perjantai 27. kesäkuuta 2008

Ah, aurinkoista!

Eilen alkoi vihdoin paistaa, ja sama jatkuu tänään. Kukat ovat jo pitkään kiusanneet minua runsailla nupuillaan, ja nyt ne vihdoin alkavat avaamaan niitä. Johan tässä onkin odoteltu.
Tätä parveke näyttää keittiön puolelta. Tämä näkymä on tullut viime päivinä tutuksi, kun on ollut liian kylmä istuskella parvekkeella paitahihasillaan. Aurinko lämmittää ihanasti juuri tuohon keittiöön, siinä on mukava istuskella ja toivoa että kirvat katoaisivat ruusuista ihan itsekseen.
Purppurajuoru on nyt näin komea. Aivan purppurainen se ei ole, sillä osa lehdistä on saanut liikaa aurinkoa (ruskettuneet, parat), osa liian vähän (pysyneet vihreinä)

Punaisetkin kivikkokasvit ovat juurtuneet ja nyt ne kasvavat kovasti.
 

Kehäkukka on kasvatellut jo monta nuppua, ja niistä suurin avautuu luultavasti jo huomenna (vaikka niinhän minä olen jo monta päivää hokenut :D )

perjantai 20. kesäkuuta 2008

Järjestelyä

Siivoilin vähän, ja samalla kasvit siirtyivät kauniimmille kasvupaikoille. Paraatipaikalle pöydän päälle pääsi komea marraskuunkaktus. Olen vahtinut sen lehtiä kuin haukka, etteivät vain pala auringossa, mutta tähän mennessä siitä ei ole ollut huolta. Ehkä pilviset päivät ovat osasyyllisiä. Tuolinpäällä istuvat värinokkoset, joita vihdoin sain aikaiseksi harventaa. Jos niillä nyt olisi jotain toivoa kasvamisesta.
Kirvat vaivaavat yhä kumpaakin ruusua, mutta silti ne ovat päättäneet jatkaa kasvua. Nuppuja on molemmissa. Ruusun juurelle on päässyt kierrätyskeskuksesta löytynyt vesisuppilo. Erittäin tieteellinen vertailututkimukseni yrittää selvittää, onko sellaisesta hyötyä ruusuilleni. Jos on, pitää metsästää jostain toinenkin tuollainen.
 
Toinen pelargoni päätti jatkaa kukkimista, kun toinen kasvattelee vain lehtiä. Myös isoin kehäkukka on tehnyt jo kaksi nuppua. Toivon kovasti että nämä ehtisivät aueta ennen kuin parvekekilpailuun pitää lähettää kuvat parvekkeestaan. Muuten parvekelaatikkoni näyttävät vähän mitäänsanomattomilta. Samaa toivon myös ruusuista, mutta niiden juurelle nyt voi aina hätätilanteessa istuttaa vaikka orvokkeja tms.
Tässä kastelukannu, jonka sain tädiltäni koska sen maalaus meni pieleen. Koekäytössä kannu sotkee enemmän kuin kastelee, joten taitaa päätyä vain koristekäyttöön. Pitää jossain vaiheessa katsoa, kannattaisiko yrittää saada maalipinnasta tasaisempaa.
Pienoiskasvihuone jäi tyhjäksi, joten keksin laittaa kivikkokasvit siihen. Koristeena on merisiilien kuoria.

 
Sain vihdoin nostettua lintuhäkinkin paikoilleen. Lisäksi sisällä siirsin ruokapöytää keskemmälle huonetta, että pääsen vapaammin käsiksi kasveihin. Niitä on mukava tutkiskella ja nyplätä ohikulkiessa.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Kuvakatsaus pitkästä aikaa

Akvaario näyttää nykyään tältä (pahoittelen epätarkkaa kuvaa). Siirsin oikeaan nurkkaan takana olleen isovesimiekan ja laitoin tuonne oksia kontrastiksi pehmeille kasveille. Tavoitteena oli luoda enemmän jännitettä maisemaan. Tähän mennessä sampimonnini ovat rakastuneet uusiin oksiin. He eivät enää liikukaan muita reittejä kuin oksia pitkin. :)

