Orkideaharrastajia hemmotellaan

Tämä viesti on nyt täynnä tuotemainontaa, mutta korostan, ettei Biolan maksa minulle mistään mitään. Suomen orkideayhdistys viettää tänä vuonna 50-vuotissynttäreitään, mikä on yhdistykselle Suomen mittakaavassa korkea ikä. Onnittelut! Juhlanäyttely Helsingissä meni minulta ohi, mutta valokuvia saa ihailla täällä.

Juhlan kunniaksi (?) Biolanilta on tullut tuotepaketti erityisesti orkideoille: kasvualustapakkaus ja lannoite. Kasvualustapakkaus sisältää erikseen pakattuina grillihiiltä, kaarnaa, turvetta ja perliittiä. Onhan noita kaikkia saanut ostaa erikseenkin, mutta kaikkia ei ihan joka paikkakunnalta helposti saa ja kaarna voi olla kiven alla jos ei omista omaa metsää tai halua tilata sitä kuutiokaupalla. Mukaan saa ohjeet tavallisimpien orkideojen vaatiman kasvualustan tekemiseen. Tämä tuote on kehitetty yhdessä Suomen Orkideayhdistyksen kanssa. Jokohan nyt loppuisi se orkideoille sopimattoman orkideamullan myynti?

Lannoite ei todellakaan ole mitään laimennettua viherkasvilannoitetta. Taustalta löytyy tieteellinen artikkeli, paljon testien toistamista ja belgialainen taimitarha Akerne Orchids. Tuloksena syntyi lannoite, jota belgit vielä testasivat kahden vuoden ajan omalla tarhallaan ennen tuotteen päätymistä yleiseen myyntiin. Yhteensä lannoitteen taustalla on yli 10 vuoden tutkimustyö. Ei siis voi puhua mistään mutu-tuntumalta lannoittamisesta. Lisäksi tuotetta mainostetaan helppoudella. Yksi ja sama lannoite käy vuoden ympäri, eikä enää tarvitse käyttää yhtä kasvuun ja toista kukittamiseen.

Enää ei jää muuta puuttumaan kuin kunnon ruukkusarja orkideoille. Ehkä sellaista ei katsottu tarpeelliseksi, kun orkideoille saa niin helposti ruukun tehtyä itse? Toisaalta niin kauan kun kaupoissa myydään "orkidearuukku"-nimellä lasisia orkideantappajia, olisi hyvä että tarjolla olisi myös valmiita ruukkuja, jotka olisivat orkideoille hyvästä, eivät pahasta. Tai sitten niille lasisille ruukuille annettaisiin jokin muu nimi jossa niitä ei suositella millekään kasville, esim. "koriste-esine, lasia".

Tämän päivän touhut

Tänään tartuin saksiin ja silppusin kaljuuntuneen 'Marble Queen':in pistokkaiksi. Ennen...
...Ja jälkeen. Antaa näiden nyt juurtua, lykkään ne sitten takaisin ruukkuunsa. Saavat uuden, puhtaan soran itselleen, vanha oli aika kalkkeutunutta.H. wallichii oli alkanut kasvattaa sellaisia liaaneja, että päätin että aika on kypsä siirtää se uuteen tukeen. Se oli jo kiipeilemässä H. calycinan tukea pitkin, kun huomasin tilanteen. Se oli vain niin tiukasti kiertynyt metallikaareensa, että ainoa tapa saada se siitä irti oli leikellä suurin osa kasvista pistokkaiksi. Samalla huomasin, että joku on syönyt häntä, joten nopea torjunta-aine käsittely pistokkaille, ennen kuin lykkäsin ne omaan "juurtumisterraarioonsa" ihmettelemään, mitä tapahtui. Katsotaan, kuinka monta pistokasta selviää, vai selviääkö. Itse alkuperäinen pistokas on kyllä siellä joukossa juurineen, joten jos pistokkaille käy huonosti, luulisi hänen vielä porskuttavan.
Juurtumiskvaarion tieltä muutti aasinkultakorva takaisin amppeliin pikaisen siistimisen jälkeen. Hän oli kuivatellut paljon lehtiä, mutta on yhä ihailtavan rehevä.
Tämä projekti tapahtui itse asiassa jo eilen, mutta niin myöhään, ettei sitä enää jaksanut silloin dokumentoida. Kun toinen perhonen pärjäsi niin hyvin vesiviljelyssä, siirsin molemmat orkideat paremmin siihen sopivaan astiaan ja vesiviljelykokeiluun. Pumppu pitää kyllä vielä päivittää pienempään... Tämä nykyinen ei mahdu kuin tuohon päähän, ja pelkään ettei vesi kierrä tarpeeksi vastakkaisessa päädyssä. No, nyt menee vielä ainakin viikko ennen kuin ehdin tehdä asialle mitään, joten olkoot nyt toistaiseksi näin.

