sunnuntai 30. elokuuta 2009

Terveisiä ikkunalaudoilta

Ah, nyt toimii kamera tässäkin koneessa. Käytän heti tilaisuutta hyväkseni, ja kerron, mitä ikkunalaudoilla on tapahtunut. Vihannespunkkiepidemia taitaa olla taakse jäänyttä elämää, sillä niiden vaivaamat kasvit ovat äkkiä räjähtäneet kasvuun.Vihermintun laatikosta kuoli mansikka, mutta minttu päätti lähteä kasvamaan koko kesän edestä. Kaikki tämä on kasvanut kahdesta vaivaisesta oksan rääpäleestä reilussa viikossa.Olohuoneen ikkunalaudalta ovat vähitellen parvekelaatikot väistyneet, joten viherkasvit ovat ruvenneet valloittamaan asemiaan itselleen. Tässähän oli ennen samettikukka-leijonankita-laatikko. Hortensiaan iskin Provadoa ruukkuun, eikä sitä vaivanneista kirvoista ole sen jälkeen näkynyt jälkeäkään. Hyvä, hyvä! Hänet pitäisi vain saada jossain vaiheessa talvetettua, eli lähetettyä jonkun kellarin omistavan vaivoiksi. Mikäköhän olisi oikea aika? Pitää taas plärätä kirjoja.Toinen punkkien katoamisesta riemuitseva on kiinanruusu, joka on sekin päättänyt kasvaa koko kesän edestä. Siirsin sen nyt "lopullisemmalle" paikalleen, sillä iso kasvi keittiön pöydällä haittaa vähän ruokailua. :)Edellisen takana ritarinkukka on ottanut ja ruvennut toimimaan syyslannoitetta saatuaan. Se on jo ruskistuttanut ensimmäisen lehtensä, saa nähdä, mitä muille rupeaa tapahtumaan. Ehkä hän tarvitsisi myös vähän alhaisempaa lämpötilaa? Parvekkeelle ei vain pääse, vieläkään...Myös punkkien pahasti vaivaama piikkikruunu on aloittanut juhlakukinnan kiusalaisista päästyään. Kukat näkyvät ulos asti väripilkkuna ikkunalla, kun tulen kotiin. Muuten kasvi on kyllä hassun mallinen, kun alimmat lehdet ovat pudonneet, eikä mokoma suostu haarautumaan, ei sitten millään. No, ehkä sekin ihme vielä nähdään, kun kasvinesteet eivät mene parempiin suihin.Tietenkään kaikilla ei ikinä voi mennä yhtä aikaa hyvin. Tietääkö joku, mikä vaivaa 'Marble queen':ia? Aivan ensimmäiset lehdet eivät ole vahingoittuneet, mutta joka verson 3., 4. lehti alkaa jo ruskistua reunoistaan. Huonot olosuhteet, väärä lannoitus, tauti?Herttalyhtykin on jostain syystä kuivattanut yhden oksansa ja heittänyt sen lattialle. Onkohan tämä vastaus vienoon pyyntööni kukkia?Opin muuten taas uutta. Tämä ei olekaan "joku palmu", vaan köynnösparsa (!). Näin siis ainakin Plantagenin mukaan, jossa näin samoja myynnissä. Ei nyt ulkonäöstä heti parsa tulisi mieleen...Tämänkin juurelle on muuten päässyt hyppäämään aikoinaan limoviikunan juurella salamatkustanut "joku apila". Pitäisiköhän antaa kasvaa ja valloittaa maailma, vai yrittää torjua? Muutenkin tämän lasipallon kohtalo on vähän vaakalaudalla. Jotain sille pitäisi tehdä, että siitä joskus saisi oikeasti nätin, mutta ideoita ei ole eikä tunnu tulevankaan. Saa nähdä. Ehkä sitten joskus keskellä yötä taas tulee semmonen neronleimaus, että koko pallo pitää kaivaa ylösalaisin heti. :DKutsumaton vieras on löytänyt tiensä myös marraskuunkaktuksen juurelle. En ainakaan muista kylväneeni lobeliaa tänne. :) No, kukkimista meillä ei ikinä ole vastustettu.Kukista tuli muuten mieleeni, löysin vihdoin käyttöä näille. Nämä ovat joillekin ehkä tuttuja vaatekauppojen huiviosastolta. Ainakin Anttilasta näitä saa, kun pyytää. Keksin, että näitähän voisi yrittää tuiksi leijonankidoille. Kasvi tai pari renkaaseen, ja koukku kiinni tukikeppiin. Vielä, kun ehtii ulos asti ja kokeilemaan.

