Lisää postia

Onnekseni Sannira joutui muuttamaan pienempään asuntoon, ja vielä ihanampaa oli, että hän suostui lähettämään ylimääräiset kasvinsa minulle. Kasvit olivat vielä alkuperäisissä myyntiruukuissaan, ja meinasivat kaatua, joten ensimmäiseksi piti etsiä niille tarpeeksi suuret ruukut. Otin kuvan alkuperäisten ruukkujen teksteistä:

Ilmeisesti Plantagenilla on pääkaupunkiseudulla valikoimissaan muutakin kuin perusposliinikukkia. H. parasitica -nimellä myydään yleisimmin H. verticillata -lajia, mutta tunnistus on epävarma, kunnes kasvi kukkii. H. motoskei muistuttaa isoposliinikukkaa hyvin paljon, jopa niin paljon että on epäilty, että Linnaeus tarkoitti sitä kun kuvasi H. carnosa:n. Edelleen ollaan epäileväisiä, kunnes kasvi kukkii.

He pääsivät nyt kotiutumaan tälle ikkunalle. Katsotaan, miten rupeavat viihtymään. Olisin jo kieputtanut heidät aitaverkkoon, jos jokin firma täällä myisi sitä metritavarana. Lähin firma, joka näin tekee, on 60 km päässä. Sitä odotellessa, että sinne asti tulee asiaa, nämä saavat nyt olla näin.

Minusta on jännää, että kirjavalehtiset lajikkeet kaipaavat vähemmän valoa kuin täysin vihreälehtiset alkuperäislajinsa. Minun logiikkani sanoisi, että jos on tultava toimeen vähemmällä lehtivihreällä, olisi kiva saada enemmän valoa. Arvaisin, että valkoinen lehdenosa on herkempi palamaan, mikä voisi selittää tämän nurinkurisuuden. Tietääkö joku varmasti, miksi on näin?