Retki kasviharrastajan pihalle

Kasvikurssin kevään lopuksi kävimme kurssin vetäjän omalla pihalla katselemassa perennoja. Aivan kaikkia opeteltavia kasveja ei täältäkään löytynyt, mutta aika monia kuitenkin. Tässä reissun kuvasaldoa:

Autosta noustuani vastassa oli neidonhiuspuu, joka on jo useamman vuoden majaillut ruukussaan ja näytti mukavan hyvinvoivalta. Talven hän viettää sisätiloissa autotallissa.
Portaat johtavat autolta itse talolle. Kallion päällä kasvavat kivikon perennat tontin kuivimmalla kohdalla. Kallion alapuolelle on istutettu peräti 14 akileijalajia.

Tässä vielä komeita maksaruohoja lähempää.

Ja katsotaan kalliolta alas: Tässä pitäis kukkia oikea akileijameri, mutta valitettavasti tänne on jo löytänyt tiensä tuholainen, joka iskee nimenomaan akileijojen nuppuihin, ja kukat jäävät aukeamatta. Ötökällä on semmoinen nimihirviö kuin akileijanäkämäsääski (Macrolabis aquilegiae), ja se on varsin uusi tuholainen Suomessa. Akileijojen takana alkaa hyötytarha, palataan sinne myöhemmin.

Talon vierestä alkaa koiratarha, jossa asuu enimmäkseen siperianhuskeja. Koirien olemassaoloa ei voinut olla huomaamatta saapuessaan, semmoista meteliä ne pitivät. Näistä pöhköistä voi lukea enemmän täältä: Lapinvuokonkennel.

Talon seinustan viiniköynnökset kasvavat kesän ulkona ruukuissaan, talven ne ovat autotallissa.

Talon vierustan kivikkoaluetta halkovat epäsäännölliset polut, joille kasvit yrittävät levitä.

Morsiusharson sukulainen mätäsharso on kaunis kukkiessaan. Ihastuin tähän kasviin välittömästi, ja se kuulemma on helppo kunhan sille antaa kasvurauhan.

Minun hopeahärkilläni on vielä tähän matkaa.

Kesäpikkusydämet kukkivat kauniisti havujen vierellä.Vuohenkellot olivat kukassa.

Pihan keskellä kohoaa laavu.
Hevoskastanja koristaa pihamaata laavun alapuolella.

Hevoskastanjan vieressä ukkomansikat ovat kukassa. Tämä on kuulemma loistava maanpeiteperenna, jota soisi käytettävän enemmänkin.

Tässä kukintaansa lopettaa atsalea.

Sen taustalla kasvaa köynnöshortensia, joka on takertunut isoon siirtolohkareeseen lähtemättömästi.

Tarhakalliokielot kukkivat upeasti saunan viereisessä varjopuutarhassa.Valtavat lehdet olivat sekä tällä sormivaleangervolla että kilpiangervolla.

Tämä on emännän lempikasvi: kolmiokukka. Valitettavasti se on nyt jäänyt isompiensa varjoon, joten tiedossa on kasvien siirtohommia syksyllä.

Näiden äärellä yritettiin opetella eroa eri kuunliljojen välillä. Meidän pitäisi erottaa toisistaan sinikuunlilja ja kirjokuunlilja. Laitimmaisin oikealla on kuulemma tunnistettu hämykuunliljaksi. Minusta kuunliljojen nimeäminen on niin hämärää, että nimi sopii hyvin.

Tässä on omenapuu, jota on yritetty leikata niin kuin pitää. Kannusleikkaus on tuottanut tulosta, ja satoa on tulossa ja paljon.

Tässä ihmetellään ensimmäisinä markkinoille tulleita pensasmustikoita. Jos nyt muistan lajikkeet oikein, olivat 'North Blue' ja 'North Sky'.Viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä karhunvatukkapensas. Tämä on kuulemma näistä ainoa järkevä viljeltävä lajike, sillä se ei vaadi tukemista. Lajike vain on hukassa, pitää kysyä sitä kun ope palaa lomilta.