sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Kotona taas

Kävin Suomenkiertueella tarkistamassa hoidossa olevien kasvien tilanteen ja vaihtamassa mullat niille, jotka sitä tarvitsivat. Kuolleisiin lisätään:
- Hoya lacunosa: sienitauti
- H. brevialata: kasteluvirhe
- H. obscuran nimellä tullut tuntematon. Tämän kohdalla elätellään vielä minipientä toivoa, mutta hän on tosiaan menettänyt kaikki lehtensä.


Täällä siivooja (kyllä, meillä vuokraan kuuluu siivooja, joka käy kerran viikossa) oli huomaavaisesti pyytämättä kastellut kasvini, joten ne säilyivät kaikki hengissä. Hyvä, että olimme tuoneet tuliaisina Fazerin sinistä, niin oli jotain millä kiittää häntä. H. serpens on viihtynyt jopa niin hyvin, että alkoi kasvattaa uutta haaraa. Nostin hänet kastelukannun nokkaa vasten, niin saa raukka enemmän valoa.


H. griffithii on onnistunut pitämään uuden kasvunsa hengissä lisävalon alla. Kasvu on kuitenkin niin hidasta, että kauempaa katsottuna kasvi näyttää yhä multaan tökätyltä tikulta.

Odotan innolla kevättä, jolloin pääsen tekemään kasvitilauksia. Saksassa toimii nettikauppa, joka lupaa toimittaa kasveja, ei pistokkaita. Ainakin sinne ajattelin lähettää tilauksen. Täälläkin säät kylmenevät näin talvella sen verran, ettei eläviä kasveja lähetellä postitse. Tähän mennessä ei olla menty alle nollan, mutta sääennusteet pelottelevat, että täälläkin on kohta -20°C. Katsotaan, miten käy. Lunta on nyt nähty kahteen kertaan, kummallakin kerralla se on viipynyt maassa alle vuorokauden.

perjantai 6. tammikuuta 2012

Mitä tapahtui syyskuussa

Torjunta-aineen tuhoja
Päivityskatkon aikanakin sattui ja tapahtui. Taistelin syyskuun punapunkkeja vastaan. Niitä oli joko a) sittenkin sinnitellyt hengissä orkideassa, jonka ostin tai b) ilmestynyt ulkoa tai c) salamatkustanut jonkun pistokkaan kanssa. Huomasin tuhot ensimmäisenä H. verticillata:ssa. Ihmettelin, kun sen lehtien valkoiset osat muuttuivat keltaisiksi, ja niissä oli punertavan violetteja pisteitä. Tuholaiset saivat rauhassa lisääntyä koko kesän, kun en tajunnut mistä on kyse. Syyskuussa ne olivat jo kaikkialla. En olisi ehkä silloinkaan huomannut mitään, mutta käsien prakaamisen vuoksi jouduin jäämään sairauslomalle. Silloin on aikaa ihmetellä kasvejaan.

Tietysti tämä havainto tapahtui siinä vaiheessa, kun neemöljy oli loppu. Koska sitä ei ihan heti ollut saatavilla missään, käytin korvaavana aineena yhdistelmää ruokaöljy + puutolu + vesi. Toisena aineena kokeilin Raid kukka-aerosolia. Tämä osoittautui virheeksi. Ilmeisesti jompi kumpi (tai molemmat) ei sovi joillekin posliinikukille. Se tappoi H. obovata:n pistokkaan ja teki sen lehtiin outoja kuvioita (kuva yllä). Se sai H. campanulata:n kuolettamaan kaiken uuden kasvunsa. Kasvi jäi juuri ja juuri henkiin yhden lehden turvin. H. serpens:in kuudesta pistokkaasta vain yksi jäi henkiin.

Molemmat orkideani kuolivat punkkien aiheuttaman rasitukseen. Harmi, sillä toinen niistä oli kukkinut siinä vaiheessa puoli vuotta yhtä soittoa, ja olisi varmaan vieläkin jatkanut, elleivät punkit olisi päättäneet toisin.

