lauantai 28. huhtikuuta 2012

Kahvipensaan jakaminen

Olen nyt asunnottomana ja majailen kavereitteni nurkissa, joten vastapalveluksena lupasin auttaa kaveriani hänen kasviensa kanssa. Tämä kahvipensas on saanut alkunsa useista samaan purkkiin kylvetyistä siemenistä. Näin saadaan nopeasti rehevää, mutta se tarkoittaa myös sitä, että pian tulee ahdasta. Jotain piti tehdä.

Koska omistaja toivoi kasviensa päätyvän enimmäkseen hydroon ja mahdollisimman helppokäyttöisiin ruukkuihin, aloitimme käymällä paikallisessa puutarhaliikkeessä. Sieltä löytyi Lechuzan ruukkuja, joissa on monia hyviä ominaisuuksia. Ensinnäkin löytämämme aloituspaketti (Lechuza orkidearuukku) sisältää kaiken tarvittavan: ruukun, vedenpintamittarin ja kasvualustan. Toisekseen ruukun väriä voi muuttaa helposti vain nostamalla sisäruukku uuteen ulkoruukkuun. Koska kasvualustana on muu kuin multa, ratkaisu sopii myös allergisille. Juuret saavat paremmin happea, joten kasvi nauttii ja puhdistaa ilmaa vielä tehokkaammin kuin multaan istutettuna.

Kasvualusta on päätetty, ruukku on valittu, ei kun hommiin!

Ensin juuripaakku piti varovasti hajottaa ja taimet erotella toisistaan. Yhdestä viherkasvista tulikin monta. Itse asiassa niin monta, että istutin kolme samaan ruukkuun. Vesiviljelyyn menevien juurista huuhdeltiin irtomulta vesinoron alla, muut istutettiin sellaisenaan.
Vasemmalla näkyy yksi käytetyistä suojaruukuista. Sen muoto kapenee ylöspäin, eikä siinä ole pohjareikää, joten jos siihen istuttaisi suoraan, juurten täytettyä kasvualustansa kasveja ei saisi pois kuin rikkomalla ruukun. Pohjareiän puuttuminen tarkoittaisi sitä, että jos kasteluvettä lorahtaisi liikaa, se ei pääsisi ruukusta pois kuin haihtumalla. Kiersin nämä ongelmat istuttamalla kasvit muoviseen taimiruukkuun ja nostin sen suojaruukkuun. Sopivan matala ei näy suojaruukusta, ellei tule ihan viereen töllistelemään. Kastelukin on helppoa: Kasvi ruukkuineen ylös, upotetaan ruukku vesiämpäriin, pidetään, kunnes kuplia ei enää nouse, nostetaan ylös ja annetaan liikaveden valua pois.

Oman kämpän etsiminen on asialistalla. Sitä ennen omat kasvini pysyvät evakossa. Onneksi kasveja saa lainaan, niin pääsee työntämään sormensa multaan. :)

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Minut on palkittu


Tuuli, joka pitää blogia Tomtbacka, heitti minua tämmöisellä. Tarkoituksena on palkita uusia blogeja, tai blogeja joilla on alle 200 lukijaa. Nyt pitäisi siis valita 5 bloggaajaa ja vastata kysymyksiin. En ole ehtinyt selata blogimaailmaa niin, että tietäisin kelle tämän antaa, joten ottakoon sen tästä, ken haluaa.

Kysymykset:

1. Milloin perustit blogisi?
- Ensimmäinen postaus on joulukuulta 2007, mutta varsinaisesti aloin pitää blogia maaliskuussa 2008.

2. Miksi perustit sen?
Olin jäänyt sairauslomalle ja tarvitsin tekemistä. Kasvit ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Huonekasveista oli hyvin vähän blogeja, joten aloin itse pitää sellaista.