Olohuoneen muodonmuutos

Siinä, missä ennen oli komea akvaario, on nyt vain tylsä televisionurkkaus. Ainakin tässä saa vähän vaihtelua, kun nyt huonekalut mahtuivat vähän eri tavalla. Ilo se on pienikin ilo.
Akvaario siirtyi odottamaan uutta kotia kirjahyllyn viereen, jossa todennäköisyys törmätä siihen on arvioitu kaikista sijoituspaikoista vähäisimmäksi. Hankasin sen puhtaaksi levästä, ja huh, että sitä olikin kertynyt. Sillä levämäärällä olisi pyörittänyt vesikirppufarmia jo hyvän aikaa. Kaiken kaikkiaan akvaario on hyvässä kunnossa, toivottavasti joku löytää tämän aarteen pian.
Orkideat eivät ole tykänneet ihanan kasvupaikkansa tuhosta. Ne ovat kovasti nuupahtaneet keittiöön siirtonsa jälkeen, mikä on valitettavaa kun tämä rupesi tekemään kukkavarttakin juuri ennen siirtoaan. Tänään keksin sitten yrittää tämmöistä viritelmää. Orkidea veteen kuten se oli akvaarion laidallakin, ja ylilaidansuodatin kierrättämään vettä jotta juurilla riittää happea. Vielä kun saisi tuohon valaisimen keksittyä jostain, voisi kasvi ehkä ruveta viihtymään. Nyt vain aina kun tulee keittiöön, ihmettelee miksi astianpesukone lorisee, vaikka se ei ole päällä.

Kukkavarsia ja kuvankäsittelyä

Orkidea, joka on näyttänyt koko kesän siltä, että se kuolee justiinsa, yllätti. Hän päätti ruveta kukkimaan! Saa nähdä, onko tämä merkki siitä, että hän aikoo seuraavaksi kuolla, vai siitä, että hän on alkanut viihtymään. Auttoikohan kesän kuivilla olo tässä jotenkin? 
Päivitystahdista voi ehkä päätellä, että viime aikoina on tullut touhuttua kaikkea ei-kasveihin-liittyvää. Yksi niistä on kuvankäsittely. Tässä on alkuperäinen kuva, joka näyttää akvaarion lasien puhtauden ja levätilanteen kaikessa karmeudessaan.Tässä paranneltu versio, jossa levää, tahroja ja heijastuksia on huomattavasti vähemmän. Kovin tarkkaa tarkastelua ei tämäkään kuva kestä, mutta ensimmäiseksi yritykseksi aika hyvin, sanoisin. :)

Akvaariot tänään

Taas on viikonloppu ja vedenvaihtojen aika. Vaihdan n. kerran viikossa puolet akvaarioideni vedestä, ja hankaan samalla levät laseista. Paljon muuta hoitoa nämä eivät nyt olekaan tarvinneet, mitä nyt kalat pitää välillä ruokkia. Eteisen 128-litrainen on aivan hirveä viidakko, mistä kalat pitävät.He ovat selvästi olleet kotona ruoka-aikaan, sen verran on kokoa kertynyt. Nyt he ovat yhtä suuria kuin vanhempansa olivat, kun saapuivat meille.
300-litraisen kasvit ovat alkaneet jopa kukkia, ilmeisesti he siis viihtyvät. Osa sitten mököttää, ja osa tekee kuolemaa. No, aina ei voi saada kaikkea... Akvaarion takahylly on tyhjentynyt, kun kasveja on kupsahdellut.  Flamingokukka kuivatti lehtensä ja heliotrooppi nuupahti. Saa nähdä, liittyykö viheradiantumi niiden joukkoon, sillä on enää yksi lehti hengissä.
Phalaenopsis celebensis on alkanut vähitellen tehdä uutta lehteä, kun pääsi eroon punkeista. Saastunta oli paha, ihme että kasvi selvisi.
Nämä normiphalet ovat toisella laidalla lihomassa. Tuossa taaimmaisessa on jotain vikaa juurissa, mistä syystä sen pitää olla jatkuvasti vedessä tai se näyttää kuolevan janoon. Saa nähdä, tuleeko siitä kompostin täytettä, vai toipuuko se.