lauantai 29. elokuuta 2009

Nettishoppailua

Löysin uudelleen vanhan tutun puutarhakaupan netistä, kun päädyin yhden blogin kautta sinne. Ei voi kuin huokailla suuren maailman valikoimien edessä täällä pienessä Suomessa.Nyt näyttäisi olevan suurta muotia kasvattaa perunoita, salaattia tai vaikka yrttejä kasseissa. Perunoiden kassissa viljelijä kuulemma välttyy kaivamiselta kokonaan. Kun sadonkorjuu koittaa, kasvilta vain vedetään "housut nilkkoihin" ja poimitaan perunat pois. Kätevää, vaikkakin ehkä sottaista parvekeolosuhteissa. Olisikohan vanhoissa autonrenkaissa viljely sittenkin siistimpää?Pian on tarvetta näillekin. Joku muukin on keksinyt käyttää pressuja isojen ruukkujen suojana. Ei näitä viime vuonna myynnissä näkynyt. Milloinkohan saapuvat Suomeen?Isojen ruukkujen nosteluun/siirtelyyn olisi myös kiva löytää helpotusta. Tässä yksi ehdotus. Kai muutoissa käytettävät liinatkin kävisivät? Meidän isot puulaatikkomme siirtyivät muutossa ihan kätevästi nokkakärryn avulla, mutta niitä ei itseltä löydy. Pitäisiköhän pistää hankintalistalle jossain vaiheessa?Tässäpä hauska lahja vaikka mökkituliaisiksi, tai ihmiselle, jolla on ison pihan viimeisessä nurkassa uusia taimia. Tai sitten vain täyttää kottikärryt vedellä ja pärjää ilman tuommoista high-tech-pussia. :)Tuleva talvi on jo sen verran mielessä, että tämä vaikutti ihan hauskalta tuotteelta. kyseessä on siis yksinkertaistettuna pressu, jonka sisäpintaa peittää eristävä materiaali, ja mukana on kiinnittämistä helpottamassa reikiä sopivissa kohdissa. Saman asian taitaa kyllä ajaa kuplamuovi ja pressu. Tietty tuo ehkä on hieman ammattimaisemman näköinen ja nopeampi kietaista kasvin suojaksi. Hengittääkin varmaan paremmin, kun on päältä avoin.Muita hauskoja tuotteita, joita löytyi, ovat monessakin paikkaa kehuttu multalusikka, kissantorjuntamatto ja superlapio.Multalusikka löytyy myös Burgon&Ball:in valikoimista, mutta sen suomalaisen jälleenmyyjän valikoimista sitä ei harmikseni löytänyt. Pitäisiköhän kysellä, jos ottaisivat valikoimiinsa?Kissantorjuntamatosta tuli heti mieleen tämä blogi. Olisikohan tuotteelle tarvetta, vai pitäisiköhän kissanomistaja tätä kidutuslaitteena ja kiusantekona? Mitenköhän tavallinen kurastopparimatto toimisi? Sehän on myös piikikäs, mutta ei kuitenkaan aivan samanlaista. Tietääkö joku, viihtyvätkö kissat peppuineen niiden päällä?Viimeiseksi tuli vastaan tämä hirviö. Erikoisen ulkonäkönsä lisäksi se pääsi listalle, koska muistin tämän postauksen insinöörin blogista. Mistäköhän insinööri saisi tämän lapion käyttötestiin?

