Meillä on kalavauvoja!

...eikä enää edes niin pieniä. He ovat erittäin fiksuja, eivätkä paljoa poistu tiheän kasvillisuuden keskeltä, joten kuvaaminen oli hieman hankalaa. Varsinkin käsivaralta, mutta kun piti heti kotiin päästyäni rynnätä kuvaamaan ennen kuin valot sammuvat. Olin koko viikonlopun reissussa auttamassa sadonkorjuussa. Nyt voi leipoa omenaherkkuja vaavien kunniaksi! Poikasia on ainakin kaksi, mutta heitä voi olla enemmänkin koska he tosiaan tykkäävät olla tuolla tiheikössä. Kiva tietää, että hunajarihmat vihdoin oppivat tekemään kuplapesän. Hyvä, että en siivonnut kasvitiheikköä aiemmin. :)