Saanko esitellä koulintakäärmeen. Hän kyllä näyttää ihan madolta, ja taitaa alunperin olla vain koriste, mutta kun löysin tämän kierrätyskeskuksesta, ajattelin heti koulintapuikkoa. Hyvinhän tuo tuossa hommassa toimi. Koulijalla vain järki pakeni päästä, kun laitoin ajatuksissani juuri koulitut leijonankidat paahteisimpaan aurinkoon. Pääsin sitten hetken päästä ihmettelemään, miksi ne kaikki lerpahtivat. Sumuttelua ja yöksi muovin alle, niin näyttävät selvinneen. Tänään huomasin, että sama käsittely pitää tehdä myös samettikukille, joita eilen ehdin neljä koulia ennen kuin ruukut loppuivat kesken. Pitää tänään käydä ostamassa lisää pieniä muoviruukkuja.
Leijonankitoja on nyt aivan liikaa, mutta kun en minä raaskinut niitä kaikkia hyvin alkuun lähteneitä kompostiin tuomita! Sinne niitä lensi varmaan 2/3 taimista tai enemmänkin, ja silti näitä on liikaa. Pieniä siemeniä on hankala kylvää tarpeeksi vähän. Karkkilaatikoitakin pitää hakea lisää, nekin ovat kaikki jo käytössä.
Narsissit ovat ihanasti kukassa, eikä vieläkään yhtäkään kuivunutta kukkaa! Kävin myös kierroksella naapurustossa katselemassa, onko missään vielä maasta noussut sipulikukkia. Olihan siellä, siinä kaikista lämpimimmässä rinteessä, johon aina ne ensimmäiset ilmestyvät. Siellä olivat jo lumikellot ja osa krookuksista kukassa ja uusia ihmeitä näytti tunkevan esiin enemmänkin.
Tekstit
0 kommenttia:
Lähetä kommentti