Santut lopettivat lyhyen kukintataukonsa, ja alkoivat taas työntää nuppuja. Piti poistaa pari lehteä kukkien tieltä, että mahtuvat nousemaan. Minulla ei ole näitä enää kuin näitä vaaleanpunaisia, annoin valkoiset anoppilaan.
Kevät on koittanut myös H. calycinan mielestä, se on alkanut kasvattaa lehtiä, jotka ovat jurottaneet pieninä alkuina koko talven.
Kukkavarsi on yhä samassa tilassa kuin syntyessään, mitä nyt on kasvanut vähän valoa kohti. Se on saanut siivet selkäänsä:
Näyttää ihan lokilta. Tai albatrossilta. :)
Samalla ikkunalla roikkuva H. nummularioides on alkanut kasvatella itselleen uutta haaraa. Molemmat pistokkaat ovat saaneet reilusti paksuutta sitten saapumisensa.
H. wallichii on yhä juurtumassa. Se ei ole pätkimisensä jälkeen jatkanut kasvuaan, mutta ei se ole alkanut mitään kuihduttamaankaan. Jopa täysin lehdetön "roikko" on yhä hengissä. Toivotaan, että mullan alla tapahtuu jotain positiivista. Samaa toivon H. pubicalyxistä, joka on vain ollut ja ihmetellyt uuteen purkkiin pääsemisensä jälkeen. Kai se on outoa, kun nyt pysyy pystyssä.
Minulla ja apostolinmiekalla oli pitkään erimielisyyttä kastelun riittävyydestä, mistä todistavat kuivahtaneet lehtien kärjet. Siirto altakasteluruukkuun pelasti paljon, ja nyt uusien lehtien (2kpl) kärjet ovat pysyneet vihreinä:
Orkideakokeilussa on nyt yksi tyytyväisenä kasvava, mutta ei kukkiva, orkidea ja yksi hyvin tyytymätön kukkiva orkidea. Tyytyväisellä on kunnon juuret, jotka yltävät veteen asti, ja se saa jatkuvasti juotavaa. Ne ovat aina nätin vihreät:
Tyytymätön yrittää kyllä kovasti kasvatella juuriaan yltämään veteen asti, mutta toistaiseksi sen juuristo on niin pieni, että joudun auttamaan sitä sumuttelemalla ahkerasti lyhyitä juuria, ja silti kasvi kärsii veden puutteesta:
Toivotaan, että tilanne muuttuu pian, kun juuret yltävät veteen asti. Ainakin kukintaa tilanne ei ole haitannut.
Kukkavarsi on alkanut taas kasvaa pituutta kärjestään ja nuput ovat alkaneet turvota.
Herttalyhtyköynnös ei ole tykännyt tästä talvesta. Nuolet osoittavat kuolleita pistokkaita tai niiden jäänteitä. Käytin vihreitä rautalankakaaria pitämään pistokkaita paikoillaan juurtumista varten, ja olen saanut nyppiä niitä tuolta pois, kun pistokas onkin kuollut.
Vieressä häntämaksaruoho voi hyvin ja on jopa alkanut kasvattaa uutta haaraa. Mutta se onkin saviruukussa, jonka pohjassa on kaiken lisäksi reikä. Kasvualusta on molemmilla yhtä hiekkapitoista. Pitää selkeästi vaihtaa herttalyhdyn jäänteet saviruukkuun kasvamaan, ei tästä muuten tule mitään.
Santut lopettivat lyhyen kukintataukonsa, ja alkoivat taas työntää nuppuja. Piti poistaa pari lehteä kukkien tieltä, että mahtuvat nousemaan. Minulla ei ole näitä enää kuin näitä vaaleanpunaisia, annoin valkoiset anoppilaan.
Kevät on koittanut myös H. calycinan mielestä, se on alkanut kasvattaa lehtiä, jotka ovat jurottaneet pieninä alkuina koko talven.
Kukkavarsi on yhä samassa tilassa kuin syntyessään, mitä nyt on kasvanut vähän valoa kohti. Se on saanut siivet selkäänsä:
Näyttää ihan lokilta. Tai albatrossilta. :)
Samalla ikkunalla roikkuva H. nummularioides on alkanut kasvatella itselleen uutta haaraa. Molemmat pistokkaat ovat saaneet reilusti paksuutta sitten saapumisensa.
H. wallichii on yhä juurtumassa. Se ei ole pätkimisensä jälkeen jatkanut kasvuaan, mutta ei se ole alkanut mitään kuihduttamaankaan. Jopa täysin lehdetön "roikko" on yhä hengissä. Toivotaan, että mullan alla tapahtuu jotain positiivista. Samaa toivon H. pubicalyxistä, joka on vain ollut ja ihmetellyt uuteen purkkiin pääsemisensä jälkeen. Kai se on outoa, kun nyt pysyy pystyssä.
Minulla ja apostolinmiekalla oli pitkään erimielisyyttä kastelun riittävyydestä, mistä todistavat kuivahtaneet lehtien kärjet. Siirto altakasteluruukkuun pelasti paljon, ja nyt uusien lehtien (2kpl) kärjet ovat pysyneet vihreinä:
Orkideakokeilussa on nyt yksi tyytyväisenä kasvava, mutta ei kukkiva, orkidea ja yksi hyvin tyytymätön kukkiva orkidea. Tyytyväisellä on kunnon juuret, jotka yltävät veteen asti, ja se saa jatkuvasti juotavaa. Ne ovat aina nätin vihreät:
Tyytymätön yrittää kyllä kovasti kasvatella juuriaan yltämään veteen asti, mutta toistaiseksi sen juuristo on niin pieni, että joudun auttamaan sitä sumuttelemalla ahkerasti lyhyitä juuria, ja silti kasvi kärsii veden puutteesta:
Toivotaan, että tilanne muuttuu pian, kun juuret yltävät veteen asti. Ainakin kukintaa tilanne ei ole haitannut.
Kukkavarsi on alkanut taas kasvaa pituutta kärjestään ja nuput ovat alkaneet turvota.
Herttalyhtyköynnös ei ole tykännyt tästä talvesta. Nuolet osoittavat kuolleita pistokkaita tai niiden jäänteitä. Käytin vihreitä rautalankakaaria pitämään pistokkaita paikoillaan juurtumista varten, ja olen saanut nyppiä niitä tuolta pois, kun pistokas onkin kuollut.
Vieressä häntämaksaruoho voi hyvin ja on jopa alkanut kasvattaa uutta haaraa. Mutta se onkin saviruukussa, jonka pohjassa on kaiken lisäksi reikä. Kasvualusta on molemmilla yhtä hiekkapitoista. Pitää selkeästi vaihtaa herttalyhdyn jäänteet saviruukkuun kasvamaan, ei tästä muuten tule mitään.
Tekstit
0 kommenttia:
Lähetä kommentti