Tehkää niin kuin minä sanon, älkää niin kuin minä teen

Pidä adiantumi aina kosteana, älä päästä sitä kuivumaan.Tee kasvien tuennat leveällä nauhalla, etteivät ne vahingoita kasvia. Poista tuet ajoissa. Ihmettelinkin, miksi kasvin tämä haara kasvoi niin hitaasti...

No, orkidea sentään jaksaa kukkia kauniisti.

Huh hellettä! (yhä)

Täällä on ukkostanut jo kahdesti tällä viikolla, mikä aina tarkoittaa sitä, ettei hetkeen pääse nettiin päivittelemäänkään mitään. No, eipä tällä helteellä suomalainen pysty kuin makaamaan ja syömään jäätelöä. En ymmärrä, miten intialaiset kestävät omia +40 asteen helteitään vuosittain kuolematta sukupuuttoon. Mutta kasvit tykkäävät, mikäli vain muistan kastella ne.Maahumala on päässyt vauhtiin. Se yrittää valloittaa koko korin.Orvokit ovat nyt pysyneet näinkin hyvinä, mutta vain ja ainoastaan siksi että vihdoin keksin tökätä puolikkaan vesipullon amppelin keskelle.Helpottaa kastelua huomattavasti, kun amppelia ei tarvitse nostaa alas ja taas ylös kastelua varten. Eikä pullo näy minnekään.

Ahkeraliisatkin voivat hyvin.

Koulun poisheitetyistä lobelioista osa pääsi pajupuun juurelle. Ne olivat aivan hirveän näköisiä saapuessaan, mutta ovat alkaneet piristyä kun ovat saaneet isomman multatilan ja tarpeeksi vettä.Makuuhuoneen ikkuna näyttää nyt tältä. Vaihtelu virkistää, mutta kasvien siirtoon oli myös lämpötilallinen syy. Tällä ikkunalla ovat nyt kaikki, jotka kärsivät liian matalista lämpötiloista talvella. Huomasin, että palmuvehka ei pidä vedosta, joten pidän sen nyt kaukana tuuletusikkunasta.Jätin keittiöön ne kasvit, jotka tarvitsevat syksystä alkaen viileämpiä öitä. Täällä voin laskea yölämpötilan yhtä alas kuin ulkona, makuuhuoneessa se ei onnistu. Jos ensi keväänä jasmiini kukkisi useamman kukan voimin.Kaksi orkideaani kukkii. Sain vihdoin tehtyä tuolle punavalkoisellekin korin, niin se pääsi takaisin keittiöön. Muoviverkosta tehty kori ei rupea hajoamaan, kuten puinen, ja orkidea osaa kasvattaa juurensa siitä läpi. Harmi, ettei kamerani osaa ottaa parempia kuvia vastavaloon.Karanteeniakvaario pääsi keittiön pöydälle kunniapaikalle. Juurrutettavia pistokkaita tuli niin paljon, että meni hermo kaikkien tuuletteluun ja sumutteluun. Nyt ne ovat kaikki samassa ilmatilassa. Pohjalla on vettä, jossa osa pistokkaista kelluu, mutta ruukulliset ovat joko veden yläpuolella tai ruukuissa joihin vesi ei pääse. Vedessä on lämmitin, joka on säädetty +34 asteeseen. Kuvanoton jälkeen lisäsin vielä akvaariotuulettimen kierrättämään ilmaa, että ilmankosteus pysyisi alempana kuin sen 100%. Kosteusmittari olisi hyvä olemassa...Rapulassa vesi nousee. Siksi en voinutkaan enää juurrutella kelluvissa lautoissa olleita pistokkaita täällä, koska köynnöstävät vesikasvit alkoivat kasvaa vaakatasoon, ja sitä en halua. Olisi kiva tietää, miksi oikeanpuoleiset rusolehdet kasvavat puolet nopeammin kuin vasemmanpuoleiset.Ulkona näyttää tältä. Tai ainakin melkein. Kesäpikkusydän, jonka sain edellisellä kasvikurssin reissulla, on nykyään huomattavasti karsitun näköinen. Helteet ovat olleet niin kovat, että leikkasin sitä reilusti että raukalla riittäisi voimia juurtua ennen kuin se käristyy hengiltä.Tähän toiseen ruukkuun on päässyt valkoista amppelidianaa. Koululla heitettiin ylikukkineita amppeleita roskikseen, ja minä pelastin nämä taimet sieltä. Leikkasin dianat alas, revin kasvit irti toisistaan ja istutin ne tähän. Saa nähdä, ehtivätkö vielä kukkia tänä vuonna.

