Kerrostalopuutarhurin "aseet"

Sain siivottua kärryni, joten nyt voi esitellä. Mustassa ruukussa, joka tuli kärhön mukana on erilaisia tukikeppejä. Grillitikut ovat tosi käteviä. Bambuisia, muovisia ja puisia on kertynyt milloin mistäkin. Ruukun takana on korvaamaton sumutinpullo, joka tekee sumua, ei pisaroita ja sumuttaa kahdesti yhdellä painalluksella. Kassissa on kaiken näköistä rompetta, mitä voi tarvita: karhunkieli (ruukkujen pesuun), kirkas muovipussi (pistokkaille), amppeliketjua (jatkopala), pääsiäiskoristeita, koulintakäärme, sakset, joulukoristeita, altakasteluruukun sisukset, pöytäliinanpainot, rautalankaa, virkkauslankaa (sitomiseen), narua (sitomiseen, koristeluun), isompi ja pienempi lapio, möyhintähara, lannoitepuikkoja, Provado-puikkoja, laattojen sirpaleita (salaojitukseen), pyykkipoikia, pikaliittimiä, vesiviljelyruukun vesitasomittari, pehmeää narua ja taipuisa viivotin.

Alemmalla tasolla on 2 heräteostoksena ostettua bonsai-ruukkua, liotusastioita herneille ja erilaisia lannoitteita vesiviljelyyn, orkideoille ja viherkasveille. Alimmalla tasolla ovat kastelulannoitejauheet. Rätti on pop, sillä multaa ja vettä on milloin missäkin. Peltiruukuissa on sitten kastelutorvia ja istutushaarukka ja möyhennyshara. Rikkalapio ja harja ovat myös usein mullan kanssa touhutessa tarpeen.

Lopuksi arvaustehtävä. Mihin ruukkupuutarhuri voi tarvita tätä?

Ikkunalautaa uusiksi

Nyt on tullut siivottua ikkunalautaa. Osa kasveista on tuosta siirtynyt kesää viettämään makkarin puolelle, joten nämä "kesäkokeilut", lasimaljapuutarha ja vesihyasintin kukitusyritys mahtuvat. Uusille ampeleillekin järjestyi tilaa, kun taimihyllyt lähtivät kesälomalle. Ensi keväänä uudelleen. Nyt vain pitäisi hankkia kahdelle amppelille kunnon ketjut. Niiden mukana tulevia kun heilauttaa, ruukku on lattialla.

Purppurajuorua tuli leikattua tuossa samalla kun siirsin sitä. Hyvin näkee eron kesällä kasvaneen ja talvella kasvaneen varren välillä.

Marraskuunkaktus on jo niin iso, ettei oikeasti enää mahdu tuohon ikkunalaudalle. Oli pakko laittaa se vähän väljemmin. Nyt tuolta puolelta pöytää ei enää pääse kulkemaan, mutta tarviiko sitä nyt kaikkialle päästä... :D Alahyllyllä melkein-kuoli-hortensia. Unohdin sen aurinkoon altakastelusäiliö tyhjänä, ja kasvi meinasi kuolla. Onneksi huomasin 11. hetkellä kasvin tilan ja ehdin sumuttaa, pussittaa ja siirtää sen varjoon ennen kuin kuolema kävi noutamassa.

Outoa, kun näkee ulos. :) Sitä oli jo niin tottunut niihin hyllyihin. Näkymät ovat kyllä talvesta paljon parantuneet. Oikein ilahtuu kun vilkaisee ulos kun touhuaa keittiössä.

Perennahuuma

Innostuin monivuotisista. Siinä on jotain erityistä, kun kasvu alkaa puhjeta parvekelaatikoissa itsestään talven jäljiltä. On jotenkin teennäistä vain "tuoda kesä parvekkeelle" ostokukkien muodossa. Siinä ei ole sitä samaa tunnetta, joka liittyy ensimmäisiin vihreisiin mirrinmintun oksiin. Vaikka narsissini eivät sitten loppujen lopuksi halunneetkaan nousta, vaan päättivät ruskistua pois, haluaisin perennoja ensi kesäksi myös parvekelaatikoihin. Olenkin nyt metsästänyt oikein urakalla kasveja, jotka viihtyisivät paahteisella parvekkeella parvekelaatikossa vuoden ympäri. Apuna ovat olleet Perennat: Kotipuutarhan kauneimmat monivuotiset koristekasvit (Månsson & Johanson 1994) ja Tuoksuva puutarha ja parveke (Kirsi Tuominen 2009). Jälkimmäinen on niin hyvä opus, että sen hankintaa kotikirjaston lisäksi voisin harkita. Se nimittäin ihan oikeasti kertoo myös parvekekasvattamisesta. Valitettavan moni kun lupaa kannessa kertoa parvekeviljelystä, muttei tekstissä mainitse sanallakaan parvekepuutarhuria.

