torstai 29. huhtikuuta 2010

Korkea asetelma





Tämmöistä jälkeä syntyi keskiviikkona.  Asetelman piti olla mielenkiitoinen joka suunnasta. Tein asetelman ensin punaisilla germiinoilla, mutta ne olivat niin yli-ikäisiä, että rupesivat hajoilemaan. Asetelmasta tuli siis täysin mustavalkoinen. Valkoisia ruusuja ei löytynyt samaa lajiketta kuin kolme kappaletta, joten sekin rajoitti. Halusin mustavalkoiset oksat, mutta mustaksi maalattuja tarpeeksi korkeita ei ollut. Jouduin pyörittämään sähkärin teippiä tuoksuvatun oksiin. Valkoista koristesoraa ei ollut, jouduin käyttämään mustaa. Tarpeeksi korkeaa eukalyptusta ei löytynyt, joten jouduin lopulta jättämään vihreät kokonaan pois. Yritä nyt sitten näissä olosuhteissa olla taiteellinen ja luova...

keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Santtu-postia

Meinasin jo melkein unohtaa kertoa, mutta sain viime perjantaina hyvin pakattua postia. Ehdin vain iskeä taimen multiin ja ryhdyin samantien pakkaamaan. Kiitokset tiipero-82:lle Klorofyllistä santun taimesta! Toivottavasti siitä joskus tulee yhtä komea kuin emokasvista (yllä).

tiistai 27. huhtikuuta 2010

"It's alive!"

Kärhö elää! Violetit silmut ovat turvonneet! Tuella on jo kiire. Valitettavasti en ehdi paneutua asiaan ennen vappua... Toivotaan, ettei tuuli sitä ennen katkaise kasvia.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Kiireinen maanantai

Tänään tehtiin pyöreä kimppu, korkea kimppu ja pakkausharjoituksia. Pakkasimme molemmat kimput ja ruukkukasvin ja heilutimme sitten paketteja ympyrää testataksemme että pakkaus kestää ravistelua. Sitten paketit purettiin ja ruukkukasvit vietiin takaisin myymälän puolelle ja kimput käytiin läpi. Osa meni myyntiin ja osa purettiin. Kaikki tämä tehtiin hirveällä kiireellä, sillä piti vielä ehtiä ainakin aloittaa korkea asetelma. Siksi ei kuvia. Pahoittelen tätä. Yritän muistaa napata myyntiin ehtineistä kuvan tällä viikolla, jos niitä on vielä jäljellä kun vihdoin ehdin muistaa jotain. Kiireinen viikko edessä.

Edit: kuvia lisätty.Parhaat pääsivät myyntiin kylmäkaappiin (ei sis. minun kimppujani).Muut myyntiin kelpuutetut pistettiin kimpputarjouspöydälle. Minun "pyöreä kimppuni" jäi vähän vaiheeseen, kun keltaiset germiinat loppuivat kesken. Näin siksi, että olimme käyttäneet niin vanhoja kukkia. Korkea kimppuni pitikin purkaa heti siksi, että ensimmäistä kertaa käyttämäni preeriaeustoma oli jo yli-ikäistä.

sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Kotona taas

Ritarinkukka perjantaina...Ja tänään. Komea näky.
Kiinanruusu hyppäsi lattialle. Se oli jo niin korkea, että viihtyy hyvin vaikkei niin korkealla olekaan. Ja lattialla pysyvän puun minä tästä haluankin. Jos joku haluaa tästä pistokasta, laita viestiä. Kasvi pukkaa nyt paljon sivuversoja, joita saan leikkailla pois harva se päivä.

Omenapuita leikkaamassa

Tässä on syy, miksi kaikki omenapuut näyttävät minusta kääpiöiltä. Olen lapsuuteni kiipeillyt tämmöisissä risuhirviöissä. Mittatikkuna on teleskooppivarteni, joka kutistuu aika olemattomiin tuon puun rinnalla. Tässä pihassa nämä puut ovat kasvaneet 50 vuotta, mutta ne siirrettiin pihaan täysikasvuisina, eli ovat huomattavasti vanhempia. Leikkaaminen on jäänyt vähemmälle, sillä omenaa tulee muutenkin aivan hirveästi.Otimme tästä puusta yhden valtavan haaran, joka pudotti heti puun korkeutta ja sai latvukseen lisää ilmaa. Jatkamme elokuussa lisää. Ja ensi vuonna. Ja sitä seuraavana. Näitä vanhuksia jos rupeaisi leikkaamaan liikaa, kupsahtaisivat järkytyksestä.Yksi puu sai tappotuomion. Viime kesänä siitä rojahti alas yksi valtava haara, ja paljastui että lähes koko runko oli laho. Nyt kaksi muuta haaraa pysyvät pystyssä lähinnä tottumuksesta. Sen takana näkyvistä puista ei vielä lähtenyt mitään irti, vaan merkkasimme valtavat oksanhaarat ja enoni käy myöhemmin näyttämässä niille moottorisahaa.Kaikista helpoin leikattava oli tämä raasu, joka pysyy pystyssä enää pyykkitelineen tuella. Otin siitä pois kolme haaraa, jotka olivat kasvaneet lähinnä U-muotoon. Puu kai yritti halata itseään. Ensi vuonna pitää karsia noita suoraan ylöspäin kasvavia oksia. Siis jos puu ei kaadu sitä ennen. Puhuin mummolle, että kutsuisi jonkun ottamaan hyvästä puusta pari jaloversoa ja jalonnuttaisi itselleen uuden puun. Tämä nimittäin on aikoinaan tehnyt ihanan makeita punaisia omenoita. Nyt ei ole enää jaksanut, sillä puun latvaa pitää hengissä kämmenen levyinen alue elävää kuorta tuolla juuressa. Muu on lahonnut pois.

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Surulaite




Perjantaina oli taas kukkasidontaa, tällä kertaa tehtiin surulaite. Tämä on paljon helpompi tehdä kuin surukimppu. Molemmat kädet ovat vapaana, ja materiaali pysyy sienessä kun sen siihen kerran työntää. Tämä oli minun ensimmäinen surulaitteeni. Huomasin lopuksi, että kärki jäi erilliseksi muusta työstä, käytin liian paljon materiaalia joka teki lopputuloksesta aika täyden ja laitteen oikea ja vasenpuoli olivat kuin eri työstä, sillä toinen oli paljon täydempi kuin toinen. Ensi keralla paremmin.Koska oli perjantai, saimme viedä liian aukinaisia kukkia kotiin niin paljon kuin sielu sieti. Minä vein kimpun yöpöydälleni ja sain makuuhuoneeseen ihanan ruusun tuoksun.

torstai 22. huhtikuuta 2010

Messuille kutsuja: Oma piha -lehti

No niin, päästään vihdoin siihen, kuka minut messuille kutsui. Oma piha -lehti oli minulle tämän vuoden alussa vielä uusi tuttavuus. Lähikirjastoon lehti ei tule, mutta tulin tilanneeksi sen tämän vuoden alusta. Tärkein perustelu tilaamiselle oli, että vuosikerta on halvempi kuin muilla puutarhalehdillä, enkä voi lukea tätä kirjastossa. En ole vielä ehtinyt lukea kuin pari hassua numeroa, joten en ole vielä kirjoitellut lehdestä tänne mitään arviota näin lyhyen tutustumisen perusteella. Täytyy kyllä myöntää, että kuvani lehdestä ei ainakaan huonontunut siitä, että he kehuivat blogiani, lähettivät minulle kaksi lippua puutarhamessuille ja vielä lahjoittivat minulle näytenumeron lehdestään (joka minulla oli jo), kalenterin ja kaksi kirjaa. Niistä myöhemmin.Heidän osastollaan oli erilaisia pelargoni-istutuksia, joista yleisö sai äänestää mieluisinta. Paljon paremmat kuvat löytyvät täältä: KLIK. Minun suosikkini oli numero nelonen, mutta se saattoi johtua täysin siitä, että siinä oli pinkkejä kukkia ja limenvihreää suikeroalpia, mikä on nyt minusta voittamaton yhdistelmä.
Äänestys sulkeutuu vasta toukokuun viimeisenä päivänä, joten saamme odottaa ratkaisua vielä pitkään.

Palataanpa kirjoihin. Saamassani "bloginpitäjänpaketissa" olivat seuraavat uutuudet:
Kalenterissa on paljon muutakin kuin vain viikonpäivät. Joka viikolle on jokin pikkujuttu puutarha-alalta ja sitten on ihan kunnon pituisia artikkeleita mm. marjakasveista. Suunnittelukirjan selasin läpi ja katsoin että kuvat ainakin olivat hienoja. Perusteellisimmin olen ehtinyt tutustua vasta Oman pihan ötököihin. Kirjassa on keskitytty hyönteisiin, joita varmimmin kotipihallaan näkee. Tämä on vasta hyönteisiin tutustuvalle lohdullista, sillä kun käteen lätkäistään Euroopan hyönteisatlas, ei ehdi löytää näkemäänsä ötökkää ennen kuin on unohtanut miltä se näytti. Kuvat ovat upeita. Loistavia. Tarpeeksi isoja, värikkäitä, kauniita. Jos etsisin kirjaa lahjaksi pikkupojalle tai -tytölle, joka on juuri innostunut ötököistä ja kerää niitä lasipurkkeihin ja kiikuttaa jokaisen öttiäisen tunnistettavaksi, tämä olisi se kirja. Itse teksteihin en ole vielä tutustunut. Näistä tulee varmasti myöhemmin vähän perusteellisemmin juttua, samoin kuin itse lehdestäkin. Siis jahka ehdin istua alas ja lukea jotain muuta kuin koulukirjoja. :)