Postia toiselta harrastajalta

Tänään eteisessä odotti ilmoitus, että minulle on saapunut iso kirje. Heitin äkkiä ruokaostokset jääkaappiin ja ryntäsin postiin. Nyt minulla on uusi orkidea ja posliinikukan pistokkaita. Kiitokset Klorofyllin Hermionelle kaupoista!Pistokkaat pääsivät heti kokeilemaan juurtumista. Laitoin varmuuden vuoksi veteen juurtumishormonia, jota löysin läheisestä rautakaupasta. Hoya nummularioides sopii sekä amppeliin että kiipeämään tukea pitkin, vaikka voikin tarvita apua kiipeilyynsä, koska se on huono pitämään kiinni. Lehtien pinta on kuin samettia! Aivan ihanan tuntuista, meinasin hiplata nuo hengiltä. :) Tämän pitäisi olla helppo kasvi kasvattaa, kunhan se saa tarpeeksi valoa. Se ei kuitenkaan kestä suoraa paahdetta, joten pitää keksiä tälle paikka verhon takaa. Toivottavasti saan joskus nauttia näiden kukinnasta, jonka pitäisi olla runsas ja hyvän tuoksuinen.Phalaenopsis celebensis on kaunis vaikka ei kukkisikaan. Kirjavat lehdet pitävät siitä huolen. Hänen pitäisi viihtyä tuossa, sillä kosteus on varmasti yli 50% ja lämpötila tasaisesti 24⁰C. Jos tämä minulla joskus kukkii, halkaisijaltaan 3cm kukkia voi tulla jopa 150/kukkavarsi. Voi kyllä olla, että täällä jäädään kauas tuosta ennätyksestä, mutta kasvi on kyllä kaunis. Annan sen toipua pimeässä laatikossa vietetystä ajastaan tuossa, ja katson myöhemmin tarvitseeko sitä siirtää jonnekin.

Keittiö avartui

On omituista, miten paljon tilaa ilmestyy, kun vie yhden leveän kasvin muualle. Lisäksi laitoin kaksi orkideaa roikkumaan nyt tuohon. Toinen muutti akvaarion reunalta muovikoriin, ja sen tilalle akvaarioveteen muutti punotussa korissa ollut, joka oli kärsinyt pahasti muutossa.Olen huomannut, että parhaiten orkideoistani voi se, joka saa jatkuvasti lillua akvaarion vedessä. Ilmeisesti kasvin juuret saavat virtaavassa vedessä tarpeeksi happea. Levää niihin silti kertyy. Tämän kasvin kaksi lehteä ovat ihan hyvässä kunnossa, kaksi on aivan hirveän näköiset. Toinen on kellastunut ja tehnyt kuolemaa siitä asti kun kasvi unohdettiin kahdeksi päiväksi pimeään muuttolaatikkoon pinon alimmaiseksi. Toivotaan, että se tässä virkistyy ja paranee.Laitoin nyt uuden tulokkaan, nimipäiväkukkani tuohon kohtaan, jossa se saa ilta-aurinkoa. Keltakukkainen orkidea on sitten keskemmällä ikkunaa, mihin tulee pidempään valoa. Nimipäiväkukkani näyttäisi sekin alkaneen tehdä yhdestä lehtihangastaan jotain outoa, mutta on vielä liian aikaista sanoa onko kyseessä uusi juuri vai kukkavana.Kiinanruusu on nyt keskittynyt tekemään kauheasti nuppuja, ja kasvattelemaan niitä. Olen yrittänyt joka aamu muistaa tarkistaa että onhan sillä vesisäiliössään vettä, ettei äkillinen kuivuus vain saisi sitä pudottelemaan nuppujaan. Olen nimittäin huomannut, että mokoma pudottaa nuppunsa heti, jos näin pääsee käymään. Nyt näyttäisi siltä, että kukkia olisi tulossa joka oksaan, mutta vain korkeimman latvan nuput ovat jo näin isoja. Olisihan se kiva, jos olisi auki yhtä aikaa useampi kuin yksi kukka, mutta sitä ihmettä taidetaan vielä saada odottaa. Ollaan siis iloisia jo siitä, että hän haluaa kukkia.

