Tämän viikon opiskelut

Viimeisiä viedään! Meille viherrakennuslinjalaisille tämä oli viimeinen viikko koulua ennen työssäoppimisjakson alkua. Kukka- ja puutarhakauppalinjalaisilla on ollut jo ensimmäinen kahdesta työharjoittelujaksosta. Meillä on kaikki työssäoppiminen yhdessä pötkössä opintojen lopulla. Kukkislaiset opiskelivat tällä viikolla morsiussidontaa.

Meillä taasen oli vähän eri meininki:Puistometsäkurssi pitää sisällään metsätöitä, sillä puutarhurin pitää osata tarvittaessa kaataa puu tai raivata pajukko. Ensimmäisenä päivänä kuivaharjoiteltiin valmiiksi kaadetuilla puilla, toisena päivänä päästiin jo itse metsään. Siitä ei ole kuvia, sillä en halunnut raahata kallista kameraa umpihangessa kaiken muun roinan lisäksi.

Nyt olen käyttänyt moottorisahaa, oppinut, miten se huolletaan ja miten se rikotaan (älkää sahatko soraa!). Halkoja on tullut hakattua Fiskarssin kirveillä ja raivaussahan käyttöä muisteltua. Kaatorautaa ei tullut käytettyä, mutta yksi konkelo tuli purettua. Niin, ja olihan meillä testattavana myös pensasleikkuri. Sitä ei kyllä päästy kuin kokeilemaan, sillä koulun ainoa kuusiaita oli leikattu jo syksyllä ja puoliksi lumen alla. Tulipahan kuitenkin periaate selväksi.

Nämä ovat oikeasti käteviä vehkeitä. Pinotavarasaksilla tuli jopa kuljeteltua halkoja, kun niillä nostaminen vaatii paljon vähemmän voimaa kuin pelkällä räpylällä yrittäminen. Se, että ne saa vyölle, on erittäin kätevää umpihangessa.Lämpötila oli kyllä sikäli mukava, että metsurin kamppeissa oli sopivan lämmin. Noissa housuissa kun on etupuolella hirmuiset vanutoppaukset, joiden tarkoitus on suojella jalkaa jos tulee yritettyä amputaatiota moottorisahalla. Vanu on sen verran sitkeää, että se pysäyttää sahan ennen kuin se ehtii iholle asti. Takapuoli sen sijaan paleli, jos pysähtyi pidemmäksi aikaa.
Koululla oli lainata meille metsurin saappaat. Ne ovat sen verran painavat kaikkine suojineen, että kun näiden jälkeen vaihtoi omat kengät jalkaan, teki mieli tanssia. Näissä on viiltosuojaa, teräskuppia ja muuta suojaa niin, että jalat kipeytyvät näissä myös siksi, ettei kenkä jousta lainkaan. Toisaalta näihin on erittäin tyytyväinen, jos hakkaa halkoja ja kirves lipsahtaa varpaiden suuntaan. Kaikillahan on tämmöiset jalassaan halkoja hakatessaan, eikös? Jos ei vielä ole, kannattaisi olla. Etenkin siellä mökillä, josta on matkaa lähimpään sairaalaan varmasti pidempi matka kuin kaupungissa.

Metsässä oli lunta vähintään polveen, pahimmillaan vyötärölle asti. Plusasteet pitivät huolen siitä, että hanki ei kantanut yhtään. Jotenkin sain kuitenkin rämmittyä työmaalle, sain jopa puita kaadettua ja pääsin poiskin, vaikka välillä näytti aika huonolta. :D Onneksi oli mukana moottorikelkka, niin saatiin sentään työkalut metsään ja puut sieltä pois. Paikoitellen pito oli niin huono, että näytti siltä että kelkka jäi jumiin, mutta jotenkin se aina sieltä lähti. Lopuksi tietysti kaadetuista puista piti saada halkoja. Kyllä uni maistui illalla. Seuraavana päivänä lihakset olivat aivan hellinä. Sain varmaan raitisilmamyrkytyksen.

Alkava viikko menee muuttaessa ja valmistautuessa Tanskan matkaan. Muutamme ennen lähtöäni mieheni työpaikkaa lähemmäs, sillä kouluni ei enää pidä meitä tällä paikkakunnalla. Aloitan työharjoittelu-jakson VM Anlægenissa, Viborgissa. Paikka on Keski-Jyllannissa. Olen tuolla töissä 2 kk, jonka jälkeen pitäisi palata Suomeen. Kamera lähtee tietysti mukaan, joten raporttia seuraa. Jos siis selviän muutosta hengissä. Toinen työssäoppimispaikkani ei ole vielä varmistunut, mutta siellä pitäisi sitten viettää 3 kk. Sen jälkeen ei olekaan enää kuin näyttöjä, hautausmaatöitä ja valmistuminen. Siis jos kaikki menee kuin pitää. :)