Surukimppu




Mistä surukimpun nimi tulee? Siitä, että tekijä itkee. Tätä kimppua tehdessä meni hermot ja lopuksi itkettiin. Opettaja varoittikin, että tämä on vaikea kimppu. Siksi sitä tehtiinkin koko päivä. Hommaa vaikeutti se, että viimeksi kukkasidontaa oli syksyllä, ja jopa kimpun sitominen oli päässyt unohtumaan. Surukimput ovat nyt yleistyneet ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, sillä niissä ei ole luonnossa hajoamatonta kukkasientä, joten tämän teko pitäisi kukkakauppiaan osata. Onneksi minä lähden viherrakennuspuolelle.

Kamera vääristää värejä. Neilikat olivat valkoisia ja vaaleanvihreitä ja rusetti tumman violetti.

keskiviikko 21. huhtikuuta 2010

Ostoksilla messuilla

Messuillahan on aina messutarjouksia. Niin oli Tampereellakin. Aika moni meistä osti hanskoja Hanska Heikiltä. Heillä oli tarjous 5 paria hanskoja kympillä. Hanskat istuivat käteen hyvin ja valinnanvaraa oli niin, että moni löysi tosi hyvät hanskat. Minäkin ostin viisi paria. Kolmet paksummat (joita en tuolta sivuilta löydä) ja kahdet ihonmyötäiset tarkkoihin hommiin. Nämä odottavat vielä käyttötestiä.

Rahaa paloi eniten Tyylipihojen esittelypisteessä. Heillä oli myynnissä Wolfgartenin työkaluja, joilla olimme koululla leikanneet omenapuita. Olin silloin todennut ne todella hyviksi, ja koska ensi viikonloppuna on tiedossa omppupuiden leikkauskeikka mummolassa, pitihän sitä hankkia kunnon työkalut. Kun mummo vielä tarjoutui maksajaksi, hankintoja ei enää estänyt muu kuin se, ettei haluamiani tuotteita ollut messupaikalla. Onneksi kävin paikan päällä kahtena päivänä. Myyjä lupasi tuoda haluamani sahan ja sakset seuraavaksi päiväksi. Valitettavasti heillä vain piti niin kiirettä, että seuraavana päivänä yksi työntekijöistä ehti hakemaan tavarat vasta kun kyselin niitä. Eli tulimme viettäneeksi messuilla ylimääräisen tunnin, jonka aikana kuuntelimme mm. Biolanin esityksen kompostoinnista ja pienkoneiden keväthuoltonäytöksen. No, loppujen lopuksi saksia ei ollutkaan enää myymälässä, mutta enköhän pärjää näilläkin jonkin aikaa:
Teleskooppivarsi (2-4m), lyhyt varsi ja oksasaha joka käy kumpaankin,
puutarhasakset ja
kääntyväteräinen oksasaha. Nämä olisin vielä halunnut, mutta valikoimista ei löytynyt:
Kääntyväteräinen saha, joka toimii käsisahana mutta jonka saa myös kiinni teleskooppivarteen,teleskooppivarteen kiinnitettävät oksasakset, jotka saa säädettyä mihin kulmaan tahansa,
ja pitkävartiset oksasakset. Tältä valmistajalta löytyy aika järeitä pelejä. Kuvassa on väärä malli, mutta haluamastani ei ollut kuvaa, vain animaatio. Haluan tuollaisen, jossa kahvan pituutta voi säätää, että yltää leikkaamaan vähän "kulman takaa". Nyt sitten metsästellään, mistä näitä saisi. Ainakin Prismat myyvät joitain Wolfgartenin tuotteita, mutta eivät kaikkia.

