Otin eilen valokuvia lehtikaloista syömässä huonolla menestyksellä. Yli 20 kuvaa, ja nämä ovat tarkimmat, mitä tuli. No, joka tapauksessa nyt on näyttää heille todisteita siitä, että he ovat joskus saaneet meillä ruokaa. He väittävät yhä, että heitä pidetään hirvittävässä nälässä, ja kerjäävät ruokaa aina, kun joku nousee tuoliltaan olohuoneessa tai saapuu huoneeseen.
Williamin pyöristymisen ja kasvamisen huomaa parhaiten, kun kalat ovat vierekkäin. Alunperin silmäänpistävä kokoero on kutistunut lähes huomaamattomaan. Meillä alkaa mennä kalat sekaisin, jos he ovat kovin värittömällä tuulella eivätkä levittele selkäeväänsä. Nyt heillä on muuten taas kutu, se ilmestyi viime yönä aaltovesimiekan lehdelle. Lehtistyttö on ahkerasti tuulettanut sitä, mutta William keskittyy ruuan kerjäämiseen. Nytkin hän vain odottaa, milloin nousen sohvalta, että hän voisi aloittaa kuuluisan näytelmän "Kuolen nälkään".
2 kommenttia:
Ihanat lehtikalat:) Meilläkin on niitä 5.
5?! Pitää sitten olla todella rauhallisia luonteita tai iso akva. Meillä nuo eivät meinaa mahtua tuohon 300:n litraan... :S
Lähetä kommentti