3. Onko blogisi muuttunut kovasti sen alkuajoista? Miten?
Ei kai. Asunto on vaihtunut, mutta kerrostalossa yhä asun. Aiheet vaihtelevat kulloisenkin kiinnostuksen mukaan, mutta kasvit pysyvät. Blogin pitäminen on rutinoitunut, sen kyllä myönnän. Minne sitten meneekin tai mitä tekeekin, miettii saisiko siitä postauksen.

4. Mitä blogisi sinulle merkitsee?
Minulle se on paikka, jonne kerätä tietoa: Minkä kasvin sain milloinkin, keneltä, milloin se kukki/kuoli. Mitä olen oppinut huonekasveista ja haluan jakaa muiden kanssa.

5. Miten olet päätynyt blogisi nykyiseen ulkoasuun?
Hirveän metsästyksen kautta löysin vihdoin oikeanlaisen sivupohjan ja taustakuvan.

6. Millaisista aiheista kirjoitat blogiisi mieluiten?
Jos on kauhean selvittämisen jälkeen löytänyt etsimänsä tiedon, sen laittaa mielellään helposti omaksuttavassa muodossa tänne.

7. Millaisia blogeja luet itse mieluiten?
Erilaisia. Tällä tarkoitan blogeja, joita lukiessa tuntee tutustuvansa kirjoittajaan. Kaikkea ei ole kopioitu muualta, vaan kirjoittaja antaa itsestään. Jos lisäksi oppii uutta, vielä parempi.

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Saksa jää taa...

Tilanne muuttui sellaiseksi, että jouduin lähtemään takaisin Suomeen suunniteltua aikaisemmin. Taakse jäi suurkaupungin hulina ja sen monet ihmeet.


Köynnösten peittämä kukkakauppa, joka pysäytti torilla.

Rotta, joka matkusti omistajansa polvella ratikassa ja käyttäytyi erittäin hienosti.

Täällä kuulin ensikertaa hang-rummun soittoa. Todella kaunista! Rummun keksijä kyllä vaatii, ettei soitinta saisi kutsua rummuksi, mutta mikä muu se sitten on? Joka tapauksessa, sen säveliin päätän eloni ja oloni Saksassa:

torstai 19. huhtikuuta 2012

Palmengarten: Palmuhuone

 Kuuma, kostea.
 Rehevä.
Eksoottisten lintujen huutoja,
 kukkia,
 veden solinaa,
 koi-karppeja.
 Tuttuja, jättiläisinä.
Lepotauko.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Garten 2012: Koristeeksi

Jos pääsiäisen läheisyyttä ei muusta huomannut, niin viimeistään tästä pöydästä. Myyjä kertoi hakevansa munat itse toreilta Itä-Euroopasta ja tuovansa ne Saksaan myytäväksi. Koristelutapoja oli useita, alueesta tai jopa kylästä riippuen. Yksi oli kastaa muna väriin ja maalin kuivuttua raaputtaa kuva esiin. Toinen tapa oli koristella munan maalin lisäksi oljella, joka halkaistiin, silitettiin ja liimattiin munan pintaan muodostamaan erilaisia viivoja, raitoja ja jopa kukkia.
Hieman vaikeampi tapa oli porata muniin reikiä, joka tapahtuu vanhalla hammaslääkärinporalla, sellaisella kädessä pidettävällä, jota sormin pyörittämällä munaan tehdään reikä. Kuulemma koneella poratessa muna helposti halkeaa. Poraamisen lisäksi nämä munat on koristeltu vahalla.
Tällaisia munia en ollut ennen nähnyt. Reikien lisäksi nämä oli koristeltu kuparilangalla, josta oli pyöritelty munan pinnalle verkko. Täytyy sanoa, että nämä vaativat sellaista taitoa ja kärsivällisyyttä, mihin minusta ei ole! Tyydyn sujuvasti ihailemaan. :)
Vaikka tuntui, että messuilla olisi ollut vielä vaikka mitä nähtävää...
...ja bongattavaa, alkoi messuvieras tajuta, että jalkoja väsytti ja markkinahulina alkoi painaa. Oli siis aika suunnata muualle. Jonnekin vihreään ja rauhalliseen...