Teleskooppivartinen oksasaha tuli testattua heti, kun appikokelas halusi poistaa pajusta oksia jotka roikkuivat sähkölinjojen päällä. Hyvin yllettiin tarpeeksi korkealle ja saha upposi puuhun kuin veitsi voihin. Paksukin oksa tipahti ennen kuin käsivoimat loppuivat. Täysin varauksetta en kuitenkaan kaikkia tämän valmistajan tuotteita voi suositella, kun en ole niitä kaikkia vielä kokeillut. Viikonloppuna tulee rankka testi, kun pitää tosiaan leikata mummon yli 70-vuotiaat omenapuut, joita ei ole leikattu säännöllisesti. Itse asiassa niitä on leikattu enimmäkseen silloin kun jokin laho oksa on tippunut alas ja siitä on tehty polttopuita. Että aikamoinen urakka odottaa. Minut mummo sentään taitaa päästää työhön useampanakin vuotena. Edellinen puutarhuri leikkasi kuulemma liian vähän, eikä häntä enää kutsuttu töihin. Huoh.

Ps.
Olen nyt lukenut Leif Blomqvistin kirjaa Pohjoisen omenat, ja siinä neuvotaan leikkaamaan omenapuut vasta elokuussa. Perustelut olivat niin vakuuttavat, että aion ainakin kokeilla mokomaa. Blomqvist selittää, että jos haluaa voimistaa puun kasvua, pitää leikata alkukeväästä. Jos taas haluaa välttää voimakkaan vesiversojen lykkäämisen, paras aika olisi elokuu. Silloin myös sienitautien iskeminen leikkaushaavaan on epätodennäköisempää. Tämäkin kirja päätyy varmaan jossain vaiheessa omaan kirjahyllyyn.

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Tentti: Kesäkukat

Ageratum houstonianum sinitähtönen
Antirrhinum majus leijonankita
Argyranthemum Frutescens-ryhmä tarhamarketta
Bassia scoparia kesäsypressi
Begonia Elatior-ryhmä pauliinabegonia
Begonia Semperflorens-ryhmä kesäbegonia
Begonia Tuberhybrida-ryhmä mukulabegonia
Begonia Tuberhybrida Pendula-ryhmä neitobegonia (karjalanneito)
Calendula officinalis tarhakehäkukka
Calibrachoa pikkupetunia
Callistephus chinensis kiinanasteri
Canna х generalis kanna
Celosia argentea Plumosa-ryhmä kukontöyhtö
Centaurea cyanus ruiskaunokki
Cleome hassleriana hämähäkkikukka
Cobaea scandens kelloköynnös
Dahlia х hortensis tarhadaalia
Dianthus caryophyllus tarhaneilikka
Dianthus chinensis kiinanneilikka
Dichondra argentea hopeavitja
Fuchsia Hybrida-ryhmä verenpisara
Fuchsia Triphylla-ryhmä kyynelverenpisara
Gazania Pavonia-ryhmä timanttikukka
Glechoma hederacea maahumala
Gypsophila paniculata morsiusharso
Helichrysum petiolare hopeakäpälä
Impatiens hawkeri sateenkaaripalsami
Impatiens walleriana ahkeraliisa
Lamium galeobdolon keltapeippi
Lathyrus odoratus tuoksuherne
Limonium sinuatum sini-ikiviuhko
Lobelia cardinalis subsp. graminea punalobelia
Lobelia erinus Compacta-ryhmä sinilobelia
Lobularia maritima tuoksupielus
Matthiola incana tarhaleukoija
Mauranthemum paludosum peikonkakkara
Mimulus luteus kelta-apinankukka
Nicotiana Sanderae-ryhmä koristetupakka
Nigella damascena tarhaneito
Pelargonium Domesticum-ryhmä jalopelargoni
Pelargonium peltatum riippapelargoni
Pelargonium Zonale-ryhmä pelargoni
Petunia х hybrida tarhapetunia
Petunia х hybrida Pendula-ryhmä amppelipetuniat
Phlox drummondii kesäleimu
Rhodochiton atrosanquineum keijunmekko
Ricinus communis risiini
Rudbeckia hirta var. pulcherrima kesäpäivänhattu
Salvia farinacea härmesalvia
Salvia splendens tulisalvia
Scaevola aemula siniviuhka
Senecio cineraria hopeavillakko
Solenostemon scutellarioides isokirjopeippi
Sutera cordata lumihiutale
Tagetes erecta isosamettikukka
Tagetes patula ryhmäsamettikukka
Thunbergia alata mustasilmäsusanna
Tropaeolum majus isoköynnöskrassi
Verbena bipinnatifida riippaverbena
Verbena х hybrida tarhaverbena
Viola Wittrockiana-ryhmä tarhaorvokki
Xerochrysum bracteatum iso-olkikukka
Zinnia elegans isotsinnia

