Kirja-arvostelu: Oman pihan ötökät

No niin. Sain vihdoin kirjani takaisin, joka kertoo jo sekin jotain. Annoin kirjan lainaksi luokkakaverilleni, joka ei ole vielä tehnyt kasvinsuojelun ötököiden tunnistuskoetta. Hän luki kokeeseen viikon verran tämän kirjan avulla ja ylisti sen maasta taivaaseen. Hänen arvosanansa: 5 tähteä. Tämän lisäksi kirja on kulkenut koululla kädestä käteen. Ensimmäiseksi kaikki kehuvat upeita kuvia. Sitten kehutaan sitä, että lopussa on taulukot tuhoista ja mahdollisista aiheuttajista. Sitten kehutaan taas kuvia, joiden avulla tuholaisten ja hyödyllisten öttiäisten tunnistamisen opettelu on helppoa. Sitten kysytään, saako kirjaa lainata jossain välissä.

Lopulta minäkin ehdin lukea kirjan rauhassa. Tekstit ovat todellakin lyhyitä ja ytimekkäitä. Tärkeimmät kohdat on vielä tiivistetty infotauluihin siellä täällä. Välillä se tuntuu turhalta, kun itse tekstikin on niin tiivistä, että infotaulussa on melkein sanasta sanaan samat virkkeet kuin tekstissäkin, mutta osuvatpahan nopeasti selatessa paremmin silmään. Jos ei jaksa lukea ötökästä kertovaa tekstiä kerralla loppuun, on kyllä todella lyhytpinnainen tai hidas lukija. Toisaalta tekstien ytimekkyys on hyvä, toisaalta huono. Hyvä siksi, että ryhmästä kuin ryhmästä saa nopeasti yleiskuvan tai osaa yhdistää sen johonkin mitä on puutarhassa nähnyt. Huono siksi, että teksti ehtii juuri herättää kiinnostuksen ötökkään tai ötökkäryhmään ja sitten kääntää sivua ja pettyy kun juttu ei jatkukaan. Kirjan lopussa on kyllä neuvottu kirjoja, joista löytyy perusteellisemmin juttua, jos jäi vielä tiedonjano.

Kirjan tavoite on kunnianhimoinen: Kotipihaan todennäköisimmin eksyvät ja puutarhurin kannnalta merkittävimmät hyönteiset ja muut öttiäiset (etanat, madot) upein kuvin ja lyhyin tietopläjäyksin esitettynä mahdollisimman kattavasti. Yhdeltä istumalta ei jaksa kuin ihailla kuvia ja lukea tekstejä sieltä täältä, vaikkei kirja hirveän paksu olekaan. Tietoa on kuitenkin niin paljon, etten jaksanut omaksua sitä kaikkea kerralla. Ehkä joitain ötökkäryhmiä olisi voinut rajata pois ja käyttää säästyneet sivut esimerkiksi tarkempaan syventymiseen joihinkin yleisimpiin tuttuihin, kuten lieroihin. Kuitenkin tällaisen kirjan teko on aina tasapainoilua ja kompromisseja. Kaiken kaikkiaan kirja on todella onnistunut tavoitteessaan. Hieman minua häiritsi, että jos ötökkä voi pienelläkään todennäköisyydellä aiheuttaa kiusaa puutarhurille, heti annettiin myrkytysohjeet. Onneksi lukija voi aina itse arvioida, onko myrkyttämiseen syytä. Lisäksi jos myrkyttämiselle oli vaihtoehtoja, se kerrottiin. Samoin mainittiin, jos kyseinen ötökkä on useimmiten harmiton. Jos kirjasta pitää jotain huonoa kaivaa, niin siitä puuttuvat huonekasveja sisällä vaivaavat ötökät. Niistä kuitenkin löytyy kuvia monistakin kasvikirjoista.

Kenelle kirja sitten sopii? Sanoin jo aiemmin, että sille pikkulapselle, joka on hirveän kiinnostunut pihan ötököistä, mutta aivan yhtä hyvin kirja sopii puutarhurille, joka löytää herukanlehdeltä oudon toukan. Kirjassa on jotain molemmille. Se on myös sopivan kokoinen otettavaksi mukaan ulos niin ötökkää voi verrata kirjan kuvaan paikan päällä. Hintakaan ei ole paha. Joten jos kirjahyllyssäsi on enää yhtään tilaa, suosittelen tätä kirjaa lämpimästi.