Mitä tapahtui syyskuussa

Torjunta-aineen tuhoja

Päivityskatkon aikanakin sattui ja tapahtui. Taistelin syyskuun punapunkkeja vastaan. Niitä oli joko a) sittenkin sinnitellyt hengissä orkideassa, jonka ostin tai b) ilmestynyt ulkoa tai c) salamatkustanut jonkun pistokkaan kanssa. Huomasin tuhot ensimmäisenä H. verticillata:ssa. Ihmettelin, kun sen lehtien valkoiset osat muuttuivat keltaisiksi, ja niissä oli punertavan violetteja pisteitä. Tuholaiset saivat rauhassa lisääntyä koko kesän, kun en tajunnut mistä on kyse. Syyskuussa ne olivat jo kaikkialla. En olisi ehkä silloinkaan huomannut mitään, mutta käsien prakaamisen vuoksi jouduin jäämään sairauslomalle. Silloin on aikaa ihmetellä kasvejaan.

Tietysti tämä havainto tapahtui siinä vaiheessa, kun neemöljy oli loppu. Koska sitä ei ihan heti ollut saatavilla missään, käytin korvaavana aineena yhdistelmää ruokaöljy + puutolu + vesi. Toisena aineena kokeilin Raid kukka-aerosolia. Tämä osoittautui virheeksi. Ilmeisesti jompi kumpi (tai molemmat) ei sovi joillekin posliinikukille. Se tappoi H. obovata:n pistokkaan ja teki sen lehtiin outoja kuvioita (kuva yllä). Se sai H. campanulata:n kuolettamaan kaiken uuden kasvunsa. Kasvi jäi juuri ja juuri henkiin yhden lehden turvin. H. serpens:in kuudesta pistokkaasta vain yksi jäi henkiin.

Molemmat orkideani kuolivat punkkien aiheuttaman rasitukseen. Harmi, sillä toinen niistä oli kukkinut siinä vaiheessa puoli vuotta yhtä soittoa, ja olisi varmaan vieläkin jatkanut, elleivät punkit olisi päättäneet toisin.

Australianposliinikukka ja H. calycina piti pätkiä takaisin pistokasasteelle, jotta olisi ollut edes jotain toivoa saada niistä kaikki ötökät pois. Kasveja kuoli muuhunkin. H. javanica kuoli ilmeisesti siihen, että se oli päässyt liian kuivaksi ennen kuin siirsin sen isompaan ruukkuun. Juuristo kuoli, ja se oli menoa. Opin, että jatkossa juurrutan kasvin siinä ruukussa, missä haluan sen kasvavan. H. retusa kuoli siihen, että siirsin sen kirjahyllyn päälle ja unohdin sinne. Se oli kuukauden ilman vettä. Kun vihdoin muistin sen, mitään ei ollut tehtävissä, vaikka yritinkin vielä elvyttää sitä. Kuvassa se on muovipussin sisässä imemässä kosteutta. Muut kasvit selvisivät koettelemuksesta melko vähin vaurioin, vaikka moni pudottelikin lehtiä.

Neemöljyttäkin selvittiin melko hyvin, mutta vaivaa se vaati. Käsittelin kasvit kaksi kertaa viikossa suihkussa kahden viikon ajan. Koska olin sairauslomalla käsien prakaamisen vuoksi, painavien ruukkujen kantelu ei varmaan ollut ihan sitä, mitä lääkäri olisi suositellut, mutta mitä sitä nyt ei kasviensa vuoksi tekisi... Kun neemöljy vihdoin tipahti postiluukusta, käsittelin kasvit sillä kerran ja sen jälkeen punkkeja ei ole näkynyt. *koputtaa puuta*

Muuttosekoiluihin kuului mm. H. macgillivrayi:n terraarion pohjan pettäminen keskellä parkkipaikkaa, mutta kaikki kasvit selvisivät kuitenkin hengissä uusiin osoitteisiinsa. Muutto ulkomaille vaati kaikkien huonekalujemme myymistä tai hävittämistä muutoin ja muuta irtaimistoa hävitin parhaani mukaan. Kasvejani on nyt hoidossa neljässä eri osoitteessa, ja lisäksi annoin pistokkaita viiteen eri osoitteeseen siltä varalta, että joku kuolee.