Siivoilin vähän, ja samalla kasvit siirtyivät kauniimmille kasvupaikoille. Paraatipaikalle pöydän päälle pääsi komea marraskuunkaktus. Olen vahtinut sen lehtiä kuin haukka, etteivät vain pala auringossa, mutta tähän mennessä siitä ei ole ollut huolta. Ehkä pilviset päivät ovat osasyyllisiä. Tuolinpäällä istuvat värinokkoset, joita vihdoin sain aikaiseksi harventaa. Jos niillä nyt olisi jotain toivoa kasvamisesta.
Kirvat vaivaavat yhä kumpaakin ruusua, mutta silti ne ovat päättäneet jatkaa kasvua. Nuppuja on molemmissa. Ruusun juurelle on päässyt kierrätyskeskuksesta löytynyt vesisuppilo. Erittäin tieteellinen vertailututkimukseni yrittää selvittää, onko sellaisesta hyötyä ruusuilleni. Jos on, pitää metsästää jostain toinenkin tuollainen.
Toinen pelargoni päätti jatkaa kukkimista, kun toinen kasvattelee vain lehtiä. Myös isoin kehäkukka on tehnyt jo kaksi nuppua. Toivon kovasti että nämä ehtisivät aueta ennen kuin parvekekilpailuun pitää lähettää kuvat parvekkeestaan. Muuten parvekelaatikkoni näyttävät vähän mitäänsanomattomilta. Samaa toivon myös ruusuista, mutta niiden juurelle nyt voi aina hätätilanteessa istuttaa vaikka orvokkeja tms.
Tässä kastelukannu, jonka sain tädiltäni koska sen maalaus meni pieleen. Koekäytössä kannu sotkee enemmän kuin kastelee, joten taitaa päätyä vain koristekäyttöön. Pitää jossain vaiheessa katsoa, kannattaisiko yrittää saada maalipinnasta tasaisempaa.
Pienoiskasvihuone jäi tyhjäksi, joten keksin laittaa kivikkokasvit siihen. Koristeena on merisiilien kuoria.
Sain vihdoin nostettua lintuhäkinkin paikoilleen. Lisäksi sisällä siirsin ruokapöytää keskemmälle huonetta, että pääsen vapaammin käsiksi kasveihin. Niitä on mukava tutkiskella ja nyplätä ohikulkiessa.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti