Kaikki on pakattu, vihdoin! Myös kamera on pakattu, joten säästytte kuvilta tämän sotkun keskeltä. Kaikkialla on vain laatikoita ja mustia jätesäkkejä täynnä tavaraa. Kasveja tuli yhä neljä muuttolaatikollista, vaikka niitä vietiin jo etukäteen. Onneksi kaveri pelasti minut kahdelta kasvilta, niin on edes vähän kevyempi muuttokuorma. Uuteen kotiin lähtivät tuoksuköynnös, joka ei ole täällä viihtynyt, ja purppurajuoru, joka kasvoi aina miten sattui, eikä ikinä mitenkään nätisti. Samalla tuli huomattua, että noissakin kasveissa on kehrääjäpunkkeja, mutta ottaja lupasi ryhtyä samantien häätöhommiin. Kehrääjäpunkit tuhosivat täysin vesihyasinttini, joten se kokeilu päätyi kompostiin. Pitää itsekin ryhtyä niitä häätämään, jahka muutosta on selvitty. Punkkeja ei näyttäisi olevan muualla kuin olohuoneen ikkunalla olleissa kasveissa, ja niissäkin amppeleissa kasvaneet ovat selvinneet ilman moista maanvaivaa. Ärsyttävät otukset. Kiroan maanrakoon sen kasvin, jonka mukana nuo öttiäiset ovat tänne salamatkustaneet.

Nyt pitäisi jo olla nukkumassa, mutta muuttojännitys pitää hereillä. Muuttoauto kaartaa pihaan klo 11, ja sitä ennen pitäisi vielä ehtiä viedä tavaraa kierrätykseen, purkaa sänky, syödä aamupalaa, käydä suihkussa ja etsiä täältä jostain puhdas vaatekerta. Kun muuttoauto on pakattu, saadaan ehkä selville, kuinka monta reissua pitää tehdä, ennen kuin tavarat on muutettu. Loppusiivouskin pitää tehdä, mukaan lukien pestä ikkunat. Se ei houkuttele yhtään, mutta pakko on. Ylpeys ei anna myöten jättää asuntoa seuraaville likaisena. Uudessa asunnossakin on vaikka mitä tekemistä, kuten lasiovien irroittaminen ja vieminen ullakolle ennen kuin tavaraa aletaan kantaa sisään. Niitä ei parane rikkoa, sillä ovet ovat alkuperäiset. Niitä vain on minun makuuni liian paljon. Jätämme asuntoon ovet vain makuuhuoneeseen ja vessaan. Jossain välissä tällä viikolla pitäisi sitten myös hankkia amppelikoukkuja, köynnöstuki kiinanjasmiinille ja tuki kärhölle. Ainakaan ei tule tylsää ennen tupareita. Huh!

Kuinka siirretään 300-litrainen akvaario uuteen asuntoon ja pysytään hengissä sen jälkeenkin