Australianposliinikukka ja H. calycina piti pätkiä takaisin pistokasasteelle, jotta olisi ollut edes jotain toivoa saada niistä kaikki ötökät pois. Kasveja kuoli muuhunkin. H. javanica kuoli ilmeisesti siihen, että se oli päässyt liian kuivaksi ennen kuin siirsin sen isompaan ruukkuun. Juuristo kuoli, ja se oli menoa. Opin, että jatkossa juurrutan kasvin siinä ruukussa, missä haluan sen kasvavan. H. retusa kuoli siihen, että siirsin sen kirjahyllyn päälle ja unohdin sinne. Se oli kuukauden ilman vettä. Kun vihdoin muistin sen, mitään ei ollut tehtävissä, vaikka yritinkin vielä elvyttää sitä. Kuvassa se on muovipussin sisässä imemässä kosteutta. Muut kasvit selvisivät koettelemuksesta melko vähin vaurioin, vaikka moni pudottelikin lehtiä.

Neemöljyttäkin selvittiin melko hyvin, mutta vaivaa se vaati. Käsittelin kasvit kaksi kertaa viikossa suihkussa kahden viikon ajan. Koska olin sairauslomalla käsien prakaamisen vuoksi, painavien ruukkujen kantelu ei varmaan ollut ihan sitä, mitä lääkäri olisi suositellut, mutta mitä sitä nyt ei kasviensa vuoksi tekisi... Kun neemöljy vihdoin tipahti postiluukusta, käsittelin kasvit sillä kerran ja sen jälkeen punkkeja ei ole näkynyt. *koputtaa puuta*

Muuttosekoiluihin kuului mm. H. macgillivrayi:n terraarion pohjan pettäminen keskellä parkkipaikkaa, mutta kaikki kasvit selvisivät kuitenkin hengissä uusiin osoitteisiinsa. Muutto ulkomaille vaati kaikkien huonekalujemme myymistä tai hävittämistä muutoin ja muuta irtaimistoa hävitin parhaani mukaan. Kasvejani on nyt hoidossa neljässä eri osoitteessa, ja lisäksi annoin pistokkaita viiteen eri osoitteeseen siltä varalta, että joku kuolee.

maanantai 2. tammikuuta 2012

Kasvi-ikkuna tänään


Joulukortit koristavat vielä ikkunaa. Vuodenvaihde meni täällä meluisasti. Paikalliset säästelivät kaikki paukkunsa hyvin tarkkaan puolen yön kohtaan, eli kauhein meteli oli 00:00-00:30. Sumupilvet peittivät suurimman osan näkyvyydestä, ja pommien synnyttämä savu vei siitä loputkin jo 20 yli. Tien toista puolta ei enää siinä vaiheessa näkynyt. Toivotaan, että vuoden päästä sää suosisi paremmin.

Siirsin pöytävalaisimen lisävaloksi H. griffithii:lle, kun raukka vain tunki uutta kasvua joka hetken päästä lopahti valon puutteeseen. Valaisin kuuluu vierastalon kalustukseen. Kun löysin netistä melkein samannäköisen, pelästyin hetkeksi, että tämä on kauhean kallis Arne Jacobsenin suunnittelema pöytävalaisin. Onneksi se osoittautui halvaksi kopioksi, muuten en olisi varmaan uskaltanut enää koskea siihen. Valaisin on selvästi suunniteltu mitoiltaan juuri tähän hommaan. Ruukku sopii lähes täydellisesti sen jalan reikään. Nyt kasvi on pistänyt suurempaa vaihdetta silmään kasvun suhteen. Lisävalo tuli selvästi tarpeeseen. Muutkin kasvit ovat työntämässä uutta. Pitää kai jossain vaiheessa ruveta etsimään heille lannoitetta, edelliset kun jaoin Suomessa kavereille.