Vihdoin koitti itse kilpailupäivä. Saavuimme paikalle jo kahdeksaksi, ottamaan kilpailijoita vastaan ja varmistamaan että kaikki oli kuten pitikin. Nyt saatoimme vihdoin teipata esille kilpailijoiden nimet ja kilpailutyön tiedot. Kilpailijoita saapui tasaiseen tahtiin, ja jokainen ryhmä piti opastaa omalle alueelleen ja kantaa heidän mukanaan tuomat työkalut sisään.
Vielä karkit, kynät ja yhteistyökumppaneiden esitteet yleisön saataville, ja kaikki oli valmista.
Yhdeksältä alkoi infotilaisuus, jossa jaettiin kilpailutyön piirrustukset ja käytiin kaikki kilpailuun liittyvä läpi. Kuvassa kauhistuneita ilmeitä hetki piirrustusten jakamisen jälkeen. :)
Tässä kuvassa näkyvät kaikki kolme paperia, jotka kilpailijat saivat. Niistä voi katsoa, osaisiko itse tehdä näiden ohjeiden perusteilla samanlaisen. Kun vielä muistaa, että mitat eivät saaneet heittää kuin 3-10 mm kohdasta riippuen, tarkkaa jälkeä piti tehdä.Kilpailun järjestäjä: Jämsän ammattiopisto
Kilpailutehtävän suunnittelija: Raisa Heino, kaupunginpuutarhuri, Jämsän kaupunki
Tuomarointi: Päätuomari Leena Rapo, rakennuttajahortonomi, Jyväskylän kaupunki; 4 saattajista arvottua tuomaria.
Mittaukset:
- Altek-aluetekniikka: korkomittaus, takymetri
- Jyväskylän Viherkivi Oy: etäisyysmitat, suorakulmamittaus
Kilpailu alkoi klo 10:10. Ei kuin työvaatteet niskaan ja hommiin! Kilpailijoilla oli mukanaan saattajat omista oppilaitoksistaan, joiden kanssa he saivat keskustella ennen ja jälkeen kilpailua ja tauoilla, mutta tehtävän aikana heitä ei saanut neuvoa eikä korjata. Tämä oli katsojista välillä äärimmäisen vaikeaa, varsinkin kun suurin osa katsojista oli opettajia ja alan ihmisiä. :D
Ensimmäinen käytännön ongelma huomattiin heti, kun kilpailijat virittivät tasolaserinsa toimintaan. Äkkiä pienessä tilassa viuhtoi 10 lasersädettä joka suuntaan, eikä kukaan tiennyt milloin vastaanottimeen osui se oikea säde. Onneksi meillä oli käsillä paperipusseja ja teippiä.
Kuten olimme etukäteen arvelleetkin, kaikki aloittivat muurin tekemisestä. Hermostuneisuus näkyi tässä vaiheessa eniten. Muuri rakennettiin, purettiin, rakennettiin, purettiin... Tunnin päästä jännitys laukesi, ja työskentely alkoi sujua.
Muurikiviä ei tullut montaa per työ, mutta ne ovat silti sen verran painavia, ettei niitä halua punnertaa yhtään enempää kuin on pakko.
Klo 12 alkoi puolen tunnin kahvitauko, jonka aikana sai jutella saattajien kanssa työstä. Tähän mennessä kaikilla oli jo muuri pystyssä, eikä kovin suuria eroja vielä näkynyt.
Tauon jälkeen eroja alkoikin sitten näkyä sitäkin enemmän. Osa aloitti nupukiveyksen teosta, osa perinnekiven osuudella, osa noppakivien ladonnasta. Saman työn voi näemmä tehdä ainakin 10 eri tavalla.
Vähitellen työt alkoivat hahmottua. Huomatkaa hienot puulaatat, joita mm. minä tein puutöissä kisoja varten.
Kisoja on kritisoitu istutusten vähyydestä ja kivitöiden painottamisesta. Toisaalta kivityöt on helpointa arvostella, kun pituuksien ja korkojen mittaaminen on nopeaa ja yksiselitteistä. Tähän työhön tuli vain ruukullinen kasveja, jotka kilpailijat saivat valita tästä Viherlandian lahjoittamasta rullakosta.
Joka työhön tarvittiin ainakin kaksi halkaistua kiveä. Se tapahtui tällä giljotiinilla. Tuomarit vahtivat haukkana, että kaikki käyttivät suojalaseja.
Ajan alkaessa loppua alkoi katsojallakin nousta kylmä hiki pintaan, ehtivätkö kaikki valmiiksi asti. Joillakin tuli kiire, ja työ jäi kesken, nopeimmat ehtivät istuskella puolisen tuntia kilpailun lopuksi. Mutta edelleen, ei se nopeus vaan työn laatu.
Kilpailun viime hetket houkuttelivat myös eniten yleisöä.
AIKA! Kilpailijat lähtivät syömään, ja mittamiesten työ alkoi. Nyt oli edessä tuskastuttavin vaihe, tulosten odottaminen...Koska kuvia tuli niin paljon, etteivät ne millään mahdu yhteen lyhyeen blogipostaukseen, latasin kaikki vähänkään onnistuneet kuvaämpäriin, josta voi etsiä itseään, jos oli paikalla. :) Koko kansion tai yksittäisiä kuvia voi ladata itselleen.
Tekstit
.jpg){kind=link}