sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Taimistotermejä

Olen tänään yrittänyt tehdä tuota taimitarhatuotannon lisätehtävää. Olen huomannut, että monia, todella monia tuon listan termeistä pidetään niin itsestään selvinä, ettei niitä meinaa netistä(kään) löytää. Lisäksi huomasin, että kauhean moni termi vei suoraan minun blogiini. Joten nyt kun olen tehnyt tätä salapoliisityötä, tässä vähän selityksiä netistä vaikeimmin löytyviin termeihin:

Generatiivinen lisäys = siemenlisäys

Vegetatiivinen lisäys = kasvullinen lisäys, syntyvä uusi kasvi on emokasvin klooni. Esim. pistokaslisäys.

Siementen käsittelyt:
Siementen käsittelyillä ennen kylvöä varmistetaan tasainen taimettuminen, vähennetään kasvintuhoojien esiintymistä sekä helpotetaan kylvöä.

- Kuivissa siemenissä voi olla pinnalla tuhosienten itiöitä. Siementen käsittely torjunta-aineilla eli peittaus estää sienitautien leviämistä. Kasvinsuojeluaineita voidaan annostella myös pilleröintiaineeseen. Ne voivat olla hyönteisiä tai kasvitauteja vastaan.

- Siementen lämminvesi- tai höyrykäsittely tuhoaa siemenissä olevia pieneliöitä tehokkaasti. Kuivia siemeniä pidetään 49-57 asteisessa vedessä 15 minuutista puoleen tuntiin, lajista riippuen. Siemenet jäähdytetään ja niiden annetaan kuivahtaa.

- Siemenen kuoren ollessa kova ja vettä läpäisemätön, sen käsittely hapolla tai mekaanisesti vioittamalla päästää veden siemeneen, jolloin itäminen voi käynnistyä, jos muut olosuhteet ovat sopivat.

- Kasvihormoneista etenkin sytokiniini ja gibberilliini vaikuttavat itämiseen. Siemenen lepotila saadaan päättymään gibberilliinihappokäsittelyllä.

Meristeemi = kasvupiste = verson kärki, käytetään solukkolisäyksessä.

Kennotaimi:
Kennotaimilla kasvatusastiana on monilokeroinen muovi- tai polystyreenilaatikko. Pienikokoisia pensaiden ja puiden taimia voidaan kasvattaa ja myydä kennoissa tai poteissa. Taimista voidaan tällöin käyttää epävirallista termiä ”kevyttaimi”, joka kuvaa taimen kokoa ja haaroittuneisuutta. Metsäpuiden taimia myydään yleisesti kenno- tai pottitaimina. Istutus on nopeaa ja voidaan tehdä yleensä milloin tahansa kasvualustan ollessa sulaa. Metsäpuiden taimien osalta noudatetaan kuitenkin kullekin kasvilajille suositeltuja istutusaikoja.

Juurenniska = Kasvin pääjuuren ylin, varteen rajoittuva osa.

Juurihoito:
Tavallisesti isoja puita, jotka on tarkoitus joskus nostaa maasta, hoidetaan etukäteen jopa parina kolmena vuotena siten, että niiden juuria katkaistaan vähitellen, jotta ne eivät saisi yhtäkkistä shokkia. Esim. taimistot, jotka myyvät maassa suoraan kasvavaa (paljasjuurista) tavaraa tekevät usein näin. Pussi- tai ruukkutaimet eivät tällaista hoitoa luonnollisesti tarvitse.

Kallus:
Aktiivisesti jakautuvaa, erilaistumatonta solukkoa. Kallusta syntyy haavakohtiin tai solujen jakautuessa solu- ja solukkoviljelyssä.

Kemialliset käsittelyt:
Kemialliset kasvunsäätökeinot ovat käytössä koristekasvien viljelyssä. Kemialliset kasvunsääteet ovat yhdisteitä, jotka eivät ole ravinteita. Ne vaikuttavat pieninä määrinä kasvuun. Kasvunsääteillä voidaan paitsi hillitä pituuskasvua, myös huolehtia latvonnasta ja nupustamisesta, jolloin säästetään työkustannuksia.

Pari jäi, joiden määritelmää en löytänyt. Emokasvi on sanana hyvin käytetty, mutta sitä ei ole missään selitetty. Päättelin, että sillä tarkoitetaan kasvulliseen lisäykseen käytettävää kasvia. "Lyhytrunkoinen" esiintyy kyllä eri taimistojen hinnastoissa, mutta mitä sillä nyt sitten tarkoitetaan? Onko se lyhyeksi leikattu perusrunko, joka on sitten jalonnettu, jalostuksella aikaansaatu lyhyen rungon kasvattava kasvi, vai jollain käsittelyllä lyhytrunkoiseksi jäänyt kasvi? Yritin löytää tietoa myös englanniksi, mutta sekosin vielä lisää. "Short stem" on näemmä myös joidenkin kasvien osa, joka talven jälkeen aloittaa uuden kasvun. Sellainen löytyy mm. perennoilta ja mansikalta. Öh? Apu otetaan ilolla vastaan!

Edit: Emokasvi on siis kasvi, josta lisäysaineisto (siemenet tai pistokkaat) on saatu. Lyhytrunkoinen on puiden laatuluokka, ja tarkoittaa puuta, jolla on oksatonta runkoa alle 1m. Arvaukseni, että termi olisi englanniksi "short stemmed", meni metsään, joten ilmankos ei tietoa löytynyt! Suurkiitokset kaikille Klorofyllin guruille näistä tiedoista!

1 kommenttia:

Daniel kirjoitti...

Itse opiskelen myös Puutarhataloutta,aikuiskoulutuksena, monimuotokoulutuksena, Jämsässä. Pitää sanoa että teet todella arvokasta työtä pitämällä tätä blogia. Pitäisi joku kerta lukea se kokonaan. Aloitin opiskelun vasta 12.1.2010. Lähetä veisti jos saat tämän. Olisi mukava jutella lisää.