Kastelu on välineurheilua

"Täsmäkasteluase"

Sain vihdoin puutarhurin opinnot valmiiksi, enää odotellaan että saan paperit käsiini. Mies onnitteli ostamalla minulle kastelukannun, jota olen pitkään toivonut. En tyytynyt vihjailemaan, vaan kerroin, että valmistun, toivon lahjaksi tätä ja sen saa ostaa tuolta. Tämä on todella kätevä. Kannun saa helposti poimittua ikkunalta tuosta "poikkipuusta". Siihen menee litra vettä, mikä riittää kertakasteluun nykyisellä viidakollani paremmin kuin hyvin. Sillä saa annosteltua vettä hyvin pienenkin määrän ja tarkasti kohteeseensa. Täytenäkään siitä ei vesi pääse kastellessa karkaamaan muualta kuin nokasta, kiitos korkean täyttöaukon reunuksen. Kannuun kuuluu myös suutin, mutta sitä varmaan tarvitaan vasta, jos rupean jotain siemenestä kasvattamaan.

Vesi oli täällä ongelma kovuutensa vuoksi, mutta siitä selvittiin. Käyn ostamassa huolttarilta akkuvettä eli tislattua vettä. Sitä menee ainakin näin talvisaikaan hyvin vähän, tähän mennessä noin 2,5 l. Säilytän vedet auringolta suojassa, enkä kastelukannussa, jotta ne eivät turhan takia haihtuisi ennen kuin ovat edes olleet kasvien juotavissa. En tiedä, onko tämä nyt turhaa hienostelua, kun paikallisista moni kastelee kasvinsa ihan kraanavedellä, mutta ainakin lehtien pudottelu loppui. Katsotaan, miten tilanne muuttuu, jahka kesä koittaa ja kasvien vedentarve kasvaa.