tiistai 17. huhtikuuta 2012

Garten 2012: Ympäristöystävällisyys

"Matkusta ulkomaille, opit jotain kotimaastasi", päti täälläkin. Messuilla oli esillä useita eri maanparannusaineita ja multasekoituksia, joista erikseen mainostettiin, etteivät ne sisällä turvetta:
Minua valistettiin, että saksalaiset ovat huolissaan soiden tuhomisesta, joten nykyään ympäristötietoinen kansalainen ostaa multasekoitusta, jonka orgaaninen aines on kompostista, ei suolta. Suomessa asia ei ole noussut tapetille, vaikka täälläkin ojittamattomien soiden määrä on huomattavasti pienempi kuin aikoinaan.
Nykyaikainen puutarhuri ei myrkytä jokaista öttiäistä, jonka pihallaan tapaa, vaan tarjoaa niille majoitusta ja suojaa. Hyönteishotelleista löytyi luonnon keloja matkivaa (kuvassa keskellä), seinälle ripustettavaa, halkopinoon kätkettävää... Tietysti niihin sai myös ostaa täyttöpakkauksia, jos vanhat oljet ja tikut olivat päässeet maatumaan. Kuvassa kelomaisen hyönteishotellin ympärillä on erilaisia kimalaisille tarkoitettuja betonisia majapaikkoja.
Mehiläisiäkin oli näytillä. Tämä yritys tarjosi mahdollisuuden tilata mehiläispesä postissa. Kuriiri tuo pesän kotiovelle ja kun pahvisen kuljetuslaatikon poistaa, pesän voi nostaa puutarhaan sellaisenaan. Helppoa! Jos ulkonäkö ei miellytä, tarjolla oli myös erilaisia puisia koteloita ja laajennusosia alkuperäiselle pesälle.

Vieressä oleva avonainen laatikko on kimalaismaja, joka on teljetty auki sisustan esittelemiseksi. Jos olisin kimalainen, kömpisin tuonne mielelläni viileiksi öiksi.
Guerilla gardening oli muodissa. Siemenpommeja sai valmistaa itse työpajassa, tai jos ei halunnut sotkea käsiään, niitä sai myös ostaa valmiina:
Jos halusi hoitaa homman kunnon kapinallishenkeen, tarjolla oli myös keraamisia, käsikranaatin muotoisia siemenpommeja. Siitä vain viskomaan puutarhakasveja tyhjille tai hylätyille tonteille!

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Garten 2012: Shoppailua


Messuilta pitää aina olla jotain tuomista, ja sitä olisi löytynyt täältäkin, vaikka ei olisi yhtäkään kasvia ostanut. Amppeleita oli joka lähtöön.


Tämä oli minusta todella kaunis! Tuli ihan mieleen prinsessa Ruusunen... Kuvitelkaa joku köynnöstävä kukkaputous valumaan tämän amppelin yli ja läpi!


Löytyihän sieltä myös Fiskarssia. Enimmäkseen saksalaiset näyttivät suosivan saksalaista laatua, lisäksi sveitsiläisillä oli iso osasto erilaisia puutarhurin tarvitsemia veitsiä.

Shoppailijan paratiisi löytyi puutarhan keskellä sijaitsevasta talvipuutarhasta. Tunnelma oli ihana ja nähtävää vaikka kuinka. En meinanut löytää paikasta pihalle, vaikka tila oli loppujen lopuksi melko pieni. :)


Katsokaa esimerkiksi tätä: Puutarhurin selkään sopiva ruiskutin, valmistettu yhä samalla huolella kuin valmistajan alkuaikoina, mutta ennen käytetty kumi on korvattu muoviosilla, ja nahkaiset kantoremmit kankaisilla. Nostalgiaa.


Naisille oli tarjolla kokonainen vaatemallisto puutarhaan, aina vaaleanpunaisista työhanskoista lähtien. Itse sain pinkistä yliannostuksen jo lapsena, mutta ehkä joku tykkää?


Näitä pyörittelin vähän aikaa, ennen kuin minulle valkeni, mihin näitä savirinkuloita käytetään. Nehän ovat selkeästi mansikkarenkaita! Rengas siis laitetaan kasvin ympärille, jotta mansikat pysyvät ilmassa, eivätkä homehdu maata vasten maatessaan. Renkaan luvattiin myös hillitsevän etanoita paremmin kuin vaihtoehtonsa olki.


sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Garten 2012: Parveke

Parvekepuutarhoja ei oltu unohdettu. Lasitetun parvekkeen ei tarvitse olla tylsä, tässä malli, jonka voi asentaa myös terassille.
 Parvekkeen voi myös laatoittaa, eikä aina vain niillä Prisman puulaatoilla.
Parvekkeen kaiteesta voi tehdä kauniimman aitaelementeillä, jotka siis asennetaan parvekkeen sisäpuolelle, asukkaan iloksi. Paljon nätimpiä nämä ovat, kuin vuokrakämpän halkeileva betonikaide. Tarjoavat myös näkösuojaa sitä haluaville, jos parvekkeen kaiteet ovat läpinäkyvää materiaalia.
Kuumuuden torjumiseksi oli tarjolla erilaisia ratkaisuja. Markiisien materiaali vaihteli varjostuskankaasta UV-suojattuun, homehtumattomaan kankaaseen eri väreissä.
Tässä vaihtoehto amppeleille: istutuskassi. Kassi täytetään mullalla, taimet istutetaan siinä oleviin reikiin ja kassin saa ripustettua lenkeistään seinälle tai valaisinpylvääseen. Kastelu tapahtuu ylhäältä.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Garten 2012: Oleskelu


En tiedä, onko näille suomenkielistä nimeä, mutta nämä ovat ilmeisen suosittuja ainakin Frankfurtissa. Niitä näkee ravintoloiden edustalla, ja monesti ihmiset istuskelevatkin niissä juoden viiniä tai talvella glühweiniä. Tämä oli aika riisuttu malli.



Näissä sitten jo riitti pehmustetta, auringon- ja tuulensuojaa, kuosivaihtoehtoja, lisäosia... Pyörät alla helpottavat siirtelyä, eikä pehmusteita tarvitse viedä sateelta suojaan: Riittää, että kerää kaiken kuomun alle ja vetää sen alas.


Puuseppä on näyttänyt taitojaan. Aivan ihania jakkaroita ja pöytiä!



Myös metallista saa kaunista. En tiedä miksi, mutta pidän kovasti tämän mallisista istuimista.


Täällä ei ollut tarjolla valtavia kesäkeittiöitä. Tämän tapaisia grillejä kuitenkin oli tarjolla kahdelta eri esittelijältä. Myös kylpypaljut puuttuivat, mikä oli suomalaisia messuja kolunneelle aika ihmeellistä.

Garten 2012: Omituisten otusten kerho

Kirjava kanaparvi pellistä pyrähti paikalle.
Sikoja ja koiria
Vähän erikoisemman maatilan eläimiä
Kuka sanoo, että kastelukannun pitää näyttää kastelukannulta?

Täällä tuntuvat olevan suosittuja patsaat, joilla luodaan illuusio pensaassa piileskelevästä eläimestä. Näiden messujen hitti olivat hanhenpäät. Pihoilla on näkynyt myös pienien koirien takamuksia ja kissanhäntiä.
Raparperin alla voi piileskellä myös vähän erikoisempi sammakko.
Ruosteesta pitävillekin löytyi eläimiä.
Puunpala? Lintu? Molemmat?
Nämä virtahevot olivat minusta symppiksiä. Niitä löytyi suuresta...
 ...hyvin pieneen. Tämä näkyy tuon ylemmän kuvan taustallakin, vasemmassa ylänurkassa.
Sammakkoprinssi ärsytti vielä yhtä noitaa ja muuttui kastelukannuksi.