Ah, nyt toimii kamera tässäkin koneessa. Käytän heti tilaisuutta hyväkseni, ja kerron, mitä ikkunalaudoilla on tapahtunut. Vihannespunkkiepidemia taitaa olla taakse jäänyttä elämää, sillä niiden vaivaamat kasvit ovat äkkiä räjähtäneet kasvuun.
Vihermintun laatikosta kuoli mansikka, mutta minttu päätti lähteä kasvamaan koko kesän edestä. Kaikki tämä on kasvanut kahdesta vaivaisesta oksan rääpäleestä reilussa viikossa.
Olohuoneen ikkunalaudalta ovat vähitellen parvekelaatikot väistyneet, joten viherkasvit ovat ruvenneet valloittamaan asemiaan itselleen. Tässähän oli ennen samettikukka-leijonankita-laatikko. Hortensiaan iskin Provadoa ruukkuun, eikä sitä vaivanneista kirvoista ole sen jälkeen näkynyt jälkeäkään. Hyvä, hyvä! Hänet pitäisi vain saada jossain vaiheessa talvetettua, eli lähetettyä jonkun kellarin omistavan vaivoiksi. Mikäköhän olisi oikea aika? Pitää taas plärätä kirjoja.
Toinen punkkien katoamisesta riemuitseva on kiinanruusu, joka on sekin päättänyt kasvaa koko kesän edestä. Siirsin sen nyt "lopullisemmalle" paikalleen, sillä iso kasvi keittiön pöydällä haittaa vähän ruokailua. :)
Edellisen takana ritarinkukka on ottanut ja ruvennut toimimaan syyslannoitetta saatuaan. Se on jo ruskistuttanut ensimmäisen lehtensä, saa nähdä, mitä muille rupeaa tapahtumaan. Ehkä hän tarvitsisi myös vähän alhaisempaa lämpötilaa? Parvekkeelle ei vain pääse, vieläkään...
Myös punkkien pahasti vaivaama piikkikruunu on aloittanut juhlakukinnan kiusalaisista päästyään. Kukat näkyvät ulos asti väripilkkuna ikkunalla, kun tulen kotiin. Muuten kasvi on kyllä hassun mallinen, kun alimmat lehdet ovat pudonneet, eikä mokoma suostu haarautumaan, ei sitten millään. No, ehkä sekin ihme vielä nähdään, kun kasvinesteet eivät mene parempiin suihin.
Tietenkään kaikilla ei ikinä voi mennä yhtä aikaa hyvin. Tietääkö joku, mikä vaivaa 'Marble queen':ia? Aivan ensimmäiset lehdet eivät ole vahingoittuneet, mutta joka verson 3., 4. lehti alkaa jo ruskistua reunoistaan. Huonot olosuhteet, väärä lannoitus, tauti?
Herttalyhtykin on jostain syystä kuivattanut yhden oksansa ja heittänyt sen lattialle. Onkohan tämä vastaus vienoon pyyntööni kukkia?
Opin muuten taas uutta. Tämä ei olekaan "joku palmu", vaan köynnösparsa (!). Näin siis ainakin Plantagenin mukaan, jossa näin samoja myynnissä. Ei nyt ulkonäöstä heti parsa tulisi mieleen...
Tämänkin juurelle on muuten päässyt hyppäämään aikoinaan limoviikunan juurella salamatkustanut "joku apila". Pitäisiköhän antaa kasvaa ja valloittaa maailma, vai yrittää torjua? Muutenkin tämän lasipallon kohtalo on vähän vaakalaudalla. Jotain sille pitäisi tehdä, että siitä joskus saisi oikeasti nätin, mutta ideoita ei ole eikä tunnu tulevankaan. Saa nähdä. Ehkä sitten joskus keskellä yötä taas tulee semmonen neronleimaus, että koko pallo pitää kaivaa ylösalaisin heti. :D
Kutsumaton vieras on löytänyt tiensä myös marraskuunkaktuksen juurelle. En ainakaan muista kylväneeni lobeliaa tänne. :) No, kukkimista meillä ei ikinä ole vastustettu.
Kukista tuli muuten mieleeni, löysin vihdoin käyttöä näille. Nämä ovat joillekin ehkä tuttuja vaatekauppojen huiviosastolta. Ainakin Anttilasta näitä saa, kun pyytää. Keksin, että näitähän voisi yrittää tuiksi leijonankidoille. Kasvi tai pari renkaaseen, ja koukku kiinni tukikeppiin. Vielä, kun ehtii ulos asti ja kokeilemaan.
Vihermintun laatikosta kuoli mansikka, mutta minttu päätti lähteä kasvamaan koko kesän edestä. Kaikki tämä on kasvanut kahdesta vaivaisesta oksan rääpäleestä reilussa viikossa.