Puutarhamessut 2010, osa 4

Myös ulkona oli kaikenlaista. Tietääkö joku, mistä materiaalista nämä eläimet on tehty? Tarjolla oli vaikka mitä koirista virtahepoihin, norsuihin ja krokotiileihin.Pihalla oli myös hirsiveistosnäytös, ja komeita veistoksia siinä syntyikin. Näitä oli mennyt paljon kaupaksi jo lauantaihin mennessä, joten tekijä teki jatkuvasti lisää. Noin komeista patsaista sietikin olla ylpeä.Mennäänpä takaisin sisälle ihailemaan kasveja. Olihan siellä niitäkin. Orkideoissa oli kylläkin vain niitä tavallisimpia ja aika kalliilla.Todella moni taimitarha oli tullut myymään tuotteitaan. Orvokkien ja sipulikukkien lisäksi löytyi ruusuja, pioneita, yrttejä, mansikka- ja tomaattiamppeleita ym. ym. Taimet olivat kunnon kokoisia, eivät mitään rääpäleitä. Messuihin oli todella panostettu.Parvekepuutarhuria kiinnosti tämä tippukastelujärjestelmä, joka ei vaadi paineistettua vettä ts. vesipistettä toimiakseen. Sopiva vesiastia kytketään letkuun ja nuo mustat tikut tökitään kasteltaviin ruukkuihin. Painovoima hoitaa loput, kunhan astia on ruukkuja korkeammalla. Pienempi malli oli ruukkukohtainen ja siinä oli vain kaksi mustaa tikkua. Vesiastiaksi sopi vaikka muovipullo. Valmistaja on Iriso ja maahantuoja Esvi Ky.Viimeksi mainittu valmistaa myös mainioita taimitukia erityisesti ruukkuviljelyyn. Tunnetustihan tukikeppi haluaa kaatua pehmeässä ruukkumullassa ennen kuin kasvi on ehtinyt juurtua. Heiltäpä saa juuri ruukkuviljelyä ajatellen kasvituen, jossa on ylimääräistä tukea mullan alla. Ei ainakaan myyntipuheiden perusteella pitäisi kaatua tuulessakaan. Ainoa myyjän kanssa keksitty huono puoli oli, että tuki on sitten jäädäkseen, kun kasvi on juurtunut. Sen pois repiminen väkisin voi olla kasville aika tuhoisaa.Koska hyötyviljely on nyt pop, kasvihuoneissa löytyi. Niitä oli myös pieneen pihaan sopivia, joissa oli kasvihuone ja vaja samassa, sekä parvekkeellekin sopivia muovihuoneita. Ehkä minullakin on joskus sellainen, johon mahtuu kävelemään sisään...Tämän kasvihuoneen seinä ihmetytti minua, ja menin kyselemään lisää. Kävi ilmi, että kennolevyä saa nykyään missä tahansa väreissä, ja sitä suositellaan kiinteän seinän tilalle esimerkiksi hiihtoputkiin kun halutaan luonnonvaloa sisätiloihin. Viljelyyn tämä ei sovi, sillä värjätty levy päästää niin vähän valoa lävitseen. Tässä kasvihuoneessa oli sitten toisella puolella viljelijää kiinnostavia levyjä. Katto oli levyä, joka heijasti lämpösäteilyä niin, että kasvihuone pysyi viileämpänä. Sen puolen seinän levy taas päästi yli 90% valosta sisään, joten se oli lähes lasin veroista, mutta parempi eriste ja kestävämpää. Kennolevy kuulemma kestää helposti 35 vuotta, vaikka takuuta annetaankin vain se 10. Olin tästä niin kiinnostunut, kun himoitsen kasvihuonetta pihalleni "sitten joskus", ja en halua lasista huonetta. Olen kai rikkonut liian monta lasiesinettä eläessäni, kun kammoan ajatustakin. Pieni piha tai parveke vaatii myös sopivan kokoiset koristeet. Tässäpä pieni lintuallas siivekkäille ystävillemme, joka takuulla mahtuu pienimmällekin parvekkeelle. Näitä ja muita sisustusihanuuksia myi Viherunelma.Kiveyksiä oli esillä hyvin erilaisia. Ilmeisesti tämä sammakko valmistui vasta sunnuntaina, koska tälle alueelle ilmestyi joka päivä jotain lisää. Tämä kiveys oli minusta kiehtova siksikin, ettei se ollut tasainen vaan seurasi sammakon muotoja.Tässä odotellaan kyytiä lauantaina. Meillä oli lähtiessä kädet aivan täynnä. Anoppi-kokelas poseeraa kaikkien esitekassien, ostosten, onnenpyörävoittojen ja muiden tavaroiden kanssa. Siitä, mitä kasseista löytyy ja mikä on tuo ihme keppi, lisää jahka pääsen ostoksiin asti. ;)