Olemme löytäneet uuden asunnon. Sekin on kolmannessa kerroksessa (kuinka sopivaa!). Valitettavasti parveke on vain 2,5 neliötä, joten karsia pitää. Ja tuokin tila on parvekeremontin kourissa syksyyn asti. Isot puulaatikot joutuvat luultavasti evakkoon taloyhtiön oven edustalle, kansituoli päätyy olkkariin, puuarkku eteiseen ja parvekelaatikot ikkunalaudoille. Onneksi neliöitä on asunnossa enemmän kuin nykyisessä ja ikkunoita kolme kahden sijaan. Vuokrasopimus allekirjoitetaan ensi viikolla. Pitää samalla käydä mittaamassa asunnon huoneet, että voi suunnitella sisustuksen pääpiirteittäin jo ennen muuttoa. 300-litraista akvaariota ei helposti siirretä, kun se onkin sohvan tiellä.
Tällä hetkellä olen kirvasodassa. Vihollinen on kilpikirva, pieni ja lukuisa. Taistelu tapahtuu päivittäin mummon etupihan kukkalaatikossa. Vihollinen on kärsinyt suuria tappioita, ja petuniat ja pelargonit näyttävät kovasti piristyneen. Mutta onhan tuota mäntysuopaliuostakin kulunut, ja sumutuskättä uhkaa kramppi. Vasen käteni haisee varmaan loppukesän suovalle (pidän vasemmalla lehteä nurin ja sumutan oikealla). Olemme myös ahkerasti kitkeneet ruusupuskien alustaa ja hyötytarhaa. Olen saanut tunnistaa mummon kevätkaktuksen ja antaa sille hoito-ohjeet. Se muutti paahteiselta parvekkeelta suorasta auringonvalosta omenapuun oksalle. Vielä, kun saisi sen siirrettyä pohjareiälliseen ruukkuun.
Olen löytänyt uudelleen sellaiset kesäherkut kuin vaniljajäätelöä ja mansikoita ja raparperipiirakka mummon malliin. Viimeksi mainittu pitää huolen siitä, etteivät linjani pääse kapenemaan! :D Toivottavasti puutarhakoulussa pääsee ruumiillisen työn makuun, niin voisi tuo vararengas vyötäröltä kadota. Kolmannen kerroksen parvekkeen hoidosta vastaa tällä hetkellä mallikkaasti kihlattuni. Vahingot tarkastetaan, kun kotiudun ensi viikonloppuna. :)
Tällä hetkellä olen kirvasodassa. Vihollinen on kilpikirva, pieni ja lukuisa. Taistelu tapahtuu päivittäin mummon etupihan kukkalaatikossa. Vihollinen on kärsinyt suuria tappioita, ja petuniat ja pelargonit näyttävät kovasti piristyneen. Mutta onhan tuota mäntysuopaliuostakin kulunut, ja sumutuskättä uhkaa kramppi. Vasen käteni haisee varmaan loppukesän suovalle (pidän vasemmalla lehteä nurin ja sumutan oikealla). Olemme myös ahkerasti kitkeneet ruusupuskien alustaa ja hyötytarhaa. Olen saanut tunnistaa mummon kevätkaktuksen ja antaa sille hoito-ohjeet. Se muutti paahteiselta parvekkeelta suorasta auringonvalosta omenapuun oksalle. Vielä, kun saisi sen siirrettyä pohjareiälliseen ruukkuun.
Olen löytänyt uudelleen sellaiset kesäherkut kuin vaniljajäätelöä ja mansikoita ja raparperipiirakka mummon malliin. Viimeksi mainittu pitää huolen siitä, etteivät linjani pääse kapenemaan! :D Toivottavasti puutarhakoulussa pääsee ruumiillisen työn makuun, niin voisi tuo vararengas vyötäröltä kadota. Kolmannen kerroksen parvekkeen hoidosta vastaa tällä hetkellä mallikkaasti kihlattuni. Vahingot tarkastetaan, kun kotiudun ensi viikonloppuna. :)
1 kommenttia:
Kyllä sitä voi kesällä herkutella :)
Lähetä kommentti