Sunnuntai-illan touhut

Huomasin palmuja kastellessani, että ne voivat huonosti. Muutama oli kuollut, ja nyppäsin niistä yhden juurineen irti. Samalla lähtivät melkein muutkin. Aloinkin sitten kokeilla, kuinka helposti lähtevät käteen. Liian helposti. Ilmeisesti jokin kasvualustassa ei nyt sitten ole sopinutkaan juurtumiseen tai eivät ole halunneet enää elellä samassa kipossa. Joka tapauksessa jaoin nuo nyt omiin ruukkuihinsa taimi- ja kaktusmultaan. Yksi jäi alkuperäiseen ruukkuunsa, sai vain tuen pysyäkseen pystyssä. Jos se alkaisi viihtyä, kun kilpailijat häädettiin sen purkista.Orkideoita kastellessani huomasin, että ne mokomat ovat vihdoin tehneet sen, mitä olen pitkään odottanut: Kukkavanan!OMG! Ilmeisesti keittiön ilmanala sopii niille paremmin. Siellä lämpötila tai muut olot eivät ole niin tasaiset kuin akvaarion vieressä. Ehkä nämä tosiaan tarvitsevat kukkiakseen sen päivää viileämmän yön.

Samalla tuli sitten järjesteltyä olkkarin ikkunaakin. Tässä ovat kolme ikkunaa:Vehka on niin iso, että se piti nostaa korkealle. Katsotaan, riittääkö valo tuolla sille. Työpöydällä se yritti peittää näytön, mikä ei nyt ollut oikein sopivaa. Jos ei tuolla viihdy, pitää keksiä jotain muuta. Löysin sille kirpputorilta ruukun eurolla, ei paha hinta.Kun nyt sitten ruvettiin järjestelemään, heitin samaan syssyyn punkkien raateleman piikkikruunun roskiin samoin kuin kauheannäköiseksi menneen ananaskasvin, leikkasin kieroksi kasvanutta araliaa sopivampaan muotoon ja jaoin ikuisuuden odottaneet anopinhampaat. Yhdestä kasvista oli tullut 6. Pidin niistä kolme ja heitin loput pois. Ne olivat niin paleltuneita, ettei niitä olisi kukaan huolinut edes ilmaiseksi. Keittiön ikkuna näyttää nyt tältä. Siirsin makkarissa lämmitelleet palmuvehkan ja anopinhampaat tälle ikkunalle kauas tuuletusikkunasta, josta vetää. Toivottavasti ne eivät nyt palelisi. Kuvasta puuttuu marraskuunkaktus, koska se peittäisi anopinhampaat. Orkideat pääsevät roikkumaan, jahka ovat selvinneet kastelusta. Amppeleissa riittää nyt, kun sain kaveriltani vaihdossa vihreän rönsyliljan. Hän ei kuulemma voinut ottaa minulta hurjasti kasveja antamatta jotain vaihdossa. :) Mikäs siinä, tuollaista rönsyliljaa minulla ei vielä ollutkaan. Huomenna touhu jatkuu.

Pikaiset päivitykset

Ruukkupaju on alkanut vihertymään nopeasti, mikä on mukavaa. Yksi versoista huolestutti minua jonkin aikaa, sillä se kuivatti ylimmät silmunsa. Ehkä se tästä. Pajut ovat sitkeitä sissejä. Saa nähdä, saanko tästä sellaisen kuin toivon.Sain koululta oman tilaukseni (yhden pullon) petopunkkeja. Olisi kai pitänyt selventää, että minkä kokoisesta pullosta oli kyse. :D Kun viimeksi käytin tässä asunnossa 500 punkin pullon ja se riitti hyvin, nyt minulla oli 2000 punkin pullo ja sain kaataa sitä reilusti joka purkkiin että sain kaikki punkit jonnekin. No, nyt ainakin petojen ja saalistettavien suhde on todella mieleinen. Jos kehrääjäpunkki pääsee näiltä pakoon, se on entisessä elämässään ollut Houdini.Yritykseni kukittaa orkideoja keittiössä laskemalla huoneen lämpötilaa neljällä asteella joka yö ei ole saanut orkideoissa mitään reaktiota aikaiseksi, mutta marraskuunkaktus innostui kukkimaan uudella innolla. Vastaavasti osa kasveista kärsii kylmästä. Jouduin siirtämään palmuvehkan, piikkikruunun ja anopinhampaan makuuhuoneen ikkunalle, josta santut puolestaan muuttivat olohuoneen ikkunalle. Jos orkideat eivät tälläkään keinolla kuki, taitavat opetella lentämään.