Viikonlopun kuulumiset

Nyt on kyllä blogin päivittely aivan retuperällä, mutta minkäs teet. Oma tietokoneeni lähti huoltoon näytönohjaimen kosahdettua. Bloggaamisesta (ja muustakin) tuli hieman hankalaa, kun näyttö päätti pimentyä aina, kun näytön kulmaa sääti ja joskus ihan vain siksi, että sitä huvitti. Kihlattuni kone on onneksi käytössä, mutta se ei ymmärrä kameraani, eli toistaiseksi ei ole tiedossa valokuvia, ainakaan itse otettuja.

Lisäksi alkuviikko meni migreenin kourissa, eli en päässyt kouluun maanantaina enkä tiistaina. Tällä viikolla alkoi marjanviljelyn opetus, joka jatkuu sitten keväällä, kun on aika leikata punaherukat ja karviaiset. Koska en ensimmäisille tunneille päässyt, kävin hakemassa kirjastosta luettavakseni kirjan Puutarhan marjat - Suuri suomalainen marjakirja. Katselin, että johdantokappaleessa oli paljon monisteesta tuttuja kuvia, eli jos sen lukemalla vähän saisi korvattua poissaoloaan. Toivottavasti jatkossa pysyisi terveenä, että pääsisi tunneille. Nyt jäi tiistaina kokematta, miten nupustetaan ja leikataan ruusuja, mutta pääsen kuulemma oppimaan nuo samat asiat kasvihuonepäivystysvuorollani.

Torstaina pääsimme siivoamaan hedelmätarhaa kaadettujen omenapuiden jäljiltä ja opettelimme keräämään vattuja, viinimarjoja, karviaisia ja tyrniä. Viimeksi mainittujen kohdalla silmälaseista oli paljon hyötyä, marjat nimittäin purskahtavat paljon mieluummin kerääjänsä silmille kuin tippuvat siististi keräyspussiin. Jos muuten ihmettelet, miksi tyrnin marjat maksavat niin paljon, suosittelen keräämään niitä puolen tunnin ajan. Jos marjat vielä sen jälkeen tuntuvat ylihinnoitelluilta, on varmaan syntynyt tekemään sitä hommaa. Suurimmalle osalle luokkaa tuli ikuiset traumat tyrnin piikkien pistelemistä käsistä, joiden kirvelyn vei uudelle tasolle joka paikkaan purskahteleva tyrnin mehu. :D Minulle kuitenkin ikävimmät iho-oireet tulivat viherherukkapensaan haudanneesta nokkosesta. Eipä ole ikinä ennen nokkosen polttama turvonnut ja punoittanut monta päivää. Vasta nyt alkaa iho asettua.

Ensi viikko on viimeinen vain teoriaa sisältävä viikko ennen sadonkorjuun alkamista. Sitten pitäisi kuulemma päästä traktorin rattiin. Koululla ovat jo varautuneet henkisesti siihen, että konetallien ovien karmit pitää taas korjata ja pari kukkapenkkiä ja rakennuksen kulmaa kärsivät, eli ei kannata jännittää kauheasti etukäteen. Tämä on hyvä tieto, sillä olen viimeksi istunut auton ratissa viisi vuotta sitten, eikä ajokokemusta sitä ennenkään paljoa kertynyt. Moni kyllä kaikkea muuta kuin odottaa tuota, samoin kuin konetekniikan ja rakennustekniikan teoriaa, joita on myös piakkoin luvassa. No, sen näkee sitten, miten homma rupeaa maistumaan. Ensin pitäisi läpäistä ensi torstainen leikkotenttikin.

