Päivänä muutamana ajattelin, että olisi korkea aika latvoa venähtänyt herttalyhty ja iskeä pistokkaita multiin että kasvi tuuhistuisi. Tiedossa oli hirveää väkertämistä. Tämä kasvi on kaunis, mutta siitä inhottava, että jokainen lehti on kuin pieni ankkuri, joka kietoutuu muiden varsien ympärille. Kun varsia yrittää irrottaa toisistaan, lehtiä tipahtelee sinne tänne. Todella ärsyttävää. Kasvi piti selvittää ensimmäisen kerran, kun halusin saada sen ulos amppeliruukustaan. Toisen kerran, kun sain sen pöydälle. Siinä huomasinkin, että mokoma on vihdoin tehnyt mukulan!Siihen ei tarvittukaan muuta kuin pala rautalankaa jolla kiinnitin varsimukulan mullan pintaan. Lopulta kasvi oli taas kuosissa, ja olin valmis laittamaan sen takaisin. Laitoin kasvin amppeliinsa ja selvitin sen kolmannen kerran, että sain sen näyttämään nätiltä. Mutta siinä varsia selvitellessä yksi pistokas irtosi. Ei kuin laittamaan takaisin. Sain sen juuri tökättyä paikoilleen, kun koko amppeli rysähti lattialle (tästä ei ole kuvaa jälkipolville, näky oli liian karmea).Lopulta oltiin tässä pisteessä. Koko keittiön lattia oli mullassa (jonka olin tietysti juuri kastellut) ja hiekassa (koska olin yrittänyt lakaista sitä harjalla, jolla olin aiemmin lakaissut kylppärin lattialta akvaariohiekkaa joka oli joutunut vedenvaihdossa sinne). Ja tietysti herttalyhty oli taas solmussa itsensä kanssa.Oli aika ottaa mietintämyssy ja rauhoittua jonkin aikaa. Tökkäsin ensihätään irronneet pistokkaat vesilasiin juurtumaan ja painuin rauhoittumaan mietintämyssy 2:n kanssa sohvalle.Sitten korvasin kaikki asuntomme amppelikannakkeet luotettavammalla systeemillä, nimittäin narunpätkällä, jossa on kaksi solmua. Vain yhtä amppelikannaketta tarvitsi löysätä ennen kuin se irtosi. Yksi tippui jo kun otin amppelin siitä irti, ja rikkoi yhden merisiilen kuoren, joita olin pitänyt sen alla koristeena. Murr.Nämä lähtevät nyt kirpparille kiusaamaan jotakuta muuta, jolla on liikaa ruukkuja.Lopulta sain itse kasvin takaisin paikoilleen, mutta sen selvittäminen TAAS ei houkutellut. Olkoon solmussa, kunnes olen rauhoittunut ja unohtanut koko episodin.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Olen kuullut eräältä muultakin jolla tuli amppeli alas noiden takia. Itsellä on niitä ei ruuvattavia, vaan painamalla kiristettäviä amppelinkannakkeita, niiden kanssa minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia.
Höh. Kaikkia sitä sattuu. Harmittaahan se aina, ku on aikaa hukannu turhaan. Lohuttavvaa silti kuulla, että jollaki muullaki epäonnistuu tekemiset välillä.
Lähetä kommentti