sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Omenapuita leikkaamassa

Tässä on syy, miksi kaikki omenapuut näyttävät minusta kääpiöiltä. Olen lapsuuteni kiipeillyt tämmöisissä risuhirviöissä. Mittatikkuna on teleskooppivarteni, joka kutistuu aika olemattomiin tuon puun rinnalla. Tässä pihassa nämä puut ovat kasvaneet 50 vuotta, mutta ne siirrettiin pihaan täysikasvuisina, eli ovat huomattavasti vanhempia. Leikkaaminen on jäänyt vähemmälle, sillä omenaa tulee muutenkin aivan hirveästi.Otimme tästä puusta yhden valtavan haaran, joka pudotti heti puun korkeutta ja sai latvukseen lisää ilmaa. Jatkamme elokuussa lisää. Ja ensi vuonna. Ja sitä seuraavana. Näitä vanhuksia jos rupeaisi leikkaamaan liikaa, kupsahtaisivat järkytyksestä.Yksi puu sai tappotuomion. Viime kesänä siitä rojahti alas yksi valtava haara, ja paljastui että lähes koko runko oli laho. Nyt kaksi muuta haaraa pysyvät pystyssä lähinnä tottumuksesta. Sen takana näkyvistä puista ei vielä lähtenyt mitään irti, vaan merkkasimme valtavat oksanhaarat ja enoni käy myöhemmin näyttämässä niille moottorisahaa.Kaikista helpoin leikattava oli tämä raasu, joka pysyy pystyssä enää pyykkitelineen tuella. Otin siitä pois kolme haaraa, jotka olivat kasvaneet lähinnä U-muotoon. Puu kai yritti halata itseään. Ensi vuonna pitää karsia noita suoraan ylöspäin kasvavia oksia. Siis jos puu ei kaadu sitä ennen. Puhuin mummolle, että kutsuisi jonkun ottamaan hyvästä puusta pari jaloversoa ja jalonnuttaisi itselleen uuden puun. Tämä nimittäin on aikoinaan tehnyt ihanan makeita punaisia omenoita. Nyt ei ole enää jaksanut, sillä puun latvaa pitää hengissä kämmenen levyinen alue elävää kuorta tuolla juuressa. Muu on lahonnut pois.

1 kommenttia:

tagskie kirjoitti...

hi.. just dropping by here... have a nice day! http://kantahanan.blogspot.com/