Jos muuten et vielä ole huomannut/löytänyt, Huiskula etsii parasta puutarha-aiheista blogia. Listalta löytyi monta uutta tuttavuutta. Käykäähän tutustumassa ja äänestämässä, kuka parhaiten ansaitsisi vuoden 2009 parhaan puutarhablogin tittelin ja uuden digikameran. Tätä blogia ei listalta löydy, mutta se tuskin on suuri puute. En nyt ihan usko, että tässä voittaja-ainesta oltaisiin, niin paljon omistautuneempia ja tietotasoltaan taitavampia puutarhabloggaajia upeine pihoineen listalta löytyy. :)

sunnuntai 23. elokuuta 2009

Ulkoruukut


Nämä ovat nyt evakossa nurmikolla, sillä remonttimiehet ovat siirtyneet tälle puolen taloa ulkoremontissaan. Toivottavasti siirtävät laatikot myös takaisin, tämmöinen hentonen naisihminen ei niitä tuolta kyllä heivaa minnekään. Tämä laatikko on minusta erittäin onnistunut, sillä sille ei ole keväisen istuttamisen jälkeen tarvinnut tehdä muuta kuin kastella ja lannoituskin on mennyt veden mukana. Nyt on joutunut laastia rapsimaan kasveista, sillä niitä ei heti tajuttu suojata. Hallaöiden vaikutus ei näy vielä kuin siinä taponlehdessä, joka on muusta kasvillisuudesta erillään, sen lehtien reunoissa on hallavauriota.Tuija on kärsinyt auringon puolelta, mutta silti se on kasvanut paljon kesän mittaan. Toivottavasti osaan suojata sen ensi keväänä paremmin, niin uusi kasvu lopulta peittäisi nämä arvet.Ruusupapu on vihdoin alkanut vähentää juomisen suhteen. Revin sen juurelta viikolla pois viimeiset tuoksuherneet, ja löysin sitten herneen päästä sen ainoan kukan. Että harmitti, kun tuli sen varsi katkaistua, mutta löysinpä kukan. Se tuoksuu vieläkin voimakkaasti, vaikka on maannut kuivana pöydällä jo kaksi päivää.Ruusupavun palot ovat valtavan kokoiset. Sisältöäkin tuntuu olevan. Mistäköhän tietää, milloin nämä uskaltaa kerätä?Tähän laatikkoon piti jo ostaa uutta sisältöä tuoksupielusten tilalle. Krysanteemit toivottavasti kukkivat pakkasiin asti. Siirtäisivätpä pian tämän oven vierustalle, niin kukista olisi enemmän iloa. Vielä pitäisi ratkaista, mitä leijonankitojen tilalle, kun lakkaavat kukkimasta. Jokin koriste?Toisaalta nyt nämä näkyvät asunnon ikkunoista. Se ei kyllä paljoa mieltä ilahduta. Iso roskalava ei sekään se kaikista kaunein ole. Pahoittelen heijastuksia ikkunassa. Piti valita joko laastin tahraaman ikkunan läpi kuvaaminen, tai sitten heijastukset. Eiköhän tuosta silti selvän saa. Mitä pidemmälle remontti etenee, sitä enemmän odotan sen päättymistä. Ehkä silloin saisimme autopaikkammekin taas omaan käyttöön.

lauantai 22. elokuuta 2009

Tämän viikon opiskelut

Viherrakentaminen alkoi tällä viikolla. Päätökseni valita viherrakentaminen, kun tulee aika valita linjansa, vain vahvistui. Opettaja osaa asiansa, on mukava ja pysyy tunneilla asiassa, ja aihe on mielenkiintoinen. Taas aloitettiin teorialla, mutta perjantaina pääsimme jo syyslannoittamaan ja opettelemaan miten ruohonleikkuri käynnistetään. Pitihän siinäkin opetella, mitä pitää tarkistaa ennen kuin rupeaa kiskomaan moottoria käyntiin, ja että nelitahtisen ja kaksitahtisen moottorin bensoissa on eroa, mutta siinäkin oli kuitenkin se kone nenän edessä, eikä vain kuvana taululla. Oli tällä viikolla myös avomaantuotantoa, missä käytiin läpi maannoksia ja optimaalista maan rakennetta. Viisi tuntia putkeen mullasta, hiekasta ja turpeesta otti kyllä koville. Toivottavasti ihan pian ei tule yhtä puuduttavaa päivää. Onneksi loppuviikosta päästiin jo tekemään lapiodiagnoosia pihalle, niin nähtiin auringonvaloakin.

