perjantai 4. maaliskuuta 2011

Värimulta

Kaikkea sitä löytää kun vanhaksi elää. Aloin katselemaan, mitä hauskaa kevään messutarjontaan kuuluu, ja löytyi peräti yhdet jonne pääsisin käymäänkin. Piha ja parveke -messut Jyväskylän Paviljongissa osuvat sopivasti siihen viikonloppuun, kun jo asumme Jyväskylässä, mutta en ole vielä ehtinyt lähteä Tanskaan. Näytteilleasettajien tuotteista yksi pisti silmään: värimulta. Kyse on siis polymeerirakeista, jotka turpoavat kastuessaan, ja joita voidaan käyttää mullan sijaan tai koristeena ruukkukasveille, leikkokukille, rairuoholle, siemenkylvöille jne. Olen kyllä nähnyt näitä käytettävän kukka-asetelmissa eri paikoissa, mutten ole aiemmin saanut selville, mitä nämä rakeet ovat. Ammattilaiset puhuvat myös kukkageelistä, vaikka rakeita nämä ovat. Jos rupesi kiinnostamaan, ohjeita käyttöön löytyy mm. täältä.

torstai 3. maaliskuuta 2011

Nyt se on kevät!

Näin se on todettava, kun tänään pääsi jo jään alta paljastunutta asfalttia ihailemaan ja pulujen kujertelut kertovat että niilläkin on kevättä rinnassa. Juhlistin kevään merkkejä pistämällä keittiöstä lisävalot ja kirkasvalolampun varastoon. Samalla vein joitain kasveja olkkarin ikkunalaudalle, kun se näytti niin hirveän tyhjältä. Siellä olleet palmut ja saniainen makaavat nyt kompostissa. Ne olivat niin punkkeja täynnä häätöyrityksistä huolimatta, että hermo meni. Tyhjensin koko ikkunan kasveista useammaksi viikoksi ja uskalsin vasta nyt laittaa tilalle jotain muuta. Varmuuden vuoksi valitsin koekasveiksi ne, jotka eivät kovasti sureta, jos niihin punkit iskevät. Testataan ensin, onko niitä pirulaisia vielä hengissä. Nyt siellä ovat siis santut ja traakkipuu.
Kokeilu perhosorkideojen kanssa jatkuu. Nimpparikukkani kukkii yhä, mutta sen lehdet näyttävät kärsivän pahasti veden puutteesta, mikä on huvittavaa, kun kasvi ui. Se nyt kuitenkin näyttäisi kasvattavan innokkaasti uusia juuria, ehkä se tästä. Sumuttelen sitä nyt varmuuden vuoksi, jos se ei kuolisi janoon veden ääreen. Tämä kasvi onkin ollut näistä kahdesta aina se vaativampi. Se vetää herneet nenään, vaikka minun mielestäni mikään ei ole muuttunut. Joko se reagoi kaikkeen niin viiveellä, etten enää osaa yhdistää syytä ja seurausta, tai sitten se vain ei tykkää minusta. Tuo keltakukkainen viihtyy seurassani paljon paremmin. Vielä, kun sekin innostuisi kukkimaan.Pitkittyneen kokeilun vieressä ovat vauvat. Rahapuuta saa kääntää jatkuvasti, että se kasvaisi suoraan eikä kaatuisi valoa kohti. Santtu on kovasti nyt piristynyt, ja juo hirveästi. On se siis jotain juuristoa saanut aikaan. Kirjotähti alkaa näyttää siltä, että se haluaa uuden ruukun tai se tursuu edellisestä yli. Se ei ole enää niin nätti kun se on kasvanut ulos muodostaan. En oikein tiedä, mitä tuolle kasville tekisi. Ehkä se päätyy ennen kuun loppua kirppikselle.Tälle ikkunalle jäivät vielä valot, sillä päivä ja puhti loppuivat kesken. Sain sentään terraarion lämmittimeen vaihdettua uuden polttimon palaneen tilalle, viritettyä tuulettimen paremmin ettei se resonoi, ja leikkasin "Mäkkärin" tuen alimman poikkilangan pois samoin kuin tein 'Pink Silver':in tuen kanssa. Nyt tuki ei valu koko ajan. Valot lähtevät heti kun ehdin, sillä ne sammuvat jo ennen kuin aurinko lakkaa paistamasta tälle ikkunalle.

Ihanaa, kun inhokkivuodenaikani vihdoin alkaa nujertua kevään tieltä. Aurinko lämmittää jo. Paukkupakkasten jälkeen ei osaa enää pukeutua niin kevyesti, ettei paahtuisi kun menee ulos. Muutto lähestyy. Tänään meillä on asuntonäyttö, jos tähän löytyisi uudet vuokralaiset. Toivotaan, että uudet asukit löytyvät pian, jottei tarvitse kovin usein sopia näitä näyttöjä.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Youtuben syövereistä

Täällä toivutaan vielä häistä ja odotellaan kuvaajilta kuvia. Löysin kuitenkin niin kivoja videoita, että ne pitää jakaa. Kaikki ovat työpaikkaystävällisiä ja ne ymmärtää myös ilman ääntä.

Stacked Pots

Tässä ensimmäisessä videossa näytetään, miten tehdään monikerroksinen ruukku. Homma kyllä tehdään niin kiireellä, että ehkä itse tiivistäisin multaa vähän ennen uuden kerroksen lisäämistä. Ja voi olla helpompaa istuttaa ensimmäinen kerros ensin, sitten iskeä toinen ruukkukerros siihen päälle jne.

