perjantai 19. maaliskuuta 2010

Vesimiekoista

Vesimiekat eli vanhalta nimeltään miekkakasvit ovat aikamoinen nimistöviidakko. Koska akvaarioliikkeen nimilapussa voi olla sen ihan oikean nimen lisäksi keksitty kauppanimi, väärä nimi, vanha nimi tai jonkin väärän kasvin vanha nimi, ei mikään ihme jos kukaan ei tiedä, mikä se on. Lisäksi kasvit ovat siitä mukavia, että ne ovat aivan eri näköisiä sen mukaan, missä ja millaisissa oloissa ne ovat kasvaneet. Esimerkkinä viitavesimiekka (Echinodorus grandiflorus) (Huom. Myöhemmin tunnistettu cordifolius-risteymäksi.):Juuri ostetun näköisenä rapulassa. Eli kyseessä ilmeisesti veden pinnan yläpuolella kasvatettu adventiivitaimi, joka on kuvan ottohetkellä viettänyt veden alla kuukauden-pari.Kasvupyrähdyksen alettua 300-litraisessa, veden alla kasvanut runsasravinteisessa pohjassa.Muutama kuukausi myöhemmin, yhä veden alla ja runsaalla pohjalannoituksella.Nykyään. Täysikasvuinen kasvi, joka kukkii välillä ja tuottaa adventiivitaimia.

Kyllä, se on sama kasvi joka kuvassa. Suuri vaihtelu johtuu siitä, että kasvi kasvaa luonnossa osan vuodesta veden alla ja osan ajasta kuivalla maalla. Se on siis enemmänkin suokasvi kuin aito vesikasvi, kuten kaikki vesimiekat. Jos ei tiedä, missä oloissa kasvi on kasvanut, tunnistamista on vaikea, ellei mahdoton tehdä. Yrittää tietty aina voi. Vesimiekkojen tunnistamisen voi aloittaa laskemalla lehtisuonet. Niiden määrä ei vaihtele tai muutu kasvuolosuhteiden mukaan. Siitä eteenpäin pääsee mittaamalla lehtivarren pituuden ja lehden pituuden. Jos ei tiedä, onko kasvi kasvanut veden alla vai vedenpinnan yläpuolella, mitat ovat vain suuntaa antavia. Mutta jos tietää että kasvin A lehden pituus kaikissa olosuhteissa on 10-20 cm ja sinulla on kasvi, jonka lehden pituus on 50-60 cm, kasvi ei todennäköisesti ole ainakaan kasvi A.

Ja sitten ne nimet. Samalle kasville on saatettu antaa aikojen kuluessa useita tieteellisiä nimiä, kun kasveja on yritetty jakaa lajeihin pelkästään ulkonäön perusteella. Monesti siinä vaiheessa kun kasvi on saatu Eurooppaan kasvitieteilijän pöydälle, ei ole enää mitään tietoa, mistä joenmutkasta ja missä maassa se on kerätty, mikä on vaikeuttanut työtä entisestään. Akvaristin numerossa 1/2008 on juttu Samuli Lehtosen väitöskirjatutkimuksesta, jossa hän pisti suvun Echinodorus lajit uusiksi uuden DNA-tiedon perusteella. Samassa jutussa julkaistiin vesimiekkojen uudet, viralliset suomenkieliset nimet. Listassa ovat kuitenkin vain luonnonlajit, ei lajikkeita ja risteymiä, joita myös myydään yleisesti. Aiemmin suvussa Echinodorus olleet alpukat ja suokit laitettiin omiin sukuihinsa (Albidella ja Helanthium). Luonnonlajit ovat tämän tiedon mukaan:

Alpukka Albidella nymphaeifolia

Kuultovesimiekka Echinodorus berteroi

Karhovesimiekka E. bracteatus

Herttavesimiekka E. cordifolius (synonyymit: E. flutains, E. ovalis, E. radicans, E. schluteri, E. maculatus)

Sinivesimiekka E. cylindricus

Nuokkuvesimiekka E. decumbens

Rohtovesimiekka E. floribundus (synonyymit: E. grandiflorus ssp. aureus, E. muricatus)

Verkkovesimiekka E. glandulosus

Vahavesimiekka E. glaucus

Viitavesimiekka E. grandiflorus (synonyymit: E. argentinensis, E. floridanus, E. grandiflorus ssp. grandiflorus)

Amazoninvesimiekka E. grisebachii (suomenkieliset synonyymit: kapeamiekkakasvi, jättiläismiekkakasvi, tummamiekkakasvi, perunmiekkakasvi. Synonyymien määrä kertoo lajin suuresta muuntelevuudesta.) (synonyymit: E. amazonicus, E. amphibius, E. bleherae, E. intermedius, E. parviflorus, E. peruensis, E. tocantins)

Narrinvesimiekka E. heikobleheri

Vaakavesimiekka E. horizontalis

Keijunvesimiekka E. inpai

Peitsivesimiekka E. lanceolatus

Ritarinvesimiekka E. longipetalus

Kilpivesimiekka E. longiscapus (synonyymit: E. grandiflorus ssp. grandiflorus)

Isovesimiekka E. macrophyllus

Aaltovesimiekka E. major (usein kutsutaan nimellä E. martii)

Neidonvesimiekka E. palaefolius (synonyymit: E. piauhyensis, E. rigidifolius)

Samaaninvesimiekka E. paniculatus

Nukkavesimiekka E. pubescens (synonyymit: E. macrocarpus)

Kruunuvesimiekka E. scaber

Prinssinvesimiekka E. subulatus (syn. E. andrieuxii)

Velhonvesimiekka E.trialatus

Hämyvesimiekka E. tunicatus

Tuoksuvesimiekka E. uruguayensis (synonyymit: E. aschersonianus, E. horemanii, E. osiris)

Sirosuokki Helanthium bolivianum (synonyymit: E. angustifolius, E. australis, E. austroamericanus, E. bolivianus, E. isthmicus, E. latifolius, E. magdalenensis, E. quadricostatus, E. xinguensis)

Pikkusuokki H. tenellum (synonyymit: E. parvulus, E. tenellus)

Zombinsuokki H. zombiense (synonyymit: E. zombiensis)

Toinen tietolähteeni, Christel Kasselmannin Aquarium Plants (=akvaariokasviraamattu) tuntee seuraavat vesimiekat:

E. amazonicus (joka siis on Lehtosen mukaan yksi amazoninvesimiekan synonyymeistä), E. augustifolius (sirosuokin synonyymi), E. aschersonianus (tuoksuvesimiekan synonyymi), Echinodorus x barthii (risteymä), E. berteroi (kuultovesimiekka), E. bleheri (=E. bleherae, amazoninvesimiekan synonyymi), E. bolivianus (sirosuokin synonyymi), E. cordifolius (herttavesimiekka), E. cordifolius 'Tropica Marble Queen' (herttavesimiekan lajike), E. grandiflorus (viitavesimiekka), E. grisebachii (amazoninvesimiekka), E. horizontalis (vaakavesimiekka), E. macrophyllus (isovesimiekka), E. martii (Aaltovesimiekan synonyymi), E. opacus (Lehtonen ei mainitse tätä kasvia), E. osiris (tuoksuvesimiekan synonyymi), E. palaefolius (neidonvesimiekka), E. paniculatus (samaaninvesimiekka), E. parviflorus (amazoninvesimiekan synonyymi), E. parviflorus 'Tropica' (amazoninvesimiekan lajike), E. portoalegrensis (Lehtonen ei mainitse tätä kasvia), E. quadricostatus (sirosuokin synonyymi), E. 'rose' (lajike), E. 'rubin' (lajike), E. schlueteri (herttavesimiekan synonyymi), E. schlueteri 'Leopard' (herttavesimiekan lajike), E. subulatus (prinssinvesimiekka), E. tenellus (pikkusuokin synonyymi), E. uruguayensis (tuoksuvesimiekka).

Edes tästä kasviraamatusta ei löydy kaikkia Lehtosen mainitsemia lajeja. Puuttumaan jäävät alpukka, zombinsuokki ja karho-, sini-, nuokku-, rohto-, verkko-, vaha-, narrin-, keijun-, peitsi-, ritarin-, kilpi-, nukka-, kruunu-, velhon-, ja hämyvesimiekka. Yksi syy puuttumiselle on, etteivät kaikki vesimiekat ole kaupallisesti merkittäviä akvaariokasveja, ainakaan vielä.

Tropica, joka on iso akvaariokasvien toimittaja Euroopassa, noudattaa Kasselmannin kirjan nimistöä. Aquadistri, toinen kasvitoimittaja, viljelee sivuillaan paljon runsaampaa nimistöä. Joukossa on sekä keksittyjä, eli kauppanimiä, ja tieteellisiä nimiä ja niiden sekoituksia. Alku voi olla tieteellisestä nimestä (Echinodorus) ja loppu kauppanimi.

Mistä nämä kaikki sitten erottaa toisistaan? Siitä lisää myöhemmin. :)

0 kommenttia: