Eilen tuli hunajarihmoille lähtö. He ilahduttavat nykyään uutta omistajaansa, vaahtosammuttimen korkuista pikkumiestä. Lehtikset lähtivät jo aiemmin uiskentelemaan uuden omistajansa luo. Päivä alkoi akvaarioiden tyhjentämisellä.
Samoin lähti keittiön pikkuallas. Enää täällä ei ole kuin tyhjillään oleva 300-litrainen joka sekin noudetaan heti kun ostaja ehtii.
Nämä kalat ovat siitä erityisiä, että ne ovat ensimmäiset luonani kudusta aikuiseksi asti selviytyneet poikaset. En kyllä tehnyt niiden selviytymisen eteen yhtään mitään, kun huomasin ne vasta sentin kokoisina. :D
Mutapohja käyttäytyi yllättävän nätisti tyhjennettäessä. Otin ensin noin puolet vedestä pois, sitten revin kasvit pohjasta ja sitten loput vedet niin pitkälle että kalat vielä mahtuivat uimaan pystyssä. Pelkäsin, että vesi olisi niin sameaa pyydystysvaiheessa, että kalat pitäisi etsiä käsikopelolla, mutta irtoroskat katosivatkin letkuun. Mutapohja syntyi siis Kekkilän vesikasvimullasta ja tammenlehdistä. Tammenlehdet änkivät aina tielle eivätkä halunneet pysyä pohjalla, mutta niistä tuli ajan mittaan kelpo mutaa. Yllättäen muta oli kivuttomampaa tyhjennettävää kuin hiekka. Ei yhtä painavaa, ei naarmuta laseja eikä pidä karmeaa kirskuntaa.
Eilen tuli hunajarihmoille lähtö. He ilahduttavat nykyään uutta omistajaansa, vaahtosammuttimen korkuista pikkumiestä. Lehtikset lähtivät jo aiemmin uiskentelemaan uuden omistajansa luo. Päivä alkoi akvaarioiden tyhjentämisellä.
Samoin lähti keittiön pikkuallas. Enää täällä ei ole kuin tyhjillään oleva 300-litrainen joka sekin noudetaan heti kun ostaja ehtii.
Nämä kalat ovat siitä erityisiä, että ne ovat ensimmäiset luonani kudusta aikuiseksi asti selviytyneet poikaset. En kyllä tehnyt niiden selviytymisen eteen yhtään mitään, kun huomasin ne vasta sentin kokoisina. :D
Mutapohja käyttäytyi yllättävän nätisti tyhjennettäessä. Otin ensin noin puolet vedestä pois, sitten revin kasvit pohjasta ja sitten loput vedet niin pitkälle että kalat vielä mahtuivat uimaan pystyssä. Pelkäsin, että vesi olisi niin sameaa pyydystysvaiheessa, että kalat pitäisi etsiä käsikopelolla, mutta irtoroskat katosivatkin letkuun. Mutapohja syntyi siis Kekkilän vesikasvimullasta ja tammenlehdistä. Tammenlehdet änkivät aina tielle eivätkä halunneet pysyä pohjalla, mutta niistä tuli ajan mittaan kelpo mutaa. Yllättäen muta oli kivuttomampaa tyhjennettävää kuin hiekka. Ei yhtä painavaa, ei naarmuta laseja eikä pidä karmeaa kirskuntaa.
Tekstit
0 kommenttia:
Lähetä kommentti