Lukeminen leikkotenttiin jatkuu, ja viherrakennus toi mukanaan omat kirjansa. Jos aihe kiinnostaa, voi tutustua näihin:

Viherrakentamisen peruskurssi

(Anssi Krannila, Ammattikasvatushallitus, Valtion painatuskeskus. Ikivanha, ensimmäinen painos ilmestynyt 70-luvulla, löytyy vain kirjastoista)

Viherrakentajan käsikirja

(Timo Soini, Viherympäristöliitto ry Julkaisu 25)

Menin myös mainitsemaan luokanvalvojallemme kiinnostuksestani puihin, joten hän antoi minulle mm. Puunhoidon perusteet -kirjasen luettavakseni. Saa nähdä, miten paljon ehdin niihin tutustua.

Vaikka etukäteen kuuli, ettei puutarhuri opi mitään muuten kuin käytännön kautta, olen kyllä oppinut joka päivä jotain. Kuten sen, että jos lannoitteessa on liikaa typpeä, kasvi vain kasvattaa kokoa, eikä jaksa kukkia tai tehdä siemeniä. Siksi syksyllä lannoitetaan vähätyppisellä syyslannoksella. Ehkä kastelulannoite oli liian typpipitoista kesäkukilleni, kun kukinta ei jaksanut jatkua koko kesää. Ensi kesänä voisi kokeilla vähätyppisempää lannoitusta kukkiville kasveille.

Ps. Viljelykasvien nimistö saapui. Saa nähdä, kuinka läheisiä meistä vielä tulee. Ainakaan ulkonäkö ei hirveästi houkuttele selaamaan, mutta ulkomaalaisten blogien selaamista tämä kyllä helpottaa, kun tieteellisellä nimellä löytyy heti suomenkielinen vastine.

Illan projekti


Päivä meni siivotessa, sillä viikolla ei ole ehtinyt eikä jaksanut. Päivällä sain jo vietyä homehtuneet auringonkukat kompostiin ja tyhjät parvekelaatikot varastoon. Nyt illalla oli vihdoin aikaa ottaa kiinanjasmiini käsittelyyn ja antaa sille uusi paikka jossa kiipeillä rauhassa. Taistelu oksien kanssa oli pitkä, mutta lopputulos toivottavasti tyydyttää kasviakin. Välillä meinasi jo usko loppua, kun köynnös vain jatkuu......ja jatkuu......ja jatkuu.Sotkuakin tuli. Mutta niinhän sitä aina kasvien kanssa touhutessa. Nyt ei sentään ole multaa joka paikassa.Tässä valmis lopputulos. Yritin saada kasvin kierrettyä tukeensa, kuten se olisi itsekin siihen kasvanut, eli enimmäkseen ylöspäin, ettei se heti kuivattaisi kaikkia alaspäin suuntautuvia oksiaan.Ilmat ovat kylmenneet nopeasti, minkä huomaa ehkä myös siitä, että olen ottanut talvipeiton käyttöön. Sänky on nyt koomisen näköinen. Sisko kysyi, olenko kätkenyt ruumiin tuonne. Myös ulkoistutukset ovat syksyn saavuttua muuttuneet. Toivottavasti saan otettua niistä kuvan huomenna päivänvalossa.