Lehtikaloilla on taas kutu aaltovesimiekan lehdellä. Poikueita on tullut jo kolme, mutta tähän mennessä kaikki yritykseni pitää poikaset seura-akvaariossa hengissä sen jälkeen, kun niiden ruskuaispussi on tyhjä, ovat epäonnistuneet. Pitää kai etsiä jonkun gurun ohjeita netistä. Sekin auttaisi, jos kudettaisi lehtiksiä erillisessä akvaariossa. Pitäisi jossain vaiheessa (kun jaksaa) hakea varastosta 128-litrainen ja pistää se vessaan kutuboksiksi. Muualle se ei oikein mahdu. :)
Otin juurakon pois rapulasta. Menetin hermoni sammalen kanssa, kun se pyrki peittämään kaikki kasvit alleen. Nyt tila on avarampi, mutta mietin minkä kiintopisteen siihen katseelle keksisi. Mietin jotain patsasta, saa nähdä mitä keksin. En pidä mistään muoviglitteristä tai "No fishing"-kylteistä, joten jotain sen näköistä pitäisi keksiä, joka näyttäisi kuuluvan tuonne.

Tänään tuli kirpputorilla vastaan sellainen tarjous, ettei siitä voinut kieltäytyä. Vai olisitteko jättäneet tämän sinne kun hintaa oli huimat 7€?

Aivan upea marraskuunkaktus. Kasvi on vielä vähän supussa, kun joutui viettämään pitkään muoviin käärittynä, ennen kuin pääsi uuteen kotiinsa. Olisi pitänyt pyytää tällainen mummoltani viime syksynä, mutta kun en muistanut tai ehtinyt. Nyt tänä keväänä hänen kaktuksensa olivat polttaneet lehtensä liian voimakkaassa auringossa ja niin huonossa hapessa, ettei niistä olisi saanut kunnon pistokasta. Nyt enää jännitetään, minkä väriset kukat tähän tulee. Ainakin kaupoissa on näkynyt monen värisiä. Toivon että tämä on alkuperäisen värinen, mutta vaikkei ikinä kukkisikaan, kasvi on silti upea.
  
Parvekkeelta tällaisia kuvia auringon laskun aikoihin. Vihreät kivikkokasvit ovat jo näemmä juurtuneet kun ovat alkaneet kasvaa, mutta punaiset näemmä sopeutuvat hitaammin. Lintuhäkkiin sain tädiltäni täytettä, ja se on tällä hetkellä arkun päällä.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2008

Kitkemistä ja raivausta

Sateet ovat houkutelleet parvekelaatikoihin itämään outoja vieraita. En tiedä, mitä ne ovat, mutta salaatin taimia eivät ainakaan, ne ovat itäneet jo aikaa sitten. Eli parvekepuutarhastani on joutunut kitkemään 7 rikkaruohoa. Toinen ruusu voi huonosti, sitä vaivaavat kirvat. No, jos ei apu auta, vielähän tuohon ehtii uuden ruusun istuttaa (vaikka kevät parasta aikaa olisikin).

Muuten olen vain pitänyt sadetta sisällä: lukenut hyviä kirjoja ja hoitanut akvaarioita. Sain kaveriltani männyn ja omenapuun oksia 300-litraiseen, mutta siitä en laita kuvaa ennen kuin nuo ovat vettyneet ja suostuvat pysymään siellä minne minä ne laitan.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Kotona taas

Huh. Kasvit olivat kaikki ihan hyvinvoivan näköisiä. Taimet sen sijaan olivat kuolleet reissuni aikana, koska kihlattuni oli pitänyt niitä viikon pimeässä (!), eivätkä ne oikein olleet tykänneet. Eli sinne meni ruusupapu ja auringonkukat. Äh. Pitää tarkistaa pussin kyljestä, vieläkö kannattaa yrittää kylvää uutta vai yritetäänkö uudelleen ensi kesänä.

Jo nyt tietää paljon mitä olisi voinut tehdä toisinkin. Ensinnäkin multaa olisi voinut ostaa reilun satsin jo kevättalvella, eikä raahata kauhean kallista multaa pienissä erissä lähikaupasta. Toisekseen elämänlankojen kanssa samaan laatikkoon olisi voinut istuttaa tuoksuhernettä, niin olisi jo nyt kukkia päädyn ristikossa. Etukäteen suunnittelu on hyvästä, heräteostokset ja kasvien paikkojen vaihto hetken mielijohteesta ei. Lisävalot olisi voinut keksiä aikaisemminkin, mutta ideat tulevat aina ajallaan. Taimia olisi voinut kylvää suoraan parvekelaatikoihin eikä pieniin purkkeihin, kun niiden istuttaminen parvekelaatikoihin venyi ja venyi ja kasvu lähes pysähtyi. No, otetaan opiksi ja ensi vuonna paremmin.

perjantai 6. kesäkuuta 2008

Terveisiä mummolasta

Sain loppujen lopuksi haettua 90l lisää multaa bussin avulla. Kuljettelin multasäkit sellaisella kärryllä, jolla Virosta rahdataan mäyräkoiria. Se hajosi taktisesti puoli kilometriä kotoa kaupan pihassa. Onneksi sain kaupasta lainaan ostoskärryt, joilla sain sitten mullat kuljetettua kotiin asti. Tietysti minun oli pitänyt nostaa vaikeusastetta vielä ostamalla 4€ riippapelargoni, joka oli liian upea kauppaan jätettäväksi (alkuperäinen hinta 20€). Sen toin mummolle tuliaisena.

