torstai 27. marraskuuta 2008

Voi voi voi...!

Ongin juuri 5 menehtynyttä imunuoliaista 128:sta. Selvisihän, miksi vesitestit ovat näyttäneet kypsytetyssä akvassa äkkiä nitriitissä nousua... Miksen etsinyt jo aiemmin kivien seasta? Tuonne on pistetty 8 kalaa, ja olen nyt tonkinut koko akvaarion niin että vesi on aivan sameana, enkä ole löytänyt kuin yhden elävän kalan. Ei hyvä. Mutta en kyllä keksi missä ne muut olisivat. Elleivät ole änkeneet itseään suodattimeen, sehän tästä vielä puuttuisi... Toisaalta kuolleet kalat on helpompi löytää kuin elävät. Toivotaan siis että tuolla on vielä 3 hengissä. Mikä ihme nuo on tappanut? Virtausta on, vettä on vaihdettu niin etteivät vesiarvotkaan ole päässeet myrkyllisen puolelle, liikaruokinnasta ei ole kyse kun ovat olleet ruuatta. Oliko muuttoreissu sittenkin liian rankka? Onko yksi kuollut ja pilannut veden niin että muutkin ovat heittäneet lusikan nurkkaan?

Lehtispojalla sen sijaan menee hyvin. Hän on väreissään ja ruoka on täyttänyt kuopalla olleen masun. Evät näyttävät selvinneen muutosta ehjinä. Toivotaan, että imunuoliaisakvan asiat alkavat järjestyä vähitellen.

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Kiirettä pitää


Leskeksi jäänyt raitapaitamme on eilen saanut uuden kumppanin, Williamin, joka ei todellakaan osaa poseerata kameralle. Tyyppi pääsikin heti uuteen kotiinsa uuden morsmaikkunsa luo, kun karanteenin kanssa oli ongelmia, mutta eipä tuo näytä herraa haitanneen. Ruoka maistuisi myös ruoka-ajan ulkopuolella ja kaikkea pitää maistaa. William seuraa nuorikkoaan kuin hai laivaa, mutta tyttöä ei oikein tunnu kiinnostavan. Kai tämä ukko on liian nuori hänelle, kun edellinen ukko oli niin iso, komea ja vanha. (tajusin muuten kotona, että annoin Williamin entiselle emännälle väärän s-postiosoitteen. "." tilalla pitäisi olla ".m.")

Sitten muita uutisia:

Sain tänään aikaiseksi laittaa vihdoin lisävalot kasveille jotka sitä tarvitsevat. Vihdoin.

128 on pystytetty, ja siellä on jo imunuoliaisia. Lajeista löytyvät ainakin pisteimunuoliainen ja viiruimunuoliainen.

Sain vihdoin kaverilta saadun santun kukkimaan.

Parvekkeelle on tullut lunta reilusti, mutta en ole ehtinyt valoisaan aikaan ottaa kuvaa tai sitten patterit ovat olleet loppu, kiitos kihlattuni harrastuksen. Myöhemmin sitten. :)

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

Turun reissun tuomisia


Tämän syksyn reissuihin on kuulunut myös käynti Turun kasvitieteellisessä puutarhassa. Harmi, että kamera unohtui kotiin. Mukaan tarttui kahden kärhön ja kääpiösamettikukan siemeniä, vesihyasintti ja iso pistia. Hieno paikka, suosittelen, jos ei ole vielä tullut käytyä. Oli hauska reissu, käydään varmasti ensi kesänä uudelleen, kun ulkopuutarhassakin on jotain katsottavaa. Harmi, että kymbidejä oli esillä vain 2 erilaista, mutta tuli sitten vedettyä oikein alan gurua hihasta, ja opittua mm. että on olemassa luonnonlajinen orkidea, jonka kukat haisevat hevosenlannalta. :) Se oli sopivasti kukassa. Kuulin myös, että Jämsän puutarhaopistolta heillä on ollut harjoittelijoita, eli jos sinne päätän lähteä opiskelemaan, tuonne voi päästä.

Heti kun tuonne kasvihuoneisiin astuin, olin kuin kotonani. Ensimmäisen kierroksen jälkeen kihlattuni lähtikin kahville minun jatkaessani kiertelyä itsekseni kunnes hän tuli vetämään hihasta että bussi lähtee kohta. Yötä olimme hotellissa ja aamulla vielä ihasteltiin purjelaivoja ja Turun linnaa. Shoppailukierroksen jälkeen suuntasimme takaisin kotiin. Istutuin kärhöjen siemenistä 2/laji tuonne ulos peiton alle ja 2/laji ilman peittoa, saa nähdä tuleeko kummastakaan mitään. Toivottavasti ainakin samettikukat onnistuvat. Luulisi, että ovat helppo tapaus, mutta eihän noista koskaan tiedä. Jos vaikka unohtuvat verhon taakse niin kuin ne auringonkukat tai jos unohdan kastella niitä kuten leijonankitoja... Onneksi aina on ensi vuosi.

Tänään satoi ensilumi, joka suli melkein heti. Tästä se talvi alkaa.

Lepää rauhassa


Torstaina tuli ihmeteltyä, kun eräs kaloistamme käyttäytyi oudosti. Kuparimonniskoiras Guassimodo, tuttavallisemmin Jussi, opetteli seisomaan. Se seisoi pyrstöllään mattosuodatinta vasten ja korjasi välillä asentoaan. Otin useammankin kuvan kaikessa rauhassa, eikä hän liikkunut minnekään. Tänään hän sitten oli nukkunut pois kunnioitettavassa iässä, joka kieppui siinä 10v. tienoilla.