sunnuntai 16. elokuuta 2009

Syksy saa

Tänään aloitin sadonkorjuun, kun huomasin imuroidessani, että olohuoneen lattiaa peittivät samettikukkien siemenet. Siementen puhdistus on vielä edessä, voi olla, että sinne asti päästään vasta jouluna. :DBasilikaa tuli paljon kuivattavaksi asti. Mintut leikkaan vasta, kun olen kuivannut basilikat, ettei tila lopu kesken kuivatessa.Heti ikkunasta näkee paremmin ulos, ja viherkasvit pääsivät lähemmäs oikeita paikkojaan. Tällä ikkunalla on nyt kolme amppelia, joista yksi on tyhjänä. Siihen on tulossa jotain, joka viihtyy pohjoisikkunalla, mutta vielä en kerro, mitä. En nyt osta kasvin kasvia, ennen kuin olen varma, että punkit ovat mennyttä. Vielä niitä on sen verran paljon näkynyt. Oikeanpuoleisin amppeli aiheutti sydämentykytyksiä viikolla, kun sen kannake petti. Opinpahan ostamaan nuo vain uutena. Kirpputorilta ostettu jo kellastunut kannake ei kestänyt, vaan katkesi kohtalokkain seurauksin. Onnea oli matkassa, sillä amppeli ei tippunut tietokoneeni päälle, vaan sen viereen, eikä mikään mennyt rikki. Säikähdyksellä selvittiin! Toivottavasti muut amppelit pysyvät siellä, missä pitääkin. *koputtaa puuta*Viherkasveissa ei enää ole syöntijälkiä näkynyt. Ilmeisesti niissä oli vain vähän punkkeja, ja ne ovat nyt syödyt. Hyvä, hyvä! Kiinanjasmiinille pitää kyllä pian kehitellä jokin lisätuki, sillä se ja herttalyhty ovat alkaneet löytää toisensa. Herttalyhty kasvaa alas kiinanjasmiinin sekaan, joka yrittää kietoutua herttalyhtyä pitkin ylös.Syksyn saapumisen huomaa auringonkukistakin. Ne ovat vähintään surkean näköisiä. Siemenien alkuja ei ole näkynyt, saa nähdä, tekevätkö nämä semmoisia ollenkaan.Varsinkin lehdet ovat kärsineet vihannespunkkien invaasiosta. Voi olla, että vaikka siemeniä olisikin tulossa, lehtien ruskistumisen vuoksi siihen ei riitä voimia.Minikasvihuoneessa näyttää tältä. Tillin veivät punkit, persilja syötiin, mutta uutta kasvua on aaloeiden muodossa. Kaveri jakoi oman aaloensa, ja minullekin irtosi pistokkaita. Otin useamman, kun niitä kerta riitti, jos edes yksi alkaisi viihtyä. Tähän mennessä eivät ole paljoa eloa näyttäneet, mutta eivätpä ole kuolleetkaan. Se voi olla hyvä merkki, ehkäpä kasvattelevat juuria.Toinen santuista sen sijaan on ruvennut kasvattamaan uusia lehtiä, kuten aiemmin hehkutin. Annan nyt kasvin olla kuitenkin yhä samoissa oloissa, kunnes uusi kasvu on ehtinyt kunnon kokoon. Ehkä silloin ikkunalaudoillakin olisi enemmän tilaa. Hiutalepensaan pistokkaat ovat juurtuneet nekin, nyt pitäisi enää vain saada aikaiseksi siirtää ne lasimaljan sisäiseen minipuutarhaan.

Karmeita akvaarioita

Rapula on aivan hirveä. Kasvien istuttelu ei ole inspannut, ja kun olen nyt kaatanut sinne vettä 300:sta korvaamaan eläinten puuttumista, sora on muotoutunut kauheaksi kraatteriksi, jonne Buddhakin on pudonnut. Katsotaan, milloin saisin aikaiseksi laittaa tämän kuntoon.128:sta on tullut leväkenttä, kun kukaan ei ole enää ollut sitä rapsimassa. Nyt kihlattuni ehdotti, että ottaisimme voimakkaat pumput pois ja jättäisimme vain ulkosuodattimen kierrättämään vettä. Kalastoksi tulisi sitten rihmoja ja kasveiksi karvalehteä, jolloin ei tarvitsisi pohjaa vaihtaa. Saa nähdä, milloin ehdimme toteuttamiseen asti, ensi viikko on hänellä vielä tavallista kiireisempi.300:sen kasvit ovat kärsineet, kun en ole saanut aikaiseksi/muistanut lisätä lannoitteita kasvien juurille muuton jälkeen poistetun saven tilalle. Jos tänään vedenvaihdon yhteydessä muistaisin, voisivat piristyä. Kaloilla sen sijaan ei ole muuta hätää kuin se, että ruokaa joutuu jatkuvasti kerjäämään, mikä on semmoista hommaa, että siinä tulee nälkä.

lauantai 15. elokuuta 2009

Nyt kaikki yhdessä: Preeriaeustoma, Eustoma grandiflorus


Eutanasia, eurooppa, kaikki muut sanat ovat helpompia kuin eustoma. Tuo sana ei sovi suuhuni ei sitten millään. Kuten ehkä joku jo arvasi, meille on jaettu lista leikkotenttiin tulevista kasveista. Kaikki pitää osata tunnistaa ja kaikkien tieteellinen nimi pitää osata. Koska listassa oli kaksi kukkaa, joita en ole tietääkseni nähnytkään, eikä koulultakaan löytynyt niitä, suuntasin perjantaina kukkakauppaan ja ostin itselleni kukkia. Valitettavasti kruunuvuokon sesonki on jo ohitse, mutta preeriaeustomaa löytyi. Nyt ne ovat tuossa keittiön pöydällä, ja niitä on tullut tuijotettua aina, kun keittiössä käy. Niin hyvin on kasvi jäänyt mieleen, että näin siitä jo painajaistakin. :D Lista kokonaisuudessaan, eli ensimmäisessä leikkotentissä osattavat kasvit, on tässä:
Alstroemeria Ligtu-ryhmä, jaloalströmeria, inkalilja
Anemone coronaria, kruunuvuokko
Antirrhimum majus Maximum-ryhmä, leikkoleijonankita
Aster novi-belgii, syysasteri
Calendula officinalis, tarhakehäkukka
Callistephus chinensis, kiinanasteri
Centaurea cyanus, ruiskaunokki, ruiskukka
Chrysanthemum x grandiflorum, krysanteemi
Dianthus Caryophyllus-ryhmä, leikkoneilikka
Eustoma grandiflorus, preeriaeustoma
Freesia x hybrida, freesia
Gerbera x cantabrigensis, gerbera, sädelatva
Gladiolus risteymiä, gladiolukset, tarhamiekkalilja
Gypsophila paniculata, morsiusharso
Helianthus, auringonkukat
Hippeastrum Hortorum-ryhmä, jaloritarinkukka, amaryllikset
Iris x hollandica, iiris, hollanninkurjenmiekka
Lathyrus odoratus, tuoksuherne
Liatris spicata, punatähkä
Lilium Hollandicum-ryhmä, tarhasarjalilja
Lilium longiflorum, valkolilja, torvililja
Limonium sinuatum, sini-ikiviuhko
Narcissus poeticus, valkonarsissi
Narcissus pseudonarcissus, keltanarsissi, pääsiäislilja
Ranunculus asiaticus, jaloleinikki
Rosa risteymiä, Floribunda-ryhmä, leikkoruusu
Solidago Canadensis-ryhmä, tarhapiisku
Tulipa, tulppaanit
Muutama leikkovihreä:
Asparagus densiflorus 'Sprengeri', hienohelma
Asparagus setaceus 'Plumosus', unelma
Gaultheria, salalit
Rumohra adiantiformis, nahkasanikka, nahkalehti
Jos haluatte nähdä edellisistä tehtyjä oppilaskimppuja, voi niitä nähdä esimerkiksi täällä. Jatkossa taitaa tämä blogi päivittyä enimmäkseen viikonloppuisin, niin kiireinen tämä ensimmäinen opiskeluviikko oli. Opetus alkoi vasta kolmantena päivänä. Ensimmäinen meni lappujen jakoon ja koulun kiertämiseen. Toisena tehtiin retki ja tutustuttiin paikkakuntaan. Tällä viikolla alkoi avomaanviljely ja kasvihuoneviljely. Maanantaina alkaa sitten viherrakennus. Luettavaakin on saatu, ja kirjoja on pitänyt hankkia. Kävin jo kirjastosta hakemassa lukemista ja Viljelykasvien nimistö meni tilaukseen. Muuta lukemista kertyy näistä:
Satoa maasta - avomaantuotannon perusteet
(Kaisa Karjalainen, opetushallitus)
Kasvihuonetuotannon yleiset edellytykset
(Jorma Partanen)
Tehokkaasti kasvihuoneesta
(toim. Taina Koivunen, opetushallitus)
Ensimmäinen kotitehtäväkin saatiin tehtäväksi. Pitää käydä tutustumassa seuraaviin opiskelijalle ja puutarhurille mahdollisesti hyödyllisiin sivuihin:
Näin meni ensimmäinen viikko. Odotan jo innolla varsinaisiin töihin pääsemistä. Työhanskat on jo hankittu, toivottavasti pian päästään hommiin. Olihan meidän jo torstaina tarkoitus, mutta kasvihuoneilla tomaattien latvat olivat palaneet ja latvamädän kourissa, eli tomaattien alaslaskusta ei voinut puhuakaan ja avomaalle ei kannata mennä ennen kuin sato on valmista korjattavaksi. Odotan myös innolla viherkasvikurssia, jolloin saa ottaa pistokkaita koulun viherkasvi-istutuksista. :)

