Kirja-arvostelu

Ostin kirjan jo aikaa sitten (elokuu 2010), mutta en ole muistanut kertoa siitä. Ensikokemuksen perusteella siinä oli paljon hienoja kuvia. Vasta nyt, kun olen tutustunut kirjaan paremmin ja vertaillut sen tietoja eri tietolähteiden (enimmäkseen Christine Burtonin kotisivujen ja http://www.hoyor.net/) kanssa, täytyy sanoa, että se on paljon parempi ja tarkempi kuin mitä alunperin arvelin. Internetin tietoaitasta huolimatta tartun kirjaan monta kertaa viikossa. Ensinnäkin, siinä kerrotaan kasvista enemmän kuin pelkkä nimi. Toisekseen siinä kerrotaan kuinka helppo tai vaikea kasvi on kasvattaa, juurruttaa ja kukittaa. Koska kirjoittajat kasvattavat kasvejaan Ruotsissa, jonka olot eivät eroa Suomen oloista kovin merkittävästi, luotan heidän neuvoihinsa enemmän kuin Floridassa, Hawajilla tai Australiassa asuvan. Kolmanneksi kirjoittajat ovat käyttäneet aikaa saadakseen faktansa kohdilleen. Moni kirjoittaja netissä kirjoittaa sen, mitä muistaa/luulee/arvelee asiasta tietävänsä, eikä korjaa virheitään, vaikka niitä myöhemmin huomaisikin.

Sellaisesta kasvisuvusta kuin posliinikukat on vaikea alkaa kirjoittaa kirjaa monestakin syystä. Ensinnäkin monen lajin tyyppinäytteitä ei joko ole koskaan ollut olemassakaan tai ne ovat jossain vaiheessa tuhoutuneet. Kuitenkin monia lajeja on ollut kasvatuksessa jopa satoja vuosia, ja niitä on sinä aikana jaettu pistokkaina ja kasvatettu siemenestä ilman että kukaan on tarkasti tiennyt, mikä kasvi on kyseessä. Koska posliinikukat ovat haluttuja, ja ihmiset rakastavat uutuuksia, niiden luonnollisilla levinneisyysalueilla ihmiset keräävät luonnosta pistokkaita, lätkäisevät niille myyvän nimen ja lähettävät ostajille. Nämä pistokkaat voivat olla mitä tahansa vanhoista tutuista lajeista tieteelle tuntemattomiin tai luonnonhybrideihin. Pahimmillaan (?) ne eivät edes ole Hoya-suvun edustajia, vaan esimerkiksi Dischidia-sukua. Lisäksi pakkaa sekoittavat "asiantuntijat", myyjät, jotka haluavat julkaista uusia ja uusia lajeja markkinoille jotta voisivat myydä niitä kiskurihinnoin hyvällä voitolla. Ei ole väliä, onko myytävä kasvi oikeasti uusi laji, riittää että sillä on uusi nimi. 

Kirjassa ei ole kaikkia lajeja, ja osa "peruslajeistakin" puuttuu. Ihmettelin H. compactan ja H. fungiin puuttumista. Compacta on kuitenkin mainittu, mutta sitä väitetään isoposliinikukan synonyymiksi, mitä se ei ole. H. motoskei ei myöskään ole H. carnosan synonyymi, vaan oma lajinsa. (Itse asiassa on mahdollista, että jossain vaiheessa nykyään carnosaksi kutsuttu posliinikukka on on mennyt sekaisin nykyään motoskeiksi kutsutun kasvin kanssa, ja se kasvi, joka aikoinaan julkaistiin H. carnosa -nimellä, onkin nykyään H. motoskei -nimellä tunnettu. Asiasta on kuitenkin vaikea saada varmuutta, sillä H. carnosa on hyvin muunteleva laji, se on kerätty kasvatukseen useita kertoja minkä lisäksi sen nimellä kiertää paljon siementaimia. Lisäksi pitäisi tietää varmasti, mitä kasvia julkaisija on tarkoittanut silloin vuonna 1810. Koko tarina täällä.) H. bella ei ole lajina, vaan alalajina H. laceolata ssp. bella, mutta se täsmää nykytiedon kanssa. (Tämä asia varmaan vielä ruoditaan moneen kertaan, sillä ennen H. bella -nimellä kulkeneita lajeja saattaa olla useita, ja niiden keskinäinen sukulaisuus ja lajirajat ovat vielä ratkaisematta, mikäli olen ymmärtänyt netissä vellovaa keskustelua oikein.) H. javanica on kirjassa nimellä H. multiflora, vaikka David Liddle selvitti lajien nimien vaihtuneen päikseen viimeistään 2006, kun kirja on julkaistu 2008.

 

Toisaalta kirjasta löytyy monia lajeja, joista etukäteen olin varma, ettei siinä niitä ole. Siinä kerrotaan myös lajeista, joista netistä ei löydä muuta tietoa kuin nimen, ehkä onnella kuvan kukastakin, joka ehkä sille kuuluu. Luulen, että joidenkin lajien rajaaminen kirjan ulkopuolelle selittyy sillä, että kirjoittajat ovat halunneet kirjoittaa vain lajeista, joita he ovat itse kasvattaneet. Minusta se antaa uskottavuutta kasvatusohjeille.

Minusta olisi ollut hyvä, jos jokaisen lajin kohdalla olisi ollut myös tyhjä sivu muistiinpanoille, sillä niitä minulla on kirjan sivuille kertynyt. Kaipaisin myös tarkempia lajikuvauksia, jotta lajien tunnistaminen olisi helpompaa. Tällä hetkellä jos haluaa tietää, mitkä ovat jonkin lajin tarkat tuntomerkit, ne on etsittävä lajin julkaisusta (tarkoitan siis sitä tarkkuustasoa, jossa käydään kukan rakenne ja huokoset yms. läpi). Joistain olen löytänyt tarkat kuvaukset kotimaansa ympäristöministeriön tai vastaavan organisaation sivuilta. (Olen sen verran nuori, että jos jokin ei ole netissä, sitä ei ole olemassa. :) Toisaalta minulla ei ole varaa matkustaa eikä yhteyksiä, jotta tietäisin pyytää jotakuta lähettämään minulle tiedot.) Joidenkin lajien kohdalla kerrotaan, mihin lajeihin se on helposti sotkettavissa, mutta ei kaikkien. Kaikista kuvatuista lajeista ei ole kunnon kuvaa lehdistä. MUTTA: Kirjassa on omakohtaista tietoa, hyvät valokuvat, oikea tieteellinen nimi, synonyymejä ja nimiä joilla kasvi kiertää, oikaisuja netissä kiertäviin vääriin tietoihin ja monta kiehtovaa lajia. 

Kirjan suurin puute on, ettei se ole 1000 sivua pidempi. Tällaisenaan se on paras kirja alallaan ja suosittelen ehdottomasti sen hankkimista jokaiselle, joka haluaa tutustua posliinikukkiin paremmin.

The Genus Hoya - Species and cultivation

Kirjaa myy Botanova.