Ensi syksynä voisi jo kokeilla istuttaa sipuleita noihin isoihin puulaatikoihin. Jos niissä talvehtiminen onnistuisi mukavammin. Narsissit ja lumikellot ovat yhä sydäntä lähellä. Ensi keväänä voisi sitten istuttaa kahteen parvekelaatikkoon perennoja. Olen löytänyt seuraavat kasvit, jotka voisivat viihtyä kaiteella vuoden ympäri:

Maahumala

Rauniokilkka

Hopeatäpläpeippi

Elämänlanka

Hopeahärkki

Kaukasianpitkäpalko

Kääpiökurjenmiekka

Sammalleimu

Tuoksuakileija

Tuoksukurjenpolvi

Tuoksumatara

Tuoksu- tai sarviorvokki

Löysin myös sivuston tuoksupuutarhasta. Jos tuo kirja ei ole vielä käsiin eksynyt, tuolla saa vähän esimakua.

No voihan...

Hallaöitä lupasivat, ja yritin kyllä suojata kaiken, mutta unohdin yrttien taimet ulos. Hups. Siinä kuoli laventeli. Tähän mennessä muut kasvit näyttävät voivan hyvin, mitä nyt ovat aivan keltaisenaan siitepölystä. Mirrinminttu se vain kukkii ahkerasti. Taidan sittenkin pitää tämän kasvin, vaikka se tulikin minulle vähän vahingossa "vain säilöön". Ahkera kukkija, viihtyy ja helppohoitoinen. Eikä se nyt niin kamalalta näytä, kuin alunperin luulin. Itseasiassa, jos se saisi taustalleen vähän rehevyyttä ja valkoista, voisi näyttää itseasiassa aika hyvältä...

Au, nyt sattuu

Tänään pidettiin taloyhtiön kitkemistalkoot. Nyt tuntuu selässä, että jotain tuli tehtyä. Mutta saatiin sitä aikaankin. Hake vain loppui kesken, ja neljän tunnin jälkeen puhti kitkijöistäkin. Jäihän noita penkkejä läpikäymättä, mutta viikon päästä jatketaan. Kyllä nuo ovat aika hirveään kuntoon päässeet, kun kitkeminen on ollut taloyhtiön asialistalla alimpana. Yksi biojäteastia tuli aivan täyteen. Kuviakin voisi käydä ottamassa, mutta tällä hetkellä ei jaksa, sori vaan. :D Säät suosivat kyllä, oli mukavan pilvistä, sopivan lämmintä, eikä satanut, vaikka uhkasi vähän. Toivottavasti viikon päästä on yhtä hyvät kelit, niin jaksaa jatkaa.

Kitkiessä ei kyllä ollenkaan käy kateeksi omakotitaloasujia. Niin paljon tuolla oli hiirenvirnaa, kortteita, puiden taimia, voikukkia, horsmia, lupiineja, nokkosta ja ties mitä vielä. Ensi kerraksi pitää kyllä isännöitsijältä pyytää vähän kättä pidempääkin, ja enemmän noita työkaluja. Nyt loppuivat harat ja lapiot kesken. Pistolapiolle ja haravallekin olisi ollut käyttöä. Ensi kerralla sitten. Kaikkea ei aina muista pyytää käyttöön.

Wanted: Rosa 'Aurora' (Kordes, 1956)

Jos joku tietää, mistä tätä ihanaa ruusua löytäisi, olisin tiedosta erittäin kiitollinen! Ruusua on aikoinaan kasvanut Lohjalla, ja siellä sitä viljellyt ihana ihminen antoi minulle taimen syntymäpäivälahjaksi, mutta valitettavasti se ei kestänyt sukuni käsittelyä. Kyseessä on siis Kordesin vuonna 1956 jalostama 'Aurora', jonka kukat ovat suuret, ihanan tuoksuiset ja väriltään vaaleanpunaiset-lohenpunaiset.

Syreenit kukkivat täälläkin

Taloyhtiömme pihassakin syreenit ovat ruvenneet kukkimaan. Ei sitä enää muistanut, että niitä tuossa pihalla on, ennen kuin näkee ja haistaa kukat.

Alppiruusu sen sijaan on lopettelemassa kukintaansa. Kaunista uutta lehditöä pukkaa lähes joka oksan kärjestä.

Mirrinminttu taasen on vasta pääsemässä vauhtiin.

Kärhö ilmeisesti viihtyy. Se on jo kovasti tuuheutunut sitten saapumisensa.

Ensimmäisiä salaatinlehtiä on jo maisteltu. Että ovat hyviä! Aivan erilaisia kuin kaupasta saatavat.

Tilanpuutteen takia piti tämmöinen viritelmä tehdä. Tuo kärry on kyllä liikaa, tulee ahdas olo. Pysyvästi sitä ei voi tuonne jättää.

Ruusupapu on päättänyt valloittaa maailman. Kärjessä on 4 uutta alkua ja alhaaltakin pukkaa oksaa.

Nämä sen sijaan... Lobeliat ilmeisesti vain kärsivät lannoitteen puutteesta, sillä ovat taas vihertyneet. Mutta kyllä tämä itse siemenestä kasvatettu laatikko on ainakin vielä todella karu.

Vielä olisi taimia yhteen laatikkoon ja jää tuosta ylikin. Karu arki on päässyt yllättämään. Joku on syönyt toista mansikkaa, samettikukissa on seittiä ja ruusupapu on maistunut. Vielä ei ole ketään kuitenkaan näkynyt. Joko syylliset ovat todella pieniä tai osaavat piiloutua päivällä hyvin.