Tähän aikaan vuodesta varmin tapa saada kasvinsa hengiltä ei ole liika pimeys, kuiva ilma, kuuma patteri tai veto, vaan liika kastelu. Kasvit ovat siitä erikoisia, että ne sekä juovat että hengittävät juurillaan. Juurten on siis saatava sekä vettä että happea. Maassa on erikokoisia huokosia, maamurusten väliin jäävää tilaa. Normaalisti pienet huokoset ovat täynnä vettä ja suuret ilmaa. Veden pintajännitys riittää pitämään pienet huokoset täynnä vettä, mutta suurissa huokosissa painovoima voittaa pintajännityksen, ja vesi valuu alaspäin. Ruukussa voi käydä niin, että kun vesi ei pääse ruukun pohjasta läpi, myös suuret huokoset täyttyvät vedellä, ja kasvin juuret "hukkuvat". Talvella useimmat ruukkukasvit ovat lepotilassa, eivätkä käytä paljoa vettä. Siksi kastelua pitäisi vähentää reilusti kesään verrattuna. Sumuttelua sen sijaan kannattaa harrastaa useammin, sillä lämmitys kuivattaa huoneilmaa entisestään.
Joskus kuitenkin käy vahinko, ja vettä tulee annettua liikaa. Mitäs sitten tehdään? Tärkeintä on toimia nopeasti, tuhoja tulee jo vartin jälkeen. Itselläni on enimmäkseen säiliöruukkuja, joten olen askarrellut ruiskusta ja muoviletkusta tämmöisen vesisäiliön tyhjentäjän. Jos vettä meni vain vähän liikaa, voi ruiskun täyttää säiliöstä ja tyhjentää muualle. Jos sitä meni paljon, laittaa ämpärin tämän alle, vetää ruiskun täyteen, pitää letkun pään vedenpinnan alapuolella säiliössä ja vetää ruiskun männän kokonaan ulos ja antaa veden lorista ämpäriin. Jotta tämä toimisi, ämpärin vedenpinnan pitää olla aina alempana kuin vedenpinnan ruukussa. Tavallisessa ruukussa kasvi nostetaan ruukusta juuripaakkuineen ja juuripaakku kääritään talouspaperiin, joka vaihdetaan kuivaan sitä mukaa kuin se kastuu. Näin mullasta imetään liika vesi. Lopuksi kasvi istutetaan ruukkuunsa takaisin ja jatkossa kastellaan varovaisemmin.
Liikakastelun merkkejä ovat pienet "kärpäset", jotka lisääntyvät märässä mullassa. Kasvi reagoi juurten hapenpuutteeseen samoin kuin vedenpuutteeseen, sillä juurten toiminnan häiriintyessä se ei saa imettyä vettä, ja kuivuu. Lehtien kurtistuminen kastelusta huolimatta voi siis kertoa liikakastelusta. Se voi olla merkki myös juurten tuhoutumisesta muusta syystä, kuten juuristoa vahingoittavat tuholaisista tai sienitaudista, joten jos kastelun vähentäminen ei auta, myös nämä syyt kannattaa tarkistaa. Liika lannoitus voi tehdä ruukussa olevasta vedestä niin väkevää, ettei kasvi saa imettyä sitä, mutta tämä on ongelma pikemminkin ammattiviljelmillä tai jos lannoitetta on annettu enemmän kuin ohjeessa on kerrottu.
Joskus kuitenkin käy vahinko, ja vettä tulee annettua liikaa. Mitäs sitten tehdään? Tärkeintä on toimia nopeasti, tuhoja tulee jo vartin jälkeen. Itselläni on enimmäkseen säiliöruukkuja, joten olen askarrellut ruiskusta ja muoviletkusta tämmöisen vesisäiliön tyhjentäjän. Jos vettä meni vain vähän liikaa, voi ruiskun täyttää säiliöstä ja tyhjentää muualle. Jos sitä meni paljon, laittaa ämpärin tämän alle, vetää ruiskun täyteen, pitää letkun pään vedenpinnan alapuolella säiliössä ja vetää ruiskun männän kokonaan ulos ja antaa veden lorista ämpäriin. Jotta tämä toimisi, ämpärin vedenpinnan pitää olla aina alempana kuin vedenpinnan ruukussa. Tavallisessa ruukussa kasvi nostetaan ruukusta juuripaakkuineen ja juuripaakku kääritään talouspaperiin, joka vaihdetaan kuivaan sitä mukaa kuin se kastuu. Näin mullasta imetään liika vesi. Lopuksi kasvi istutetaan ruukkuunsa takaisin ja jatkossa kastellaan varovaisemmin.
Liikakastelun merkkejä ovat pienet "kärpäset", jotka lisääntyvät märässä mullassa. Kasvi reagoi juurten hapenpuutteeseen samoin kuin vedenpuutteeseen, sillä juurten toiminnan häiriintyessä se ei saa imettyä vettä, ja kuivuu. Lehtien kurtistuminen kastelusta huolimatta voi siis kertoa liikakastelusta. Se voi olla merkki myös juurten tuhoutumisesta muusta syystä, kuten juuristoa vahingoittavat tuholaisista tai sienitaudista, joten jos kastelun vähentäminen ei auta, myös nämä syyt kannattaa tarkistaa. Liika lannoitus voi tehdä ruukussa olevasta vedestä niin väkevää, ettei kasvi saa imettyä sitä, mutta tämä on ongelma pikemminkin ammattiviljelmillä tai jos lannoitetta on annettu enemmän kuin ohjeessa on kerrottu.
Muut talven uhat ovat kuiva huoneilma, kuumat patterit, kylmä ilma (veto) ja pimeys. Pimeys ei haittaa, jos lämpötila on niin alhainen, että kasvi voi pysyä lepotilassa. Pimeys ja lämpö yhdessä tappavat. Jos lämpötilaa ei voi laskea, kasville pitää antaa lisävaloa. Vähästä valosta kannattaa myös ottaa kaikki irti ja pitää kasvin lehdet puhtaana pölystä joko pyyhkimällä tai viemälla kasvi esimerkiksi kerran kuussa tai kahdessa suihkuun. Kuivaa huoneilmaa voi torjua siirtämällä kasvit ryhmiin, laittamalla niiden lähelle vettä astioihin ja sumuttelulla. Ovia ja ikkunoita aukoessa kannattaa katsoa, ettei lähellä ole kasveja, jotka voivat saada kylmäshokin. Vetoisilla ikkunalaudoilla kasvien ruukut kannattaa suojata nostamalla ne mataliin styrox-laatikoihin, jotka suojaavat niitä kylmältä.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti