Kasvien kuulumisia

Varahoitaja on hoitanut hommansa esimerkillisesti. Osaa kasveista ei meinannut samaksi tunnistaa, niin paljon ne olivat kasvaneet. Ensimmäiseksi ne piti irroitella toisistaan.

Nimipäivälahjaksi aikoinaan saamani orkidea on tehnyt jo monihaaraisen kukkavarren. Harmi, ettei kukkia ole kovin montaa auki. Ehkä lisää lannoitetta? Se on elänyt pelkällä vedellä poissaoloaikani.

Pistokkaat ovat kovassa kasvussa. H. kanyakumariana-nimellä saadun pistokkaan identiteetti on tällä välin kyseenalaistettu, sillä sen kasvineste on valkoista. Aidon kanyakumarianan kasvineste on kellertävän vihreää. Tämä voikin olla H. endauensis. Sen lehdistö on aivan sama kuin kanyakumarianan, mutta se on vaikeampi kukittaa ja kukat ovat oranssit.

H. nummularioides on tuuheutunut reippaasti. Ennen kuvan ottoa olin napsinut siitä useammankin pistokkaan, ja se on vieläkin suurempi kuin lähtiessäni. Saa nähdä, miltä se näyttää kesän lopulla.

Tanskasta saamani pienet sipulit alkavat näyttää elonmerkkejä. Sinnikkäästi sitä vain yritetään kasvaa, vaikka nämä pääsivät multiin vasta keskiviikkona.

Jopa H. macgillivrayi, joka on jököttänyt pitkään tekemättä mitään, oli kasvatellut kaksi piiskaa poissa ollessani. Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että hän viihtyy.

H. compacta on aivan eri näköinen kuin lähtiessäni, jolloin siinä oli vain kolme oksaa.

Maksaruohoille kuuluu niillekin hyvää. Tuo roikkuva "häntä" on paksuuntunut reilusti, ja multaan tökkimäni irronneet lehdet ovat alkaneet nekin kasvaa.

Häntämaksaruoho on pudottanut vauvelin myös tähän ruukkuun, ja se yrittää kovasti kasvaa siellä. Apostolinmiekka yrittää sekin lisääntyä, sen juurelle on ilmestynyt kaksi pikkuista alkua. Se on myös kasvanut kauheasti kokoa! Sitä ihmettelen, miksi vanhoissa lehdissä on laikkuja, mutta se voi johtua Sprutzit-käsittelystä, jonka se koki viime syksynä.

H. calycina ssp. calycina oli kiivennyt pitkin nummularioidesia melkein kattoon asti. Ehdin viime hetkillä ohjaamaan sen takaisin tukeensa, sillä se muuttuu rapsakaksi hyvin nopeasti. Tätä kasvia pitää varoa, kun tuossa touhuaa, sillä lehdet katkeavat äärimmäisen helposti.

Otin santun juurelta sen tekemän pikkuisen ja siirsin sen ruukun toiseen päähän. Toivotaan, että se juurtuu. Pääsiäisen iloksi hankitut iirikset ovat jo kuihduttaneet lehtensä.

Sädeposliinikukka on kasvanut kokoa, minkä lisäksi sillä oli tervetulotoivotuksena kukkaterttu juuri aukeamassa. Nyt se alkaa olla ohikukkinut.

H. retusa on reissussa rähjääntynyt. Siinä oli ostettaessa kilpikirvoja, joita häädin denaturoidun alkoholin voimin Tanskassa. En tiedä, ottiko se siitä nokkiinsa vai rasittiko tuholaisongelma sitä vai mikä, mutta se on nyt kovasti kellastellut lehtiään ja varsiaan. Olen leikannut kellastuvan varren poikki ja tökännyt terveitä latvoja multiin juurtumaan.

H. brevialata pääsi dvd-tornin päälle toistaiseksi. Pidän sen täällä kunnes saan sille amppelin ja saan siirrettyä sen keittiöön parempaan valoon.

H. heuschkeliana on melko huonossa paikassa sekin, myös amppelin puutteessaan.

Olohuoneen ikkunan takana kukkivat syreenit. Kun ikkunaa pitää auki, tuoksu täyttää koko huoneen. Kyllä kesä on ihanaa aikaa!