Eilen ilmestyi olkkarin ikkunan taakse miehiä, jotka peittivät melkein koko näkymän suojamuovilla. Ilmeisesti heillä on tarkoituksena rapata ikkunan yläpuolinen osa seinää uudelleen, siksi varotoimet. Mutta minun kasviparkani eivät tästä kyllä pidä, enkä minäkään. Ikkunasta ei näe ulos kuin alaspäin. Punkkiongelmakaan ei näytä vielä mitään merkkiä paremmasta, mansikkani ovat alkaneet hitaasti kuolla.
Hyviä uutisiakin on. Kaikki on vihdoin paikallaan! Piste i:n päälle oli, että löysin vihdoin tarpeeksi edulliset ja sopivan kokoiset muovilaatikot jonne säilöä akvaarion alla pyörineet rojut. Nyt ihaillaan ja ihmetellään. Kaikki haavitkin ovat nyt nätisti esillä. Eipä tuo taida tässä kämpässä tuota enempää verhoilua tarvita, kun sohva peittää näkymän huoneen puolelta ja kaikki on nyt kätevästi saatavilla. Siitä vanhasta verhoilustahan luovuttiin siksi, ettemme ikinä saaneet sitä täysin valmiiksi, ja asia alkoi kiusata siinä määrin, että päätettiin luopua siitä kokonaan.
Itse akvaario tarvitsisi se vielä jotain piristystä. Kasvit pimentävät akvaariota yhä liikaa, vaikka siirsimme muutossa kattokoukkuja enemmän irti seinästä kuin mitä ne vanhassa asunnossa olivat. Auttaisikohan karsiminen?
Kaikista suurin ilonaihe on kuitenkin vielä kertomatta. Klorofyllin foorumin kautta hankittu santun pistokas on alkanut tehdä pikkuisia lehtiä juurelleen! Oi kuinka ihanaa! Nyt hoivataan heitä erityisen hyvin, jotta jaksavat kasvaa. Pitäisiköhän ihan pistää kyltti viereen, että vauvat nukkuvat, ei saa häiritä?
Tekstit
3 kommenttia:
Kiva blogi sulla, jatka samaan malliin.:)
Tulin pitkästä aikaa kurkkimaan :) Muutto on näköjään jo paremmalla puolen.
Tervetuloa kurkkimaan. :) Jup, paremmalla puolen, luojan kiitos. Välillä meinasi jo iskeä epätoivo, mutta siitä selvittiin kun vain keskittyi yhteen laatikolliseen kerrallaan. Vielä pitäisi pikkuhommia tehdä: asentaa naulakko vessaan, kiinnittää palovaroittimet, tehdä korjauspyyntöjä parista pienestä asiasta... Vähitellen hyvä tulee. :)
Lähetä kommentti