Tutustumisretki "salaattitehtaalle"

Tänään kävimme koulun kanssa tutustumassa Virolan puutarhaan Kangasalalla. Tilalla viljellään pääosassa salaattia. Tilalla oli juuri tapahtunut sukupolvenvaihdos, ja uusi isäntä esitteli paikkoja. Jos olet ikinä syönyt Oksasen salaatteja tai yrttejä, ne kasvavat täällä.Kierros alkaa 1960-luvulla rakennetuista "vanhan puolen" kasvihuoneista.Ensimmäisessä huoneessa on silmänkantamattomiin jäävuorisalaattia.Toisessa huoneessa oli toisella puolella vähän nuorempaa salaattia, jota ei vielä ole istutettu kouruihin, joissa salaatti kasvaa myyntikuntoiseksi.Toisella puolella on työntekijöiden sosiaalitilana ja tilapäisvarastona toimiva tila, jossa kasvaa banaaneja! Niistä kuulemma saadaan jopa satoa pari terttua vuodessa.Tämä hirviö on banaanin kukka. Hurjan näköinen.Kolmannessa huoneessa kasvaa basilikaa, samoin silmänkantamattomiin.Nyt päästiin vähän uudemmalle puolelle. 1986 rakennetussa huoneessa on alunperin viljelty kurkkua, mutta sen viljelystä on luovuttu, joten nykyään täälläkin kasvaa salaattia. Nämä työntekijät ovat Bulgariasta, sillä suomalaisia ei saada tarpeeksi monta töihin. He irrottavat salaatista vanhat, kellastuneet alalehdet ja pakkaavat salaatit pusseihin. Pussit tiputetaan punareunaiselle liukuhihnalle, joka kuljettaa ne pakkaamoon.Kaikista uusimmalla puolella oli aika hurjan näköistä. Kasvit kasvavat ylätasolla, ja alatasolla on kaikki "turha": laitteet (tuuletus, lämmitys, kylvökone ym.), pakkaamo ja varastotilaa.Paikoitellen kasveja oli kyllä kahdessa kerroksessa tilanpuutteen takia. Laajentaa ei kuulemma enää aiota. 1,2 hehtaaria kasvihuoneita saa kuulemma riittää.Itse kylvökone on niitä harvoja laitteita, jotka on ostettu valmiina, mutta sitäkin on kuulemma itse jouduttu parantelemaan. :) Laite ottaa styroksisen tarjottimen, johon se laittaa muovipotit joissa salaatti kasvatetaan valmiiksi asti. Ne se täyttää turpeella, kastelee sen ja kylvää salaatin siemenen joka ruukkuun. Ihmiselle ei jää muuta tekemistä kuin ottaa valmiit  tarjottimet liukuhihnalta ja viedä ne itämään.Ylätasolla oli sitten (yllätys, yllätys!) lisää salaattia. Kouruihin istutetut salaatit kasvavat itsekseen. Laitteet kastelevat ne automaattisesti, valot syttyvät ja sammuvat automaattisesti, kourut harvennetaan automaattisesti, ja ne liikkuvat tilan puolelta toiselle automaattisesti.Ihmisen tarvitsee vain laittaa uutta salaattia kasvamaan toisesta päästä......ja ottaa valmista pois toisesta päästä. Tyhjentyneet kourut pistetään salaattien päällä olevaan kärryyn, jolla ne kuljetetaan takaisin toiseen päähän taas täytettäväksi. Systeemin keksiminen tyhjästä ja kehittäminen toimivaksi on vaatinut varmasti hirveästi aikaa ja vaivaa.Itse isäntä esitteli paikkoja. Hän oli erityisen ylpeä siitä, että tarvittava sähkö tuotetaan omilla vesivoimaloilla, eikä lisälämmitystä tarvita talvellakaan ennen kuin ulkolämpötila laskee -5 asteeseen. Sitä kylmemmällä pitää käynnistää öljypannut. Muulloin lamput ja muut laitteet tuottavat tarvittavan lämmön. Hukkalämpö jää lämmittämään kasveja 3- tai jopa 5-kerroksisten pleksilasien ansiosta. Siksi kaikki laitteet on sijoitettu samaan tilaan kasvien kanssa. Hän oli vahvasti sitä mieltä, että Suomessa energiapihisti tuotettu salaatti on aina ympäristöystävällisempi kuin ulkomainen. Etenkin siksi, etteivät he käytä lainkaan kasvinsuojeluaineita viljelyssään. Ainoa tuholainen, josta voisi haittaa olla, on kirva, mutta viljelyhygienia ja roskien nopea poisvienti ovat riittäneet torjunnaksi. Lannoitteitakaan ei mene hukkaan luontoon, kun salaatit viljellään suljetussa vesiviljelyssä. Tämä viljelijäsuku on kyllä varsinaisia pellepelottomia. Paitsi, että he ovat keksineet viljelytapansa itse, lannoitteensa itse ja kiertovesiviljelyjärjestelmänsä itse, he jatkuvasti kehittävät kaikkea uutta. Mitään ei heitetä hukkaan, vaan jämäpalat tuodaan lastauslaiturin "pajalle", jossa niistä voi aina keksiä uutta. Lähes kaikki laitteet, kuten roskien kuljetusjärjestelmä, joka imaisee roskat suoraan kompostisäiliöön, on keksitty ja rakennettu itse. Kompostiastiaan menevät myös muoviruukkuroskat. Kun komposti on käynyt jonkin aikaa, se seulotaan ja muoviroskat myydään energiajätteeksi.Lopuksi valmiiksi pakatut salaatit matkaavat näillä kevyesti työnnettävillä, katonrajan kiskojen varassa kulkevilla hyllyillä lastauslaiturille ja sieltä asiakkaille. Päivässä syntyy keskimäärin 20 lavaa valmista tavaraa. Salaatteja myydään tällä hetkellä S-ketjulle ja Tampereen alueen Citymarketteihin. Ehkä sinäkin olet syönyt näitä salaatteja?

Tuli ainakin tuuletettua vanhoja käsityksiä maanviljelystä. Tämä viljely on kaikin puolin kevyttä. Valmis salaattilaatikko painaa vain kilon, pari. Painavin nostettava taitaa olla tyhjä kouru, mutta eivät nekään taida kovin painavia olla, kun työntekijöinä olleet naiset heittelivät niitä yhdellä kädellä pois tieltä. Jos haluaa tehdä töitä, tämä kuullosti mukavalta paikalta. Palkka on parempi kuin yliopistossa Venäjällä (heillä oli yksi työntekijä sieltä aikoinaan) ja töitä saa tehdä päivässä niin monta tuntia kuin haluaa, viitenä päivänä viikossa. Taukojakin saa pitää niin kuin haluaa. Tietokone pitää kirjaa siitä, miten pitkään on ollut töissä päivän aikana, ja palkkaa saa sen mukaan. Multaan ei tarvitse koskea, mitään ei tarvitse lapioida, eikä lanta haise. Luulisin, että viihtyisin täällä töissä enemmän kuin siellä perinteisellä mansikkapellolla kesätöissä aikoinaan. :)