Vääriä tietoja ja luuloja

"Mustat kirvat ovat kilpikirvoja, vihreät tavallisia."

  

- Ei pidä paikkaansa. Kirvojen väriin vaikuttaa laji ja se, mitä ne ovat syöneet. Pelkästään Suomessa arvioidaan olevan satoja lajeja. Kirvat eli lehtikirvat (Aphididae) ovat pehmeäruumiisia hyönteisiä, jotka lisääntyvät uskomattomalla tahdilla. Niillä voi olla siivet tai sitten ei. Paras tapa tunnistaa kirva, on ottaa suurennuslasi tai luuppi ja katsoa sillä otusta. Jos otuksen peräpäässä näkyy kaksi taaksepäin osoittavaa putkea, se on kirva. Kirvoihin tehoavat monet torjunta-aineet, mutta niiden lukumäärä tekee torjunnasta vaikeaa. Jos jonnekin jää yksikin kirva, hetkessä niitä on taas monta.

  

Esimerkkejä: Kirvoja kasvin varressa. Muurahainen hoitaa kirvoja. 

Kilpikirvat (Coccidae) taasen ovat ihan eri otuksia. Niitäkin on useita lajeja, kuten kirvojakin. Niillä on nimensä mukaisesti kilpi, joka saa ne näyttämään vaarattomilta kohoumilta kasvin varressa, kunnes on liian myöhäistä. Aikuinen kilpikirva ei liiku, vaan luottaa suojakilpeensä ja tarrautuu kasviin kärsällään. Se munii kilpensä alle, ja vasta kuoriutuneet toukat lähtevät kuoren suojasta etsimään itselleen sopivaa paikkaa loppuiäkseen. Lisäksi ovat vielä villakilpikirvat, jotka kuuluvat kilpikirvoihin. Ne näyttävät vaaleilta täpliltä. Moni (kuten minä) sekoittaa ne hometäpliin tai nukkaan kasvissa. Kilpikirvojen löytämiseen ensimmäisellä kerralla auttaa, kun joku osoittaa ne sinulle. Niiden tunnistamiseen tarvitaan luuppi tai suurennuslasi. Ennen kilpikirvoihin auttoi vain niiden kaikkien irtiraaputtaminen kasvista, mutta nykyään markkinoilla on systeeminen kasvinsuojeluaine Provado, joka tehoaa niihin. Kuitenkin,  kuten kaikkien kasvinsuojeluaineiden kanssa: Noudata annosteluohjetta (liian pieni kasvattaa tuholaisten vastustuskykyä, liian suuri tappaa kasvin) ja käytä vain oikeaan tarpeeseen.

  

Esimerkkejä: Todella paha kilpikirvasaastunta kasvissa (Tässä kilpikirvat ovat ruskeita, mutta niitäkin on erivärisiä). Villakilpikirvoja kaktuksessa.