Voin kokemuksesta sanoa, että harva asia elämässä on kamalampaa kuin akvaarion muutto. Kun koko kasvaa, lisääntyy stressikin. Ei se, että viemärit menevät tukkoon hiekasta, ei se, että sitä hiekkaa löytyy joka paikasta vielä imuroinnin jälkeenkin, ei se, että on lopuksi aivan kurassa ja hiekassa ja kalan p:ssä ja kasvien jäänteissä, vaan se, että pelkää koko ajan, että sille akvaariolle käy jotain. Akvaarion tyhjennys aloitettiin kalojen haavimisella klo 13, ja viimeiset kalat pääsivät uuteen kotiinsa seuraavana aamuna klo 06. Suurin osa kaloista kotiutui jo klo 12, mutta ne kaksi viimeistä saivat odottaa, kunnes olin nukkunut jonkin aikaa, että alkoi taas pää toimia. Sitten keksin viedä koko saavin kylppäriin ja kaataa melkein kaiken veden viemäriin, jolloin sain sen viimeisen piikkisilmän ja vaikeimman nuolimonnin sieltä kotiinsa.Tässä ollaan jo voiton puolella. Kaikki tarvittava on uudessa kämpässä kahden autoreissun jälkeen, jalusta on (korjattu ja) paikoillaan, kattoon on porattu reiät lampuille, akvaario on saatu paikoilleen ja aseteltua oikeaan kohtaan sekä vanerin että pehmusteen päälle ja kasvit ovat päässeet paikoilleen. On se ihanan näköinen! Huomatkaa taiteelliset kurajäljet akvaarion laseissa. Jalusta piti siis korjata vasaralla takaisin kasaan, kun yksi jalka irtosi kun nostimme tuota irti lattiasta vanhassa kämpässä. Oli siis sen verran hyvin kiinnittynyt kumimattoon, että ei ehjänä irronnut.Hiekkaa ja kuravelliä oli 5 ämpärillistä, koristeita ja laitteita yksi ämpärillinen, kasveja yksi musta jätesäkki ja yksi roskapussillinen ja kaloja yksi ämpärillinen ja iso 60-litran saavi (eteisessä).Olen nyt luvannut, etten enää ikinä laita akvaarion pohjalle savea. Vaikka keräsimme pahimmat pois jo akvaariota tyhjentäessämme, sain silti täyttää ja tyhjentää akvaariota liian monta kertaa, että sain vedestä edes jotenkin kirkasta. Kuvassa kolmas tyhjennys menossa. Sekosin lopulta laskuissa, mutta taisi niitä täyttöjä olla se viisi loppujen lopuksi.Onneksi veden valuessa voi ihailla kasveja. :)

Muuttoa pala palalta

Tänään saimme auton lainaan ja veimme uuteen asuntoon tavaroita, joita on vaikea tai vaarallista viedä muuttoautolla. Ensimmäisellä reissulla veimme siivoustarpeita ja parvekelaatikoita. Heti on kotoisaa, kun on 5 auringonkukkaa ikkunalaudalla.Siivottavaa oli, sillä remonttipölyä oli sekä lattioissa että seinissä. Olkkarissa ei voinut koskea seinää, ennen kuin oli pyyhkinyt sen, muuten  käsi muuttui pölystä valkoiseksi. Mutta näkymä puistoon on upea. Vielä, kun ulkoremontti loppuisi, rakennustelineet katoaisivat ja pääsisi pesemään ikkunat!Edellisen asukkaan jättämät valaisimet ovat hirveitä, ne pitää korvata paremmilla heti alkuunsa. Kihlattuni iskee näihin päätänsä jatkuvasti, ja vessan ovi hipoo käytävän lamppua.Eteinen odottaa vielä sisältöä.Keittiössä on tehty remontti, mutta  astianpesukoneelle ei ole paikkaa. Tiskipöydästä tuli siivousreissun tukikohta.Asunnon ikä näkyy mm. tuuletusventtiilien ulkonäössä.Jääkaappi ja vanha kaappi, josta ovat vielä reiät ulos asti, vierekkäin. Pitää katsoa, mitä vanhalle "viileäkaapille" tekee. Olen saanut neuvon, että kaikki reiät ulos umpeen, muuten sisältö menee homeeseen, mutta myös käskyn olla tukkimatta reikiä, sillä tukkiminen vaikuttaa ilmanvaihtoon. Saa nähdä, tuleeko ongelmia.

3. kerroksen viidakko muuttaa

Nyt se on päätetty. Uusi opiskelupaikka tietää myös sitä, että muutamme opiskelupaikkakunnalleni. Saa nähdä, millainen asunto löydetään, ja miten viidakko sinne sopeutuu. Blogi sen sijaan on ja pysyy, edes nimi ei muutu. Vaikka kerros vaihtuisikin, yhä tullaan kerrostalossa vuokralla asumaan.

Muuttaminen tulee kalliiksi. Muuttoauto kuskeineen, pyykinpesukone, takuuvuokra... Uusi akvaarion jalusta, paperinarumatto olohuoneeseen ja uusi kirjahylly jäävät kyllä haaveiksi kunnes ollaan molemmat töissä. Sitä odotellessa... Onneksi tavaroista unelmoimisesta ei vielä laskuteta. :D