Viikon vaikeudet

Tämä viikko on kulunut istuttaessa, mutta siitä ei ole kuvia. Niitä on vaikea ottaa, jos ei ole paristoja kameraan. Ensin paristojen oston esti pääsiäinen, jolloin kaupat olivat kiinni, sitten muistamattomuus ja kun vihdoin eilen muistin käydä ne ostamassa, tänään iski vatsatauti. Eli tämän viikon töistä ei ole kuvia.

  

Ne olisivat kuitenkin vain kertoneet seuraavaa:

Otetaan auto, lastataan se ääriään myöten täyteen kasveja, ajetaan työmaalle, istutetaan ne kaikki, pakataan tyhjät ruukut ja laatikot autoon, ajetaan firmalle, tyhjennetään auto. Toistetaan. Päivät ovat olleet niin kiireisiä, että tiistaina ja keskiviikkona tuli tehtyä tunti ylitöitä. Eilen meillä kyllä olisi vielä riittänyt istutettavia kasveja, mutta meillä ei ollut mitään tietoa minne ne olisi pitänyt istuttaa, joten päätimme että se päivä oli sitten siinä.

Olen tähän mennessä oppinut istutustöistä, että jos istutussuunnitelma on olemassa, se on jossain muualla kuin missä istuttajat ovat. Jos istutussuunnitelma on olemassa ja se on siellä missä istuttajat ovat, se ei pidä paikkaansa tai sitä ei voida noudattaa, koska kivityömiehet, sähköasentajat, putkimiehet tai joku muu urakoitsija ei ole lukenut tai tajunnut piirrustuksia.

  

Eilen esimerkiksi meille annettiin iso kukkula, joka piti istuttaa täyteen, eikä meillä ollut kuin lista kasvimääristä ja -lajeista, jotka siihen piti käyttää. Toisessa paikassa oli istutussuunnitelma käytössä, mutta joku toinen urakkaporukka oli tehnyt kukkapenkit vääriin paikkoihin väärän kokoisina. Meidän piti sitten keksiä mitä istutamme ja minne, jotta kasvimäärät täsmäisivät mutta lopputulos näyttäisi hyvältä. Kolmannessa paikassa putkimiehet olivat luoneet rotkonsa umpeen, mutta maanpinnantaso oli yhä puoli metriä alempana kuin lopullinen korkotaso, emmekä voi istuttaa kasveja ilmaan. Neljännessä paikassa paikalle saavuttuamme huomasimme, että joku oli jo istuttanut kasvit sinne, mutta jossain vaiheessa tieto tästä oli kadonnut.

Naureskelimmekin porukalla, että joku suunnittelee kukkapenkkiään kuukausia, ja me vain ajamme pihaan, lätkimme kasvit minne ne mahtuvat ja jatkamme matkaa. Työkaverini iltapäivältä kertoi, että hän oli viettänyt aamupäivän yhdellä kadunpätkällä vaihtamassa jo istutettuja puita pienempiin taimiin samasta lajikkeesta. Hänet oli myös määrätty aiemmin istuttamaan yhden pihan kasvit, mutta tänään hän huomasikin, että pihasta oli ollut olemassa silloin vain puolet. Eli nyt kaikki pihan kasvit on istutettu puolelle pihaa ja toinen puoli on tyhjä. Tehdessämme paikkausistutuksia löysimme paljon kuolleita avojuurisia taimia, jotka oli työpäivän lopuksi laitettu valeistutukseen, mutta joko työporukka ei ollutkaan jatkanut samassa paikassa seuraavana päivänä tai sitten pääsiäinen oli tullut väliin sotkemaan kuvioita ja taimet olivat unohtuneet. Pääsiäisen ansiosta jotkin puut olivat kuolleet jo ennen kuin ne oli saatu istutettua, mutta ne istutettiin silti, kun käsky kävi. Jossain vaiheessa ne käydään sitten vaihtamassa.

  

Tämmöistä se on, kun rakennetaan 11 kerrostalon asuinalue kahdessa vuodessa rakennuksineen, kunnallistekniikoineen ja istutuksineen. Ainakin täällä Tanskassa.