Nyt on sitten istutettu sekä ruusut, kesäharsot että samettikukat. Vielä jäivät istuttamatta auringonkukat ja ruusupapu pitää virittää tuen ympärille jahka pääsen kotiin. Saa nähdä, missä kunnossa kotiin pääsen, kun sain kamalasti tavaraa tädiltäni kotiin viemiseksi, lyhtyjä sun muuta tavaraa. On se mukavaa, kun sukulaiset muuttavat, opiskelijakin saa kaikkea turhaa mutta kaunista. :)

keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Laskuvirhe ja ärräpäitä

Sain lopulta siskoni kaverilta apua sen verran että sain autolla kuljetettua 90l multaa meille. Kun olin kaatanut mullat astioihin, totesin, että olin tehnyt aika pahan laskuvirheen. Olin unohtanut kertoa mullan määrän astioiden lukumäärällä. Eli minulla oli tarpeeksi multaa vain yhteen astiaan. Tässä tulos:

Muutaman ärräpään jälkeen kävin hakemassa lähikaupasta mietintäsuklaata ja rupesin istuttamaan mullanhakureissulla hankkimiani kivikkokasveja. Nämä olivat kyllä jo aika ylikasvaneita niissä pienissä purkeissa joihin ne oli ängetty. Halusin nimenomaan kahta väriä, joten loppujen lopuksi minulla oli kaksi kertaa niin paljon taimia kuin olisin tarvinnut. Eli yhden astian sijaan tulikin istutettua näitä kahdeksaan ruukkuun. Pitää kysellä sukulaisilta ja kavereilta haluaisiko joku ulkokasveja.



Tänään pitää käydä kyllä hakemassa sitä multaa lisää. Kesäharsot kuolevat kohta, jos eivät saa lisää juuritilaa. Ja kun olen lähdössä reissuun viikoksi, kihlattuni tuskin saa taimia säilymään hengissä, elleivät ne ole isommassa multatilassa.

Meillä on nykyään vesiaihekin parvekkeella. Huomasin, että tuo kulho sopii todella hyvin amppelin alle: se kerää tippuvan kasteluveden. Koristeena on kelluvia kynttilöitä. Huomatkaa, että yritin pestä seinästä niitä rumia jälkiä pois. Tuloksena oli, että sain seinään aikaiseksi puhtaan alueen, joka erottuu koko seinästä, ja jäljet eivät lähteneet minnekään. Pitäisi jossain vaiheessa siis pestä loppukin seinästä, mutta nyt ei jaksanut.

Kaupan petuniat olivat jo kukassa, minun ovat vasta tässä vaiheessa. Saa nähdä, milloin kukkia alkaa näkyä.

tiistai 3. kesäkuuta 2008

Surrur

Tämän päivän projekti on ollut ommella valmiiksi kassit pressusta. Ajatuksena on täyttää nuo isot puulaatikot tässä järjestyksessä: eristelevyt, pressusta tehty kassi, lecasora, suodatinkangas, multa, kasvit. Nyt vain pitäisi sitten keksiä, miten autoton opiskelija saa raahattua 100l multaa puutarhaliikkeestä, joka on toisella puolella kaupunkia. Mietin, jos menisi sinne päin kävellen/bussilla, ja tilaisi ostosten jälkeen taksin. Muuta keinoa ei oikein taida olla. Saisi kaiken kerralla, eikä tarvitsisi tapella multaa 10l erissä pyörän tarakalla tai kuljetella säkkejä ensin bussipysäkille, sitten bussiin, sitten toiseen bussiin, sitten pysäkiltä kotiin. Rahaahan taksiin kuluu paljon, mutta halvempi se silti on kuin oman auton ostaminen.

Laatikot pitäisi saada täyteen ja kasvit istutettua ennen huomista klo 13. Silloin nimittäin pitää lähteä mummoa tervehtimään ja kitkemään loppuun, mitä viimeksi aloitin. Kihlattuni tuskin muistaa kastella pieniä taimia niin usein kun tarvitsisi.