Hoya Carnosa Tricolor

Isoposliinikukka avaa kukkansa. Jos video ei meinaa käynnistyä, hyppää pari sekuntia videota eteenpäin ja paina "play". Toimi ainakin minulla. Jos ei toimi, tässä teknisesti huonompi versio: Wax Plant (Hoya) Time Lapse

H macgillivrayi TL Video

Tuolla on useitakin videoita avautuvista kukista, tässä yksi suosikkini menevän musan kera.


repotting our hoya bella. pt1

Kuinka posliinikukka vaihdetaan suurempaan ruukkuun. Videon nimestä huolimatta kasvina on isoposliinikukka. Tuossa näytetään hyvin, miten homman saa tehtyä fiksusti vanhan ruukun avulla.

Balcony Decoration Ideas

Jos haluaa uusia ideoita parvekkeelleen, tässä niitä tulee hengästyttävällä nopeudella. Onneksi videon voi pysäyttää mielenkiintoiseen kohtaan.

Jos on enemmän aikaa, ja englantikin sujuu, tässä pari pidempää videota:

How to decorate a balcony or city roof terrace

How to make a urban garden ? Ideas for plant wall, indoor garden and terrace


keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Uusi löytö

(kuva täältä)

Voi hitsi. Miksi ihmeessä luonnon pitää olla niin kekseliäs? "Pakko saada"-listani uusin tulokas on Hoya sp. Square. Eikä minulla ole vielä edellisiäkään "pakko saada"-listani posliinikukkia, koska pakkanen on viivästyttänyt postituksia. *virn*

Onneksi mistään ei voi tilata posliinikukkia Suomeen näillä pakkasilla, ja kun pakkaset hellittävät, pitää lähteä Tanskaan. Vasta kesäkuussa tarvitsee alkaa lyödä itseään näpeille. Valitettavasti silloin asumme melkein Viherlandian naapurissa... Toivotaan, että he eivät panosta viherkasvien tilauksiin kesällä. Muuten muuttokuorma Saksaan vain paisuu.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Hoito-ohjeita varapuutarhurille

Nyt on varmistunut, että olen lähdössä työssäoppimisjaksollani Tanskaan kahdeksi kuukaudeksi. Paikkakunta on Viborg, ja työssäoppimispaikka on paikallinen viherrakennusyritys. Tämä tarkoittaa sitä, että joku muu kuin minä joutuu hoitamaan kasvejani tällä välin. Koska kukaan kavereista tai tuttavistani ei uskaltanut hommaan lupautua ("Mähän tapan ne ekalla viikolla!"), piti nakittaa hommaan tuleva aviomiesparkani. Hän lupasi hoitaa kasvit, kunhan laittaisin niihin niin selkeät hoito-ohjeet, että hän tietäisi, mitä tehdä. Piti siis tehdä joka kasville pieni hoito-ohjelappu, laminoida ne ja kiinnittää kasviin. Näin:Lapussa on kasvin nimi, valontarve, kastelun tarve, lämpötilatiedot ja jos hoidossa on jotain erikoista. Tästä on kyllä hyötyä muutenkin. Nyt muistan itsekin paremmin, kestikö kasvi kuivuutta vähän, ei lainkaan vai vaatiko se sitä. Kun iskee muistikatkos, mikä kasvin nimi nyt olikaan, siinä on lunttilappu. Näistä taisi tulla pysyvä osa kalustusta. :)

Vielä kyllä pitää käydä ostamassa varahoitajalle mittari, joka sanoo selkeästi kastelutarpeen. Niin, ja kirjoittaa erikseen hoito-ohjelappu, joka selittää pikkulapun ohjeet. Lannoittamisesta ei onneksi tarvitse hänen välittää mitään, kunhan lisää vettä tarpeen mukaan.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Löytö: kukka-automaatti


Kaikkea sitä näkee. Tampereen rautatietunnelista löytyi tämmöinen. Ilmeisesti pakkaamista varten paikalle oli tuotu sanomalehtipaperia, mutta pöytää ei lähellä ollut, joten aikamoinen akrobaatti saa olla paketoidessaan. Ilmeisesti kuitenkin kauppa käy, kun osa lokeroista oli tyhjänä.

torstai 10. helmikuuta 2011

Taitaja 2011-kisojen purku

Kaikki loppuu aikanaan. Niin myös nämä kisat. Tuntui vähän hullun hommalta ruveta purkamaan töitä heti seuraavana päivänä, kun niitä oli niin huolella edellisenä päivänä rakennettu, mutta minkäs teet. Ei myymälätilaa voi ikuisuuksiin näyttelytilana pitää.Vips vain, ja kivet olivat taas säkeissä ja lavoilla.Hups, ja valtavan painavat betonipalkit, jotka olivat esittäneet kiinteää seinää kisoissa, oli lastattu.
Tuntui, että tavarat suorastaan lensivät pihalle, hyvä kun ehdin kuvia ottaa. Sitten alkoikin se inhottava vaihe, pölyävän soran kerääminen ja poiskuskaaminen.Ensin lapioitiin sora korkeaksi kasaksi, jonka kaivuri nappasi kauhaansa, ja sitten lapioitiin kauha täyteen. Tätä sitten tehtiin, kunnes suurin osa sorasta oli pihalla.Onneksi soraa oli rajallinen määrä, vaikka aluksi tuntui, että sitä riitti loputtomiin. Vähitellen sai alkaa käärimään huopia pois.Minä tartuin pölynimurin varteen, ja rupesin imuroimaan hallia sitä mukaan kun se saatiin tyhjäksi. Hienojakoista pölyä yritettiin sitoa kastelemalla sorakasat ennen niiden lapiointia, mutta silti sitä oli joka paikassa.Lopulta ei tarvinnut enää kuin pakata huovat ja muut tavarat ja suunnata kotiin.Tästä saa Viherlandian väki jatkaa. Saa nähdä, mitä keksivät.