Olohuoneen ikkunalaudalta ovat vähitellen parvekelaatikot väistyneet, joten viherkasvit ovat ruvenneet valloittamaan asemiaan itselleen. Tässähän oli ennen samettikukka-leijonankita-laatikko. Hortensiaan iskin Provadoa ruukkuun, eikä sitä vaivanneista kirvoista ole sen jälkeen näkynyt jälkeäkään. Hyvä, hyvä! Hänet pitäisi vain saada jossain vaiheessa talvetettua, eli lähetettyä jonkun kellarin omistavan vaivoiksi. Mikäköhän olisi oikea aika? Pitää taas plärätä kirjoja.
Toinen punkkien katoamisesta riemuitseva on kiinanruusu, joka on sekin päättänyt kasvaa koko kesän edestä. Siirsin sen nyt "lopullisemmalle" paikalleen, sillä iso kasvi keittiön pöydällä haittaa vähän ruokailua. :)
Edellisen takana ritarinkukka on ottanut ja ruvennut toimimaan syyslannoitetta saatuaan. Se on jo ruskistuttanut ensimmäisen lehtensä, saa nähdä, mitä muille rupeaa tapahtumaan. Ehkä hän tarvitsisi myös vähän alhaisempaa lämpötilaa? Parvekkeelle ei vain pääse, vieläkään...
Myös punkkien pahasti vaivaama piikkikruunu on aloittanut juhlakukinnan kiusalaisista päästyään. Kukat näkyvät ulos asti väripilkkuna ikkunalla, kun tulen kotiin. Muuten kasvi on kyllä hassun mallinen, kun alimmat lehdet ovat pudonneet, eikä mokoma suostu haarautumaan, ei sitten millään. No, ehkä sekin ihme vielä nähdään, kun kasvinesteet eivät mene parempiin suihin.
Tietenkään kaikilla ei ikinä voi mennä yhtä aikaa hyvin. Tietääkö joku, mikä vaivaa 'Marble queen':ia? Aivan ensimmäiset lehdet eivät ole vahingoittuneet, mutta joka verson 3., 4. lehti alkaa jo ruskistua reunoistaan. Huonot olosuhteet, väärä lannoitus, tauti?
Herttalyhtykin on jostain syystä kuivattanut yhden oksansa ja heittänyt sen lattialle. Onkohan tämä vastaus vienoon pyyntööni kukkia?
Opin muuten taas uutta. Tämä ei olekaan "joku palmu", vaan köynnösparsa (!). Näin siis ainakin Plantagenin mukaan, jossa näin samoja myynnissä. Ei nyt ulkonäöstä heti parsa tulisi mieleen...
Tämänkin juurelle on muuten päässyt hyppäämään aikoinaan limoviikunan juurella salamatkustanut "joku apila". Pitäisiköhän antaa kasvaa ja valloittaa maailma, vai yrittää torjua? Muutenkin tämän lasipallon kohtalo on vähän vaakalaudalla. Jotain sille pitäisi tehdä, että siitä joskus saisi oikeasti nätin, mutta ideoita ei ole eikä tunnu tulevankaan. Saa nähdä. Ehkä sitten joskus keskellä yötä taas tulee semmonen neronleimaus, että koko pallo pitää kaivaa ylösalaisin heti. :D
Kutsumaton vieras on löytänyt tiensä myös marraskuunkaktuksen juurelle. En ainakaan muista kylväneeni lobeliaa tänne. :) No, kukkimista meillä ei ikinä ole vastustettu.
Kukista tuli muuten mieleeni, löysin vihdoin käyttöä näille. Nämä ovat joillekin ehkä tuttuja vaatekauppojen huiviosastolta. Ainakin Anttilasta näitä saa, kun pyytää. Keksin, että näitähän voisi yrittää tuiksi leijonankidoille. Kasvi tai pari renkaaseen, ja koukku kiinni tukikeppiin. Vielä, kun ehtii ulos asti ja kokeilemaan.
Tekstit
2 kommenttia:
Hei,
Kiva blogi sinulla :)
Oletkohan saanut selville mikä vaivaa 'Marble Queen'iäsi? Mulla on sama kasvi paraikaa ihan saman näköinen, enkä minäkään tiedä mistä kiikastaa :/
Ope arveli, että kasvi on ollut liian pimeässä -->ruskistaa lehtiään, saanut liian vähän lannoitetta -->kalpea ja kärsinyt epätasaisesta kastelusta -->lisää syitä ruskistaa lehtiään. Eli tasaisempaa hoitoa ja lisää valoa.
Lähetä kommentti