lauantai 8. elokuuta 2009

Ulko-oven koristukset

Nyt vihdoin muistin ottaa kamerankin mukaan ulos. Kastelin kukat ja tajusin vihdoin tukeakin ne. Tämä nyt näyttää ihan hienolta, vaikka laastissa kasvit ovatkin, mutta...Tämä sen sijaan ei.Ensimmäisen tukemisyrityksen jälkeen näytti tältä, sitten piti hakea lisää keppejä.Tässä valmis lopputulos. Nyt kun vielä löytäisi pari vahvaa miestä, jotka haluaisivat pyöräyttää tämän oikein päin. Kärhön pitäisi siis olla seinän puolella, mutta ei sitä muuton keskellä kaikkea ehtinyt vahtimaan. Pimeässä en edes huomannut, että laatikko tuli väärin päin.

Hyvää ja huonoa

Eilen ilmestyi olkkarin ikkunan taakse miehiä, jotka peittivät melkein koko näkymän suojamuovilla. Ilmeisesti heillä on tarkoituksena rapata ikkunan yläpuolinen osa seinää uudelleen, siksi varotoimet. Mutta minun kasviparkani eivät tästä kyllä pidä, enkä minäkään. Ikkunasta ei näe ulos kuin alaspäin. Punkkiongelmakaan ei näytä vielä mitään merkkiä paremmasta, mansikkani ovat alkaneet hitaasti kuolla.Hyviä uutisiakin on. Kaikki on vihdoin paikallaan! Piste i:n päälle oli, että löysin vihdoin tarpeeksi edulliset ja sopivan kokoiset muovilaatikot jonne säilöä akvaarion alla pyörineet rojut. Nyt ihaillaan ja ihmetellään. Kaikki haavitkin ovat nyt nätisti esillä. Eipä tuo taida tässä kämpässä tuota enempää verhoilua tarvita, kun sohva peittää näkymän huoneen puolelta ja kaikki on nyt kätevästi saatavilla. Siitä vanhasta verhoilustahan luovuttiin siksi, ettemme ikinä saaneet sitä täysin valmiiksi, ja asia alkoi kiusata siinä määrin, että päätettiin luopua siitä kokonaan.Itse akvaario tarvitsisi se vielä jotain piristystä. Kasvit pimentävät akvaariota yhä liikaa, vaikka siirsimme muutossa kattokoukkuja enemmän irti seinästä kuin mitä ne vanhassa asunnossa olivat. Auttaisikohan karsiminen?

Kaikista suurin ilonaihe on kuitenkin vielä kertomatta. Klorofyllin foorumin kautta hankittu santun pistokas on alkanut tehdä pikkuisia lehtiä juurelleen! Oi kuinka ihanaa! Nyt hoivataan heitä erityisen hyvin, jotta jaksavat kasvaa. Pitäisiköhän ihan pistää kyltti viereen, että vauvat nukkuvat, ei saa häiritä?